Miten vihjata miehelle?

Joka toinen kokee, et haluaa ite olla metsästäjä ja silloin nainen on auttamatta tyrkky, jos alkaa millekkään. Koita itse olla päiväkin nainen miesten seurassa, niin tajuat heti. Mikään ei miellytä.

Kun nyt tiedät asiasta paljon, ni sitte saat luvan auttaa mua kans!! Uutena vuoteta tutustuin yhtee jätkää, siinä tilanteessa mulle ei suhde sopinu kuvioihin ja kyseinen jätkä halus olla ns vapaa, siitä kehkeytyi sitten seksisuhde (okei, kyllä me muutenki juteltii ja hengailtii vähä yhessä, mut pääasiana seksi, ainaki mulla ja oletan et myös sillä) Sitte oli taukoo ettei kuultu toisistamme, pari kk sitten sattu sillee et päädyttiin taas sänkyyn. Ja nytte on sit lähiaikoina kans nähty ja harrastettua seksiä, (ilman mitään puheita mitä tää nyt on olevinaan, pelkkää pannoo??) Ehkäpä haluaisin kyseisen kanssa jotain vakavaa, seksi sujuu ja muutenkin mukava tapaus. Pakko myäntää ihastunut siis vähän olen. Voinko kysyy suoraa et miten on, saisko tästä vakavaa?? Ilman et säikähtää ja katoaa, kun kyllähän tämä tällänen sekstailu on perempaa kun ei mitään...en tästä halua luopua, lisää "suhteelta" tekis vaan mieli.... MITÄ TEEN???

ettäh kirjoitti:

Joka toinen kokee, et haluaa ite olla metsästäjä ja silloin nainen on auttamatta tyrkky, jos alkaa millekkään. Koita itse olla päiväkin nainen miesten seurassa, niin tajuat heti. Mikään ei miellytä.

Miestä on pirun helppo miellyttää. Itseni puolesta sanoisin että oikeastaan kuka vain edes sinnepäin samanikäinen muija saisi iskettyä viihteeltä milloin vain.

Mitenkäs viimeksi kävikään, kaverin kanssa ängettiin ittemme yhteen muijaseurueeseen jossa yksi päätti nähtävästi vampata itselleen, kieli kurkkuun ja tanssimaan, siinä tanssiessa (aka hiplataan julkisesti) muutaman muunkin eukon pyöriessä ympärillä eukko yllättäen alkaa jurottamaan ja ilmoittaa että ei halua olla mikään hätävara. Mitä helvettiä siinä miehenä voi yrittää, eukon kansssa yhteistä historiaa pari paukkua ja muutama kännissä vaihdettu lause ja pitäisi saada akka leppymään syystä että ehkä kelpaisi muillekin.....

Nimetön kirjoitti:

Miestä on pirun helppo miellyttää. Itseni puolesta sanoisin että oikeastaan kuka vain edes sinnepäin samanikäinen muija saisi iskettyä viihteeltä milloin vain.

Mitenkäs viimeksi kävikään, kaverin kanssa ängettiin ittemme yhteen muijaseurueeseen jossa yksi päätti nähtävästi vampata itselleen, kieli kurkkuun ja tanssimaan, siinä tanssiessa (aka hiplataan julkisesti) muutaman muunkin eukon pyöriessä ympärillä eukko yllättäen alkaa jurottamaan ja ilmoittaa että ei halua olla mikään hätävara. Mitä helvettiä siinä miehenä voi yrittää, eukon kansssa yhteistä historiaa pari paukkua ja muutama kännissä vaihdettu lause ja pitäisi saada akka leppymään syystä että ehkä kelpaisi muillekin.....

sattuipa sinulle aika lapsellinen nainen kohdalle...

