Hei kaikki !
Kerron nyt teille meidän erilaisesta parisuhteestamme. Tiedän että tämä viesti tulee todennäköisesti saamaan paljon henkilökohtaisuuksiin meneviä arvosteluviestejä, kerron kuitenkin jo ennakkoon, että en aio vastailla asiottomiin viesteihin muuta kuin olankohtauksella. Asiallisiin kysymyksiin vastaan erittäin mielelläni.
Me olemme siis pari. Yhdessä olemme olleet kohta 6 vuotta. Ikää on naisella 24 ja miehellä 25 vuotta.
Olemme molemmat hyvässä kunnossa, sekä fyysisesti että henkisesti.
Parisuhteitahan on todella paljon erilaisia siksi meitä vähän monesti ärsyttääkin moralisoijat jotka kertovat lehdissä ja internet palstoilla mikä on oikein ja väärin parisuhteessa, eivätkä millään hyväksy toisenlaisia parisuhteita.
Meidän parisuhteemme on erittäin vapaa, siihen ei juurikaan kuulu mustasukkaisuutta, toisen ihmisen vapauden rajoittamista tai mitään vastaavaa. Kaikki isommat päätökset tehdään aina yhdessä, ja muuten eletään vapaina ja tasa-arvoisina ihmisinä.
Meidän seksi elämämme on todella mahtavaa, vielä 6 vuodenkin jälkeen suhteessamme on hirveä intohimo toista kohtaan säilynyt seksuaalisesti. Olemme aivan varmoja siitä että se johtuu pääosin siitä että annamme toistemme olla vapaita ihmisiä emmekä sido toista liika
Me olemme esimerkiksi sopineet että voimme tapailla toisia miehiä tai naisia jos haluamme. Silloin tällöin kun siltä tuntuu.
Olemme ottaneet mukaan seksileikkeihimme kolmannen osapuolen, miehiä tai naisia. Tarkoitus on myös kokeilla parinvaihtoa ja toisien parien tapaamista. Tämä kaikki on toiminut todella hyvin meillä.
Mustasukkaisuutta parisuhteessamme ei ole. Pidämme paljon yhteyttä toisiimme ja viihdymme hyvin toistemme seurassa. Lisäksi suunnittelemme parisuhteemme rekisteröintiä lähiaikoina.
Tämä kaikki toimii meillä todella hyvin. Onko kenelläkään muulla samantapaisia suhteita ?
Tv. Eve ja Tuomas
Kerron nyt teille meidän erilaisesta parisuhteestamme. Tiedän että tämä viesti tulee todennäköisesti saamaan paljon henkilökohtaisuuksiin meneviä arvosteluviestejä, kerron kuitenkin jo ennakkoon, että en aio vastailla asiottomiin viesteihin muuta kuin olankohtauksella. Asiallisiin kysymyksiin vastaan erittäin mielelläni.
Me olemme siis pari. Yhdessä olemme olleet kohta 6 vuotta. Ikää on naisella 24 ja miehellä 25 vuotta.
Olemme molemmat hyvässä kunnossa, sekä fyysisesti että henkisesti.
Parisuhteitahan on todella paljon erilaisia siksi meitä vähän monesti ärsyttääkin moralisoijat jotka kertovat lehdissä ja internet palstoilla mikä on oikein ja väärin parisuhteessa, eivätkä millään hyväksy toisenlaisia parisuhteita.
Meidän parisuhteemme on erittäin vapaa, siihen ei juurikaan kuulu mustasukkaisuutta, toisen ihmisen vapauden rajoittamista tai mitään vastaavaa. Kaikki isommat päätökset tehdään aina yhdessä, ja muuten eletään vapaina ja tasa-arvoisina ihmisinä.
Meidän seksi elämämme on todella mahtavaa, vielä 6 vuodenkin jälkeen suhteessamme on hirveä intohimo toista kohtaan säilynyt seksuaalisesti. Olemme aivan varmoja siitä että se johtuu pääosin siitä että annamme toistemme olla vapaita ihmisiä emmekä sido toista liika
Me olemme esimerkiksi sopineet että voimme tapailla toisia miehiä tai naisia jos haluamme. Silloin tällöin kun siltä tuntuu.
Olemme ottaneet mukaan seksileikkeihimme kolmannen osapuolen, miehiä tai naisia. Tarkoitus on myös kokeilla parinvaihtoa ja toisien parien tapaamista. Tämä kaikki on toiminut todella hyvin meillä.
