Minulla ei ole minkäänlaista kokemusta maalla asumisesta,mutta nyt olisi pohjois Virossa pihapiirissä parituhatta neliötä niittyyntynyttä peltoa pihapiirissä.
Ajatus kävi;kannattaisiko läntille istuttaa esim tammen- tai jonkun muun puuntaimia silmän iloksi??
Kuten mainittua tuli,mitään aikaisempaa kokemusta
puiden istuttamisesta ei ole.
Onko vinkkejä tai linkkejä alkuunpääsemiseksi?
Pellosta metsikkö?
8
899
Vastaukset
- pellolle
Ensin pellolle kannattaa tehdä ravinneanalyysi, sen jälkeen joko lannoitus tai ravinteiden ollessa ok sopivat puuntaimet. Jos mukavan maiseman haluaa, niin juuri tammi tai esim koivut voisivat tulla kyseeseen.
Kannattaa harkita myös visakoivua. Istutuksessa otettava huomioon myyrät, jänikset ym tuholaiset ja suojattava taimet putkilla.- elukoiden lisäksi
Virossa on runsaasti peuroja, jotka pistävät suojaamattomat taimet parempiin suihinsa.
Parintuhannen neliön niitty on niin pieni, että siihen mitään analyysejä kannata tehdä, eikun istuttamaan vaan.
Juuri nyt kannattaa kerätä tammenterhoja, jos tarkoituksena on tammien kasvatus. Tammen taimia on vaikea saada ja ne maksavat, joten kannattaa kasvattaa itse.
Siis, kerää terhoja reilusti enemmän kuin mitä haluat taimia, kaikki terhot eivät idä. Älä kuivaa terhoja, itävyys heikkenee. Tee vaikka vanhoista laudoista 15-20 cm korkea lava, pohjalle mahdollisesti maanrakennuskangas (ei ihan välttämätön), täytä mullan/turpeen ja hiekan sekoituksella, kylvä terhot vielä nyt syksyllä 5 cm syvyyteen, peitä tai ympäröi lava myyräverkolla (pakollinen: niillä on valitettavan hyvä vainu). Keväällä kun tammet itävät, voit alkaa istuttamaan niitä palstallesi ja jokaisen ympärille suojaverkko tai muu taimisuojus estämään luvattomia ruokailijoita.
Visakoivu on hyvä vaihtoehto, tai lisä, palstallesi. Sitä saa siemenviljelysiemenenä (SV427, n. 65% taimista visautuu) tai mikrolisättyinä taimina (kaikki visautuvat), halujen ja kukkaron mukaan. Jos siemenestä lähdet liikkeelle (tilaa esim. Mustilan arboretumista: www.mustila.com), niin kylvät keväällä kuukauden kylmäkäsittelyn jälkeen (kosteassa hiekassa jääkaapissa; siemenet ei saa uida vedessä), itävät viikossa parissa. Vaihtoehtoisesti koivu itää mullan pinnalle kylvettynä hyvässä valossa myös ilman kylmäkäsittelyä, tosin epätasaisemmin. - ikäneitokainen
elukoiden lisäksi kirjoitti:
Virossa on runsaasti peuroja, jotka pistävät suojaamattomat taimet parempiin suihinsa.
Parintuhannen neliön niitty on niin pieni, että siihen mitään analyysejä kannata tehdä, eikun istuttamaan vaan.
Juuri nyt kannattaa kerätä tammenterhoja, jos tarkoituksena on tammien kasvatus. Tammen taimia on vaikea saada ja ne maksavat, joten kannattaa kasvattaa itse.
