Työskentelen määräaikaisena vaativalla alalla. Rehellisesti sanoen olen täysin epäpätevä tehtävääni. Olen ihan rätti väsynyt ja stressaantunut. Pomot hengittää niskaan ja asiakkaat haukkuu. Viikonloput ja illat menee miettiessä töitä ja aamulla on paha olo kun tietää että taas pitää mennä sinne.
Työsuhteeni loppuu ensi vuoden alussa ja rahallisista syistä en todellakaan voi irtisanoutua aikaisemmin. Viime viikolla valehtelin pomolle että olen saanut flunsan ja pidin kolmen päivän "sairasloman", koska olin niin väsynyt. En kuitenkaan kehdannut hakea pitkää lomaa stressin takia, koska olen määräaikainen.
Ne kolme päivää tuntui ihanilta ja rentouduin täysin. Mutta kun koitti sunnuntai aloin jo stressata tulevasta työ viikosta.
Tämä on ihan kamalaa. En viihdy työssä lainkaan ja tunnen itseni luuseriksi kun en osaa täällä mitään. Onko kenelläkään vastaavia kokemuksia?
Työsuhteeni loppuu ensi vuoden alussa ja rahallisista syistä en todellakaan voi irtisanoutua aikaisemmin. Viime viikolla valehtelin pomolle että olen saanut flunsan ja pidin kolmen päivän "sairasloman", koska olin niin väsynyt. En kuitenkaan kehdannut hakea pitkää lomaa stressin takia, koska olen määräaikainen.
Ne kolme päivää tuntui ihanilta ja rentouduin täysin. Mutta kun koitti sunnuntai aloin jo stressata tulevasta työ viikosta.
Tämä on ihan kamalaa. En viihdy työssä lainkaan ja tunnen itseni luuseriksi kun en osaa täällä mitään. Onko kenelläkään vastaavia kokemuksia?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tavallaan samassa veneessä ja nyt sairaslomalla stressin takia...Sietämätön työpaikka, kollegat, asiakkaat...Vanne kiristää päätä kun ajatuksenkin siihen suuntaan heittää.
Mikä sääntö sanelee, ettei määräaikainen työntekijä saa ottaa sairaslomaa? Terveys ykkössijalle, henkinen pahoinvointi työssä voi pitkittyessään aiheuttaa vakavan masennuksen!
Hankalassa tilanteessa tosin olen itekin sikäli, että jollain keinolla olisi sairasloman jälkeen pakko jaksaa vielä jokunen kuukausi. Mutta toisaalta, mikä estää neuvottelemaan irtisanoutumisesta jo aiemmin jos vain jaksaa katsastella jotain uutta suuntaa? Jos saisit muualta vaikka vakituisen tehtävän (palkkatason pahasti kärsimättä), olisiko työnantajalla otsaa olla päästämättä sinua menemään? Tai toisen työpaikan ylipäätään? Eihän hermoraunio työntekijä kuitenkaan ole kovinkaan "tuottava" firmankaan näkökulmasta. Sairaslomalla saattaisi riittää energiaa työnhakuunkin. Määräaikaisen työsuhteen päättäminen kun on neuvottelukysymys.
Toivottavasti tilanne selkiytyy, mene ihmeessä lääkärille, kyllä ammattiauttaja näkee milloin on aika levähtää!
Minulla on samantyyppinen tilanne. Työ pyörii mielessä koko ajan, olen jatkuvasti väsynyt ja kärsin erilaisista psykosomaattisista oireista, kehoa särkee jatkuvasti, en pysty nukkumaan öisin, kärsin pahoista muistihäiriöistä, paino on pudonnut useita kiloja...
Viime vuonna kun olin yhdessä vaiheessa niin surkeassa kunnossa, että en pystynyt edes raahautumaan aamulla töihin, menin lääkäriin. Lekuri kirjoitti sairaslomaa ja mielialalääkkeitä. Sairasloma auttoi, mutta taas olen menossa huonompaan päin.
Minulla on vakituinen työ ja minua taas hävettää mennä "vinkumaan" lääkärille sitä, että ei jaksa ja kestä yhtä työpaikkaa.