Mustasukkaisuutta parisuhteessamme ei ole. Pidämme paljon yhteyttä toisiimme ja viihdymme hyvin toistemme seurassa. Lisäksi suunnittelemme parisuhteemme rekisteröintiä lähiaikoina.
Tämä kaikki toimii meillä todella hyvin. Onko kenelläkään muulla samantapaisia suhteita ?
Tv. Eve ja Tuomas
Vastaukset 24
Vanhimmat
Nimimerkkimme ei tullut näkyviin. Nyt sen pitäisi näkyä =)
T.Eve ja Tuomas
Tulette samaan ja olette varmasti jo saaneet paljon paheksuntaa. Ohjeeksi osaan ainostaan sanoa, että pitäkää suhteenne kunnossa. Olkaa itsellenne ja toisillenne rehellisiä, siitä mitä tunnette. Antakaa toiselle mahdollisuus muuttaa "sääntöjä", jos homma ei tunnukaan enää hyvältä. Ennenkaikkea älkää käyttäkö muita suhteina laastarina oman suhteen ongelmiin, silloin tulee ongelmia.
Samat neuvot tietenkin voisi antaa myös "normaaleille" suhteille, mutta vapaa suhde on mielestäni vähän herkempi.
Onko suhteessanne rakkautta? Jotain muuta siis kuin kaverirakkautta.
Onhan se upeaa että jotkut ovat löytäneet onnen, vaikkakin hieman erilaisella tavalla. Itselleni tuollainen ei kuitenkaan sopisi, koska minä haluan tietynlaista läheisyyttä ja turvaa, jota en tuollaisessa suhteessa ikinä saisi.
Mutta onnea teille ja nauttikaa toisistanne :)
Toki suhteessamme on rakkautta :) Olemme henkisesti todella läheisiä ja yhteydessä joka päivä, vaikka erillään asumisen vuoksi siis emme aina fyysisesti.
Mukavaa syksyn jatkoa sinulla ja muillekin!
T. Eve ja Teemu
kun se äsken oli eve ja TUOMAS, niin nyt se oli Teemu. Heh heh aika hyvä, liityittekin Suomi24:lle 30.9. eli oiskohan pientä provoa ilmassa?? Tai jotain muuta "hämärää" nyt on kyllä..
Rekisteröitiin tämä nick tänne vasta tosiaankin eilen. Molemmat käytetään tätä. ja toinen meistä ei tiennyt salasanaa kun kirjoitteli vastauksia =)
Vastaus- viestisi alla lukee t. Eve ja Teemu. Eikös se ole koko ajan ollu TUOMAS???
Moi!
Eve ja Tuomas ovat vain nimimerkki, meistä kummankaan oikea nimi ei ole Eve eikä Tuomas. Vahingossa sattui Tuomaksen tilalle Teemu
Erehtyminen on inhimillistä, eikö ;)
Aika jännä.
Ensiksikin hieman kummeksun miksi sun täytyy tulla tänne tämä asia kertomaan...tottapuhuakseni tuli kirjoituksestasi hieman "leuhka" fiilis. Tai sellainen niin kuin kokisit tarvetta todistella suhteen hyvää tilaa myös itsellesi, mutta ehkä tämä ajattelu on omaa kateuttani.
Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että vapaa suhde ei voi toimia, koska jossain vaiheessa jompi kumpi alkaa haluamaan vapauden lopettamista, mikä saa sen aikaan, että kyseinen henkilö on ns. häviöllä tai alakynnessä.
Mutta voin tietysti olla väärässä.
Tiedän yhden pariskunnan jolla oli vapaa suhde ja vuosia myöhemmin selvisi, että miehellä oli kolmivuotias vahinkolapsi. Tästä tuli henkinen taakka vanhalle suhteelle. Mutta ehkä heidän tilanteensa oli erilainen. Luulen, että kaltaisenne suhde vaati ehdotonta "raatorehellisyyttä" toiselle osapuolelle. Ja muutenkin jatkuvaa kykyä suuntaamaan ajatuksensa elämän positiivisiin puoliin ja kykä luottaa.
Itse en siihen pystyisi.
Mutta jos tämä toimii teille niin hienoa. Toivon, että olette onnellisia, ettekä satuta itseänne tai muita matkan varrella.
"Ensiksikin hieman kummeksun miksi sun täytyy tulla tänne tämä asia kertomaan."
Tarkoitus keskustella ja kuulla onko kenelläkään muulla vastaava. Tämähän on keskustelupalsta joka on tarkoitettu keskustelua varten.