Siis, kerää terhoja reilusti enemmän kuin mitä haluat taimia, kaikki terhot eivät idä. Älä kuivaa terhoja, itävyys heikkenee. Tee vaikka vanhoista laudoista 15-20 cm korkea lava, pohjalle mahdollisesti maanrakennuskangas (ei ihan välttämätön), täytä mullan/turpeen ja hiekan sekoituksella, kylvä terhot vielä nyt syksyllä 5 cm syvyyteen, peitä tai ympäröi lava myyräverkolla (pakollinen: niillä on valitettavan hyvä vainu). Keväällä kun tammet itävät, voit alkaa istuttamaan niitä palstallesi ja jokaisen ympärille suojaverkko tai muu taimisuojus estämään luvattomia ruokailijoita.
Visakoivu on hyvä vaihtoehto, tai lisä, palstallesi. Sitä saa siemenviljelysiemenenä (SV427, n. 65% taimista visautuu) tai mikrolisättyinä taimina (kaikki visautuvat), halujen ja kukkaron mukaan. Jos siemenestä lähdet liikkeelle (tilaa esim. Mustilan arboretumista: www.mustila.com), niin kylvät keväällä kuukauden kylmäkäsittelyn jälkeen (kosteassa hiekassa jääkaapissa; siemenet ei saa uida vedessä), itävät viikossa parissa. Vaihtoehtoisesti koivu itää mullan pinnalle kylvettynä hyvässä valossa myös ilman kylmäkäsittelyä, tosin epätasaisemmin.Annoit sujuvasti idätys/istutusohjeita, joten kerro minulle seuraavaan asiaan ohjeet. Olen uusavuton metsätilkun omistaja.
Tein metsäfirman kanssa puukaupan eli kaadettiin isommat puut, näreet ja koivut. Latvukset karsin polttopuiksi, mutta mihin minä ne oksat laitan ja niitä on paljon. Koivun oksista saan paljon polttopuuta, mutta entä kuusien oksat. Kasaanko minä ne ja poltan hankien aikaan/ kasaanko minä ne ja annan luonnon tehdä tehtävänsä/levitänkö minä ne "tasaiseksi" matoksi puitten juurille vai mitä minä teen? Tuleeko niistä ravinteita puille vai haittaako ne puitten kasvamista? Istutanko valmiit taimet kaadettujen puitten tilalle vai ostanko siemeniä ja kylvän itse muutaman siemenen tietyin välein vai jätänkö luojan haltuun kasvaako tai ei? Haluaisin nähdä vielä taimikon nousevan kaadettujen tilalle, mutta kuten kerroin, ala on minulle tuiki tuntematon alue. Tahdon oikeata tietoa enkä irvailuja tietämättömyyteni tähden. Olen tosissani asialla. - T.Tammilehto
elukoiden lisäksi kirjoitti:
Virossa on runsaasti peuroja, jotka pistävät suojaamattomat taimet parempiin suihinsa.
Parintuhannen neliön niitty on niin pieni, että siihen mitään analyysejä kannata tehdä, eikun istuttamaan vaan.
Juuri nyt kannattaa kerätä tammenterhoja, jos tarkoituksena on tammien kasvatus. Tammen taimia on vaikea saada ja ne maksavat, joten kannattaa kasvattaa itse.
Siis, kerää terhoja reilusti enemmän kuin mitä haluat taimia, kaikki terhot eivät idä. Älä kuivaa terhoja, itävyys heikkenee. Tee vaikka vanhoista laudoista 15-20 cm korkea lava, pohjalle mahdollisesti maanrakennuskangas (ei ihan välttämätön), täytä mullan/turpeen ja hiekan sekoituksella, kylvä terhot vielä nyt syksyllä 5 cm syvyyteen, peitä tai ympäröi lava myyräverkolla (pakollinen: niillä on valitettavan hyvä vainu). Keväällä kun tammet itävät, voit alkaa istuttamaan niitä palstallesi ja jokaisen ympärille suojaverkko tai muu taimisuojus estämään luvattomia ruokailijoita.