Ongelmallinen kirjoitti:

Kun nyt tiedät asiasta paljon, ni sitte saat luvan auttaa mua kans!! Uutena vuoteta tutustuin yhtee jätkää, siinä tilanteessa mulle ei suhde sopinu kuvioihin ja kyseinen jätkä halus olla ns vapaa, siitä kehkeytyi sitten seksisuhde (okei, kyllä me muutenki juteltii ja hengailtii vähä yhessä, mut pääasiana seksi, ainaki mulla ja oletan et myös sillä) Sitte oli taukoo ettei kuultu toisistamme, pari kk sitten sattu sillee et päädyttiin taas sänkyyn. Ja nytte on sit lähiaikoina kans nähty ja harrastettua seksiä, (ilman mitään puheita mitä tää nyt on olevinaan, pelkkää pannoo??) Ehkäpä haluaisin kyseisen kanssa jotain vakavaa, seksi sujuu ja muutenkin mukava tapaus. Pakko myäntää ihastunut siis vähän olen. Voinko kysyy suoraa et miten on, saisko tästä vakavaa?? Ilman et säikähtää ja katoaa, kun kyllähän tämä tällänen sekstailu on perempaa kun ei mitään...en tästä halua luopua, lisää "suhteelta" tekis vaan mieli.... MITÄ TEEN???

suoraan että miten olis, jatketaanko niinku tahänki asti vai kokeillaanko voisko tästä tulla jotain enemmän? Ei sitä ole vaikea kysyä. Vaikea osa on hyväksyä toisen vastaus silloin kun se ei ole sitä mitä olisi toivonut ja jatkaa elämää sitten sen mukaan.

Jos tiedän miehen tapailevan erästä naista, mutta eivät asu yhdessä ja suhde ei muutenkaan kovin vakaalla pohjalla ole, niin voinko sanoa sille miehelle olevani tykästynyt? Vai tuleeko musta siinä vaiheessa tyrkky? En tarkoita, että esittäisin mitään toiveita jatkosta vaan ihan vain sanoisin, että tykkään. Mies voisi sitten itse ratkaista jatkon että eroaako ja kokeilee mun kanssa vai jatkaako entisessä.

mies on varattu? kirjoitti:

Jos tiedän miehen tapailevan erästä naista, mutta eivät asu yhdessä ja suhde ei muutenkaan kovin vakaalla pohjalla ole, niin voinko sanoa sille miehelle olevani tykästynyt? Vai tuleeko musta siinä vaiheessa tyrkky? En tarkoita, että esittäisin mitään toiveita jatkosta vaan ihan vain sanoisin, että tykkään. Mies voisi sitten itse ratkaista jatkon että eroaako ja kokeilee mun kanssa vai jatkaako entisessä.

Mulla tuppaa olemaan vähän sama ongelma. Pikkasen olen ihastunut varattuun mieheen. Tämä tapaus tosin asuu naisen kanssa yhdessä. Heidän suhteestaan en tiiä oikeestaan mitää, sillä oon vasta reilun kuukauden tuntenu tämän miekkosen.
Ollaan samalla luokalla koulussa, joten nään sitä päivittäin. Se on tosi kiva ja meidän jutut menee tosi hyvin yhteen. Aika tän epelin kanssa menee kuin siivillä, eikä sen ulkonäössäkään oo mitään vikaa:) Joskus tuntuu, että sitäkin saattas hiukkasen kiinnostaa, mutta sitten se pieni ääni mun päässä huutaa moraalisaarnojaan varatusta miehestä.
En haluu uskoo, että hyvässä parisuhteessa elävä kattelis muita (vaikka tämäkin ilmiö taitaa olla melko yleistä näinä päivinä), mutta tavallaan hirveesti koko ajan toivon, että tämä kyseinen yksilö kattelis minua. Huoh...elämä on:) Ei kai tähän muuta ratkasua ole, kuin olla oma ihana ittensä ja toivoa herättävänsä toisessa edes jotain kipinää. Tosin se, mitä sanoit, että kertois tunteensa ja antaa toisen sit tehdä päätöksensä, ei oo huono vaihtoehto sekään. Etpähän sä siinä mitään menetä. Tosin mä en tohon tämän tuntemisen perusteella lähtis, mutta jos teillä on eri tilanne? Ootte tuntenu pitempään ja näin päin pois:) Asioilla on tapana järjestyä, jospa sitten tämäkin...suuntaan tai toiseen;)

tartunpa tuohon lauseeseen: "mitä pahaa tykkäämisessä on?"
minulla semmosta pahaa että elän ite parisuhteessa, mutta olen tykästynyt toiseen.. miestäni en ikinä pettäis, rakastan häntä..meillä ei vaa mene hirveän hyvin ja jotenki vaan ajatukset ovat alkaneet harhailla toisessa.. tiedän että vähän jokasuhteissa tapahtuu pieniä ohimeneviä ihastumisia, mutta minun kohalla tunteet heittää kuperkeikkaa sisälläni..