"tottapuhuakseni tuli kirjoituksestasi hieman "leuhka" fiilis."
Ei ollut tarkoitus leuhkia, sait varmaankin väärän kuvan viestin tyylistä.
"Tai sellainen niin kuin kokisit tarvetta todistella suhteen hyvää tilaa myös itsellesi,"
Ei ollut tarkoitus todistella mitään, kertoa vaan meidän suhteesta.
"Toivon, että olette onnellisia, ettekä satuta itseänne tai muita matkan varrella."
Kiitos, ei ole tarkoitus muita satuttaa.
Uskon myös, että tuollainen vaatii ehdotonta rehellisyyttä toiselle. Mutta se mikä on vielä tärkeämpää, on rehellisyys itselle. Ilman sitä ei voi olla rehellinen toisellekaan. Ihminen on yllättävän hyvä huijaamaan itseään. Joskus kuulee näistä ihan ns. normaalisuhteista, että toinen on ihastunut ulkopuoliseen ja muutamat ystävät ovat sen huomanneet. Sen sijaan nämä toisiinsa ihastuneet ovat onnistuneet pitkäänkin uskottelemaan itselleen, ettei tässä yhtään mitään ole.
Toisaalta tuollainen suhde mahdollistaa paremmin sen, että voi myöntää olevansa ihastunut ulkopuoliseen. Ton myöntäminen helpottaa myös tunteiden erittelyä, on helpompi erottaa, että onko ihan pikkuisen ihastunut johonkuhun vai onko kyseessä vakava rakastaminen. Ja sitten tietoisesti päättää mitä tekee asialle ja todennäköisesti pääsevät helpommalla, kun ei tarvitse tehdä hirveätä kriisiä siitä, että on hetkellisesti ihastunut johonkin ulkopuoliseen.
Jotkut ihmiset ovat sitä mieltä, ettei ulkopuoliseen saa ihastua/rakastua, eikä heille voi käydä niin. Niinpä he eivät suostu uskomaan, kun niin käy ja tajuavat vasta kun tilanne menee pitkälle.
Voin kuvitella, että Teillä on hyvä seksielämä mutta sitä oikeata lämpöä toiseen tuskin on. Tiedän itse sen vain ja ainoastaan omakohtaisesta kokemuksesta, kun kerran menin ja tein virheen ja petin. Morkkis on ollut siitä asti eikä se edes osoita merkkejä vähenemisestä.
Viettäkää hyvää seksielämää, rakkautta siinä ei ole mukana. Mielestäni se ei ole siis edes suhde vaan pelkkä seksisuhde.
Voi kaunista jokaisen oma asia niin. Meillä on tehty, että minulla on oikeus ilman mustasukkaisuutta tapailla välillä muita naisia, ja yöpyäkkin siellä, ja sexielämä on pysynyt hienona uskokaa tai älkää olen hyvin tyytyväinen
Kyllä meillä on lämpöäkin suhteessa ja seksissä :) Nimittäin hellä, ihana, kiihkeä, henkisesti ja myös fyysisesti eri tavalla läheinen seksi oman kumppanin kanssa on eri asia kuin "himoseksi" yhden illan "panon" kanssa.
Yhdyn edelliseen viestiin. Rakkaudesta ei voi puhua suhteessanne. Olette kämppikset ja jonkin sortin kaverit ja harrastatte seksiä keskenänne. Mistään parisuhteesta ei mielestäni ole kysymys.
Kuvailemasi suhde ei millään muotoa kyllä täytä parisuhteen, eli "parin suhteen" määritettä. Parisuhteeseen ei muiden tapailu kuulu, siksi se on parisuhde. Kaksi ihmistä=pari. Enemmän ihmisiä=jotain muuta.
Tajuat varmaan itsekin.
Kyllä tämä meille on ennen kaikkea parisuhde, koska seksijuttuja kokeillaan ja seksiä harrastetaan nimenomaan meidän kahden, ei niiden satunnaisten kolmansien ehdoilla. Sitä paitsi suhteessamme on toki muutakin kuin seksiä :)
Mukavaa syksyn jatkoa!
Parisuhteeseen kuuluvia ja sen muodostavia asioita ei voi määritellä oikeastaan kukaan muu kuin pari itse. Riski on tietenkin, että määrittelyn tekee "väärin", eli se ei toimikaan. Siksi kannattaa kuunnella miten muut ovat asian tehneet.