Tasan ei käy onnen lahjat, eikä tyypillistä tapausta olekaan - tuli mieleen kirjoitustasi lukiessa. Itsekin olen määräaikaisena (jo kolmatta vuotta), työsuhteeni katkeaa vuoden lopussa, ellei ihmeitä tapahdu. Nämä pari, kolme kuukautta, mitkä ovat jäjellä, tuntuvat aamu aamulta raskaammilta ja epäkiinnostavammilta. Mitä pimeämpi aamu, sen nihkeämmin saan itseni motivoitua nousemaan sängystä ja laittautumaan työmatkalle. Pidän työstäni, minulla on alalta pitkä kokemus, työkaverit pääsääntöisesti mukavia, eikä minulla ole osaamattomuuden tunnetta. Mutta. Viimeksi kuluneen vuoden aikana olemme tehneet määräaikaisvoimin raskasta ja likaista varaston tyhjennystä, nyt sekin alkaa olla loppusuoralla.
Minulle on ilmestynyt kaikenlaisia kolotuksia ja vaivoja käsiin ja jalkoihin, niskaa kiristää ihan sikana. Epäilen jo, että sairastan fibromyalgiaa, jota pidetään kai luulosairauden korkeimpana ilmentymänä! Ja vaikka tämä ei sitä olisikaan, olen väsynyt (nukun huonosti, herään parikin kertaa yössä) ja allapäin. Kotonakin pitäisi jaksaa murrosikäisen ja ekaluokkalaisen kanssa.
Tulevaisuutta ei juurikaan voi/osaa suunnitella, kun ei ole tietoa työsuhteen kohtalosta, se loppuu, jos toisin ei ilmoiteta, mutta kun sitä loppumistakaan ei tiedä varmasti...En ole vielä ihan siinä pisteessä, että hakisin sairaslomaa, mutta on sekin mielessä käynyt. Mielialalääkkeitä en missään tapauksessa halua ruveta syömään, minulla on läheisin työtoverini varoittavana esimerkkinä siitä, kuinka siinä käy - lääkkeen oli määrä auttaa ja helpottaa tilannetta, mutta niin ei kuitenkaan tapahtunut, ikäviä sivuvaikutuksia kyllä tuli.
Eli jos yhtään lohduttaa, niin tiedä että et ole ainakaan yksin tässä uupumuksen ja masennuksen veneessä!
Kukaan muu ei viimekädessä ajattele Sinun hyvinvointiasi kuin Sinä itse.
Ota loma. Tuossa tilanteessa töissäkäynti ei palvele kenenkään etua.
Eikö se ole hyvä että määräaikainen olet? Eli valoa näkyy putken päästä :)
Sinun pitää ajatella ensisijaisesti itseäsi ja omaa hyvinvointiasi! Kuulostat hyvin samanlaiselta kuin minä (ennen); hyvin tunnolliselta, joka on liian stressaantunut, ajattelee liikaa "mitä muut ajattelee". Sinulla on vain yksi elämä ja jos työsi loppuu muutenkin parin kuukauden päästä, niin hae vain sitä sairaslomaa jos olet tosi uupunut! Itselläni uupuminen johti todella pahaan unettomuuskierteeseen, joka oli helvettiä! Tiedän, että on vaikea hakea lomaa esim. stressin takia - itselleni määrättiin kerran viikko, josta uskalsin pitää vain yhden päivän. Mutta eihän sitä sairasloman syytä ole pakko pomolle kertoa, riittää kun on joku todistus! Jos lääkäri kirjoittaa esim. akuuttistressi, niin sano vaikka että sinulla on perhehuolia/joku sairastunut yms tai et pysty nukkumaan yms.
Mieti viisi minuuttia, kumpi on tärkeämpää, oma jaksamisesi vai --- mikä?
Mikset "kehtaa" hakea sairaslomaa, jos tilanne on kuvailemasi?
Jos tuntuu siltä, että et osaa mitään, niin eiköhän se ole työnantajan ongelma - sehän sinut on palkannut. "Työhön perehdytys" on ilmeisesti sivuutettu kybällä?