olen tässä miettiä että voisinkohan jotenkin ilmaista tälle ihastukselle tunteistani, tunnemme kuitenki melko hyvin, ja olemme aina avoimesti keskustelleen vaikeistakin asioista.. haluaisin ottaa selvää mitä mies tuntee mua kohtaan.. en tiedä miten oma suhteeni jatkuu, ihastuksen takia tää suhde ei kaadu, mutta jos se muista syistä loppuu (pahalta näyttää), niin onko väärin ottaa jo etukäteen varalta selvä voisiko se toinen olla kiinnostunut?
annanko ittestäni vaan huonon kuvan, moraaliton vamppi tms..?

toivoton tapaus kirjoitti:

tartunpa tuohon lauseeseen: "mitä pahaa tykkäämisessä on?"
minulla semmosta pahaa että elän ite parisuhteessa, mutta olen tykästynyt toiseen.. miestäni en ikinä pettäis, rakastan häntä..meillä ei vaa mene hirveän hyvin ja jotenki vaan ajatukset ovat alkaneet harhailla toisessa.. tiedän että vähän jokasuhteissa tapahtuu pieniä ohimeneviä ihastumisia, mutta minun kohalla tunteet heittää kuperkeikkaa sisälläni..

olen tässä miettiä että voisinkohan jotenkin ilmaista tälle ihastukselle tunteistani, tunnemme kuitenki melko hyvin, ja olemme aina avoimesti keskustelleen vaikeistakin asioista.. haluaisin ottaa selvää mitä mies tuntee mua kohtaan.. en tiedä miten oma suhteeni jatkuu, ihastuksen takia tää suhde ei kaadu, mutta jos se muista syistä loppuu (pahalta näyttää), niin onko väärin ottaa jo etukäteen varalta selvä voisiko se toinen olla kiinnostunut?
annanko ittestäni vaan huonon kuvan, moraaliton vamppi tms..?

Rakkautta on niin montaa erilaista. Vaikka rakastaisitkin miestäsi, on se varmasti nyt aika erilaista, mitä alkuaikoina. Enää ei lepakot lentele massussa...toki on selvää, että eihän rakkaus voi aina samana pysyäkään, mutta jokin kipinä pitäisi kuitenkin säilyä. Jokin sellainen, joka saa unohtamaan kaikki muut viettelykset.
Ohimeneviä ihastuksia tapahtuu, mutta tämä ihastuminen ei taida olla ohimenevää. Muussa tapauksessa uskoisin, ettet edes harkitsisi kertovasi ihastuksellesi tunteistasi.
Tämä on vain minun mielipiteeni, mutta niin kauan kuin suhteessa ei ole lapsia, on mielestäni ihmisellä täysi oikeus olla itsekäs. En neuvo Sinua lopettamaan suhdettasi mieheesi, mutta sinuna ajattelisin, mitä oikeasti haluan. En näe mitään pahaa siinä, että tiedustelet, onko tunteillesi vastakaikua. Täytyy tosin myös sanoa, että miehenäsi ajattelisin toisin. Joten Sinun täytyy olla valmis olemaan rehellinen miehellesikin, jos hän saa asiasta vihiä ja rupeaa utelemaan siitä, missä mennään.
Tunteet on kumma juttu, kun niitä ei oikein voi estellä. Usein käy vielä niin, että kieltämisen kautta ne palaa kahta kauheampina. Et siis anna itsestäsi mitään moraalittoman vampin kuvaa. Voithan tiedustella asiaa siten, että kysyt millaiset olisivat Sinun ja ihastuksesi välit, mikäli et seurustelisi/olisi naimisissa. Hän vaikuttaa olevan ystäväsi ja ystävät eivät tuomitse noin "pienen" tunnustuksen perusteella:) Anna mennä, anna mennä...
Haluaisin kuitenkin kysyä, missä menee ohimenevän ja pysyvän ihastuksen raja? Onko se, se tunne vatsassa vai se, että jos ihastus ei viikossa katoa mielestä, on se pysyvää?