Valitettavasti, tai onneksi, se että tekee kuten muutkin ei takaa, ettäkö parisuhde olisi toimiva. Määrittely pitää tehdä yhä itse ja olla valmis muokkaamaan sitä, jos se ei ollutkaan hyvä.
Ihmisillä on taipumus yrittää määritellä myös muiden, aivan vieraidenkin, ihmisten parisuhdetta. Teidän tapauksessanne törmäätte siihen varmasti usein, sillä teidän määritelmänne on hyvin erilainen kuin monien muiden. Lisäksi se on ristiriidassa monien kulttuurissa syvällä olevien oletusten kanssa. Voi olla, että noille oletuksille on hyvä syy ja teidän jutusta tulee odottamattomia ongelmia. Saattaa olla myös, että teidän ajatusmaailmanne on niin erilainen, ettette olisi onnellisia "tyypillisillä" säännöillä. Vain aika näyttää, sillä välin voitte tehdä vain parhaanne suhteenne eteen, niin kuin parhaaksi näette.
Ei ole olemassa kaavaa mitä parisuhteeseen kuuluu ja mitä ei. Onneksi! Jokainen parisuhde muodostuu kahdesta eri ihmisestä, jotka viihtyvät yhdessä. Lähes jokaisella on (toivottavasti) myös ihmissuhteita parisuhteen ulkopuolella. Tarkoitan siis ihmissuhteita en seksisuhteita. Ja kun on ihmissuhteita niin niitä täytyy pitää yllä eli myös tapailla. On meinaan ihan tutkimustakin tehty, että juuri sellaiset ihmiset, joilla on paljon tai/ja hyviä ihmissuhteita ovat parisuhteessaan onnellisempia.
Niinpä :) Usein tuntuu silti siltä, että omaa "erilaista" parisuhdettaan ei kannata kamalasti muille esitellä, sillä on kuitenkin vielä aika paljon ihmisiä, jotka ajattelevat, että parisuhteen pitäisi olla jonkin tietyn kaavan, esim. raamatun tai Lutherin ajatusten, mukainen.
Varmasti on hyvä, että on muitakin ihmissuhteita, jotta voi esim. jakaa ajatuksiaan muidenkin kuin sen yhden ihmisen kanssa, eikä tarvitse koko aikaa olla vain kahdestaan. Luulisin, että parisuhdekaan ei sitten rasitu niin paljon.
Minä uskon, että kyllä voi toista ihmistä rakastaa, vaikka harrastaisi seksiä tai muuten vain flirttaisi ja tapailisi toisiakin.
Se tietysti kuulostaa tosi erikoiselta, mutta niinhän ne asiat usein kuitenkin menee, että ollaan yhdessä ja silti ihastutaankin toisiinkin ihmisiin. Miksi sitä sitten salaamaan ja miksi sitten pettää omaa rakasta.
Tuo pettäminen onkin aika jännä juttu, toiset kokee tulleensa petetyksi jo kun mies katselee pornoa tai juttelee toista sukupuolta olevan työkaverin kanssa. Mutta sehän siinä juuri onkin, että pari itse määrittelee miten haluavat elää, molempien täytyy siis olla täysin yksimielisiä näiden asioiden suhteen.
Täytyy myös muistaa, että ihmisillä on aina oikeus muuttaa mielipidettään, eli jos tuntee ettei niin vapaa suhde enää toimi, se pitää tehdä selväksi sille toiselle ja selvittää mitä mieltä hän on, vai mitä!
Minä ja mieheni ollaan monesti mietitty jonknlaista vapaata suhdetta ja miten se sitten toimisi, mutta vasta ajatus-asteella ollaan. Parisuhteessa täytyy ensin olla täydellinen luottamus omaa kumppania kohtaan ennen kun voi "hyvällä mielellä" tapailla toisia.
Tsemppiä teille ja muistakaa välillä "kartoittaa" suhdettanne ja kysyä toisiltanne ja itseltänne, missä nyt mennään, ja miltä tuntuu!
Kiva, että teilläkin on samoja ajatuksia :)
Me puhutaan kyllä paljon näistä asioista, jotta ei jäisi mitään hampaankoloon ja välillä aina varmistetaan "sopimusta", mitä pidetään sallittuna ja mitä ei.
Olemme aivan samaa mieltä teidän kanssanne, että pari määrittelee itse, miten elää. Elämästä pitää itse tehdä sellainen, että sitä on itse mukava elää, eikä niinkään aina välittää yhteiskunnassa muodostuneista traditioista esim. seksuaalimoraalin alueella.