Visakoivu on hyvä vaihtoehto, tai lisä, palstallesi. Sitä saa siemenviljelysiemenenä (SV427, n. 65% taimista visautuu) tai mikrolisättyinä taimina (kaikki visautuvat), halujen ja kukkaron mukaan. Jos siemenestä lähdet liikkeelle (tilaa esim. Mustilan arboretumista: www.mustila.com), niin kylvät keväällä kuukauden kylmäkäsittelyn jälkeen (kosteassa hiekassa jääkaapissa; siemenet ei saa uida vedessä), itävät viikossa parissa. Vaihtoehtoisesti koivu itää mullan pinnalle kylvettynä hyvässä valossa myös ilman kylmäkäsittelyä, tosin epätasaisemmin.Kiitän.Eipä toi ylivoimaisen vaikealta kuulostanut.
Ei kun terhoja keräilemään.....! - neuvoa
ikäneitokainen kirjoitti:
Annoit sujuvasti idätys/istutusohjeita, joten kerro minulle seuraavaan asiaan ohjeet. Olen uusavuton metsätilkun omistaja.
Tein metsäfirman kanssa puukaupan eli kaadettiin isommat puut, näreet ja koivut. Latvukset karsin polttopuiksi, mutta mihin minä ne oksat laitan ja niitä on paljon. Koivun oksista saan paljon polttopuuta, mutta entä kuusien oksat. Kasaanko minä ne ja poltan hankien aikaan/ kasaanko minä ne ja annan luonnon tehdä tehtävänsä/levitänkö minä ne "tasaiseksi" matoksi puitten juurille vai mitä minä teen? Tuleeko niistä ravinteita puille vai haittaako ne puitten kasvamista? Istutanko valmiit taimet kaadettujen puitten tilalle vai ostanko siemeniä ja kylvän itse muutaman siemenen tietyin välein vai jätänkö luojan haltuun kasvaako tai ei? Haluaisin nähdä vielä taimikon nousevan kaadettujen tilalle, mutta kuten kerroin, ala on minulle tuiki tuntematon alue. Tahdon oikeata tietoa enkä irvailuja tietämättömyyteni tähden. Olen tosissani asialla.Olet ilmeisesti tehnyt ns. päätehakkuun eli paikalla on aukko, johon jotain tulisi istuttaa jo lain vaatimusten vuoksi. Antamillasi tiedoilla ei kovin hyvää kuvaa tilanteestasi vielä saa. Kuulunet kuitenkin metsänhoitoyhdistykseen, joten metsänhoitoyhdistyksesi neuvojalta kannattaisi kysellä lähemmin.
Hakkuun jälkeen jää metsään aina melkoisesti hakkuutähdettä ja sen suhteen on kirjavia käytäntöjä. Kaupan yhteydessä on saatettu sopia hakkuutähteen ja kantojen korjuusta energiapuuksi. Tällaista et ilmeisesti ole sopinut. Metsänhoitoyhdistyksellä voit teettää alueen kulottamisen, jolloin alue siistiytyy huomattavasti ja ravinteet typpeä lukuunottamatta palautuvat kiertoon. Voit myös jättää hakkuutähteen metsään, jolloin se lahoaa vähitellen pois ja ravinteet sitä mukaa palautuvat taas kiertoon. Esteettinen haittahan siitä tulee joksikin aikaa, mutta muutamassa vuodessa horsma peittää kasat. Jos kaiken paksumman hakkuutähteen teet polttopuuksi, niin ohuemmat oksat jättäisin sinne. Istuttamista ne vähän saattavat haitata, mutta eivät taimien kasvua.
Päätehakkuun jälkeen täytyy tehdä jonkinlainen maanmuokkaus riippumatta siitä, kylvätkö vai istutatko (tosin uudistustapa vaikuttaa valittavaan muokkaustapaan). Puulaji ja maapohja pitkälle ratkaisevat, miten aukko kannattaa uudistaa. Kuivalle kankaalle ("puolukkakangas")ei voi suositella kuin mäntyä ja sitä voi harkita uudistettavaksi joko kylvämällä tai istuttamalla (luontainen uudistuminenkin mahdollista, jos aukko on pieni ja reunametsä on männikköä). Tuoreelle kankaalle ("mustikkakangas") tai lehtomaiselle pohjalle voi laittaa kuusta tai koivua.
