Kaksi vuotta olen häntä rakastanut enkä pääse hänestä irti. Hänestä on tullut pakkomielteeni enkä voi edes yrittää koska hän on varattu!=(
En haluaisi enää tuhlata kolmatta vuotta mahdottomaan rakkauteen mutten tiedä miten unohtaisin kaipuuni lopullisesti.
En haluaisi enää tuhlata kolmatta vuotta mahdottomaan rakkauteen mutten tiedä miten unohtaisin kaipuuni lopullisesti.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Viestissäsi tulee kaikki olennainen ulos joka kumoaa väitteen, että "kaikki parhaat ovat varattuja".
On todella toivotonta kun aamusta iltaan, kuukaudesta toiseen vaan miettii yhtä henkilöä mutta taustalla vaanii ajatus että meistä ei tule koskaan mitään...vaikka toisaalta olen saanut sen käsityksen että mahiksia ois...näin mulle on kerrottu. Jopa Hän itse. Mutta kun ei lähde mielestä pois vaikka ei kyllä haluaiskaan unohtaa! Ei varmaan auta muu kuin antaa ajan kulua ja katsoa mihin suuntaan asiat menee.
ootte menneet uskomaan jotain löpinöitä ukkomiehiltä. Varmaa on, että niistä ei tule ikinä mitään, hakkaatte vaan päätänne seinään ja tuhlaatte elämänne odotteluun.
Sen lisäksi omanarvon tuntonne murenee joka päivä vähän lisää ja olette vapaitten miesten silmissä pelkkää jätettä.
Säälittävää odotella siellä paita hampaissa koska herralle sopisi pikaisen nainnit lasten harrastusten ja vaimon syntymäpäivän välissä.
Rakastakaa itseänne sen verran, että heivaatte ne miehet elämästänne!!!