Hauskaa syksyä!
Onko koskaan käynyt niin, että toinen olisi ihastunut tosissaan johonkin toiseen ihmiseen? Ja jos on, miten olette selvinneet siitä?
Mietin vain, että itse tulisin varmasti mustasukkaiseksi jos mieheni kävisi vieraissa. Mutta toisaalta elämä yhden ainoan ihmisen kanssa on tuhlausta. Minäkin voisin kokea upeita hetkiä jonkun toisen miehen kainalossa ja palata sitten oman mieheni luo.Saman tunteen haluaisin suoda miehellenikin. Luultavasti siinä kävisi kuitenkin niin ettemme enää palaisi yhteen.Ja sehän olisi vain merkki siitä ettemme todella rakasta toisiamme.
Uskon, että toista voi rakastaa vaikka esim. harrastaisi sexiä jonkun muun kanssa. Mutta eikö muiden luo mennä siksi, että oma kumppani ei tyydätä kaikilla tavoilla? Jos minä olen tyytyväinen suhteeseeni ja sexi on erittäin tyydyttävää, en ole kiinnostunut muista. Mutta kun oman kumppanin kanssa seksi ei enää kiinnosta, ihastun johonkin toiseen ja haavelein sexistä hänen kanssaan.
Toisaalta, jos olen hulluna mieheeni en voisi ikinä kestää sitä, että hän rakastelee toista naista. Jos asia ei taas häiritsisi minua ollenkaan, en luultavasti välitä miehestäni ollenkaan.
Olen kyllä huomannut senkin, että kun maistaa ruohoa aidan toiselta puolelta, ruoho omalla puolella alkaakin näyttää herkullisen vihreältä!
Mistä tällainen "ailahtelu" voi johtua? Ja miten kukaan kestää yli 2 vuotta samaa ihmistä ilman, että saa edes katsoa muita? Vai voiko mies olla väärä vaikka häntä rakastaa mutta sexi ei ole enää yhtä ilotulitusta?
Poikkesin ehkä hieman aiheesta, mutta tarinasi herätti minut pohtimaan omaa suhdettani.
Ihailen kyllä suhdettanne, mutta toisaalta ajatus sellaisesta omalle kohdalle pelottaa!
"Onko koskaan käynyt niin, että toinen olisi ihastunut tosissaan johonkin toiseen ihmiseen? Ja jos on, miten olette selvinneet siitä? "
Ei ole vielä käynyt näin, ja jos kävisi niin ei se varmaan olisi ongelma. Ihastumisiahan tulee ja menee.
" Minäkin voisin kokea upeita hetkiä jonkun toisen miehen kainalossa ja palata sitten oman mieheni luo.Saman tunteen haluaisin suoda miehellenikin."
Niin voisit.
"Uskon, että toista voi rakastaa vaikka esim. harrastaisi sexiä jonkun muun kanssa. Mutta eikö muiden luo mennä siksi, että oma kumppani ei tyydätä kaikilla tavoilla? Jos minä olen tyytyväinen suhteeseeni ja sexi on erittäin tyydyttävää, en ole kiinnostunut muista."
Ei välttämättä ole kysymys siitä että ei sängyssä tyydytetä toista tarpeeksi (Ei ainakaan meillä), kuvitteleppa oma kumppanisi rakastelemaan sinua jonka kanssa sinulla menee todella upeasti sängyssä ! sitten vielä lisäksi toinen mies. Se lisää nautinnon määrää aika paljon. Lisänautinnon hakemisesta tässä on kysymys
"Olen kyllä huomannut senkin, että kun maistaa ruohoa aidan toiselta puolelta, ruoho omalla puolella alkaakin näyttää herkullisen vihreältä! "
Tämä on totta. Meidän kahden seksi sen jälkeen kun ollaan oltu esim ryhmässä, on todella kiihkeätä ja ihanaa =)
Ehkä sinun kannattaisi miettiä omia tuntemuksiasi ja puhua niistä miehesi kanssa ?
"Ihailen kyllä suhdettanne, mutta toisaalta ajatus sellaisesta omalle kohdalle pelottaa!"
Meillä meni valehtelematta monta vuotta ennen kuin suhde kehittyi tälläiseksi, paljon keskustelua ja kokeilua se vaati. Välill tuli takapakkia ja paha mielikin, mutta nyt kaikki on toiminut pitemmän aikaa todella hyvin !