Kuusikon luontainen uudistuminen aukolle ei useinkaan onnistu lain määräämässä ajassa eikä kylvöäkään kovin innolla suositella rehevälle alustalle. Luotettavin ja nopein (ja kallein) tapa on istuttaminen. Rauduskoivua syntyy usein paikalle itsestäänkin, kosteammille paikoille hieskoivua. Jos hirvistä ei ole suurta ongelmaa alueella, niin istuttamalla rauduskoivikkokin syntyy nopeimmin ja viljelysiementä käyttäen metsikkö kasvaa jopa 20% luontaisesti syntynyttä nopeammin. Koivu on kuitenkin hirven leipää ja taimien suojaus maksaa. Jos siis epäilet, istuta kuusikko ja säilytä taimien kasvaessa osa luontaisesti syntyneestä koivikosta. Kaiken käytännön avun taimien tilaamisesta alkaen saat metsänhoitoyhdistyksestä, kannattaa kysyä neuvoa. jos et ole aivan selvillä, mikä voisi olla oma metsänhoitoyhdistyksesi, katso www.mhy.fi. Sieltä selviää, ja viimeistään soittamalla. Onnea uudistamiselle, oman metsän taimien kasvua puiksi on mukava seurata. - mhy:tä
ikäneitokainen kirjoitti:
Annoit sujuvasti idätys/istutusohjeita, joten kerro minulle seuraavaan asiaan ohjeet. Olen uusavuton metsätilkun omistaja.
Tein metsäfirman kanssa puukaupan eli kaadettiin isommat puut, näreet ja koivut. Latvukset karsin polttopuiksi, mutta mihin minä ne oksat laitan ja niitä on paljon. Koivun oksista saan paljon polttopuuta, mutta entä kuusien oksat. Kasaanko minä ne ja poltan hankien aikaan/ kasaanko minä ne ja annan luonnon tehdä tehtävänsä/levitänkö minä ne "tasaiseksi" matoksi puitten juurille vai mitä minä teen? Tuleeko niistä ravinteita puille vai haittaako ne puitten kasvamista? Istutanko valmiit taimet kaadettujen puitten tilalle vai ostanko siemeniä ja kylvän itse muutaman siemenen tietyin välein vai jätänkö luojan haltuun kasvaako tai ei? Haluaisin nähdä vielä taimikon nousevan kaadettujen tilalle, mutta kuten kerroin, ala on minulle tuiki tuntematon alue. Tahdon oikeata tietoa enkä irvailuja tietämättömyyteni tähden. Olen tosissani asialla.Metsänhoitoyhdistys on juuri sinua varten. Sieltä voit kysyä mitä vain metsään liittyvää ja heidän tehtävänsä on neuvoa sinua. He tulevat tarvittaessa käymään paikan päällä ja hoitavat osan töistä sinun niin halutessasi.
- ikäneitokainen
mhy:tä kirjoitti:
Metsänhoitoyhdistys on juuri sinua varten. Sieltä voit kysyä mitä vain metsään liittyvää ja heidän tehtävänsä on neuvoa sinua. He tulevat tarvittaessa käymään paikan päällä ja hoitavat osan töistä sinun niin halutessasi.
vastauksista. Sain paljon tietoa ja samalla innostusta uuteen asiaan.
Hyvää syksyn jatkoa! - pete_
T.Tammilehto kirjoitti:
Kiitän.Eipä toi ylivoimaisen vaikealta kuulostanut.
Ei kun terhoja keräilemään.....!Suosittelisin että pistä visakoivua kasvamaan.. Hinta on ainakin kohdallaan 3€/kg
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 722756
- 632674
- 681792
- 241627
- 201550
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä91490- 151392
- 481257
- 381233
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko91209