Millaisia kokemuksia ihmisillä on tuosta? Mitä täällä Suomen päässä pitää ottaa huomioon?
Nainen/puoliso Suomeen
uggeli
6814
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kannattaa aloittaa lukemalla www.uvi.fi sivut huolella läpi. Sitten vain hakemaan todistuksia, kääntämään niitä ja täyttämään lomakkeita.
Kaikki paperiasiat kannattaa hoitaa niin hyvin kuin vain osaa, UVI:ssa on aina ruuhkaa ja jokainen puuttuva tai epäselvä paperi hidastaa käsittelyä.
Niin, ja kannattaa valita jokin ajankohta jolloin haluaa puolisonsa Suomeen. Tähän kelpaa tietysti mikä tahansa päivämäärä, mutta esim. lapsen syntymä tai töiden alkamispäivämäärä ovat hyviä. Tämän päivämäärän voi sitten aina kertoa ollessaan yhteydessä UVI:in, ei niin että painostaisi heitä, vaan sanomalla vain että tämä olisi teidän kannaltanne paras ajankohta Suomeen muuttamiselle.
päivämäärän kertomisesta? Mitä auttaa?
Niin yllättättävää kuin se onkin, niin UVI:n virkailijat ottavat tuollaisenkin asian huomioon. Ja tällä tavalla hakemus menee niiden hakemusten ohi jossa ei ole tällaista asiaa mainittu.
Mutta olet oikeassa siinä ettei ole mitenkään taattua että tällä päivämäärällä olisi väliä. Sanon vain omasta kokemuksestani että sillä on.
Tarkoitin lähinnä sitä, että miten asiat ovat lähteneet Suomessa eteenpäin, kun puoliso on tänne tullut. Siitä olisi mukava kuulla kokemuksia.
Tarkoititkohan sitten tätä: Oleskeluluvan saamisen jälkeen hakeuduttiin KELA:an, jossa tehtiin kotouttamissuunnitelma. Reilu vuosi kaupungin järjestämiä suomenkielen kursseja, joista jopa maksettiin puolison tuloista riippumatonta kotouttamiskukea. (Veroeuroistaan huolissaan olevat persaukiset vätykset voivat minun puolestani vaikka kuolla vitutukseen.)
Sitten verrastettiin ulkomaalaiset tutkintotodistukset ja täydennettiin Suomessa opiskellen. Samaan aikaan kielitaito oli parantunut niin paljon, että vaimoni pääsi töihin, vaikkeikaan omalle alalleen. Jostain kuitenkin piti aloittaa.
Nyt alkavat asiat olla mallillaan. Matkan varrella on sekä suomalaisia, että ulkomaalaisia ystäviä löytynyt ja "maan tavoille" totuttu. Koti-ikävä tietysti vaivaa, mutta sitä lievitetään matkustelemalla, joka tosin on vähän helvetin kallista.
Kulttuurieroja on, mutta ei mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia. Kaiken kaikkiaan elämä tuntuu aivan samanlaiselta kuin jos olisin naimisissa suomalaisen naisen kanssa.
Tuollaista ajoin vähän niin kuin takaa. Mukava oli kuulla ja pitää toivoa, että edessänne on vielä monta onnellista vuotta.