sain mieheni kiinni pettämisestä keväällä. Aluksi tilanne oli niin auhea että jäin sairaslomalle kahdeksi viikoksi. Nyt haluaisin keskustella mieheni kanssa kaikesta tapahtuneesta, mutta mieheni ei halua keskustella. Mieheni on asenteella: tapahtui mikä tapahtui, se on historiaa. Tiedän että mieheni työpaikalla ihmiset yleensäkin pettää keskenään tai käyvät huorissa. Työpaikan henki on että nussitaaan firmaperseannien aivot pihalle. Yleensäkin siellä mieheni työpaikalla naisten asema on aika huono (ei tasa-arvoa)
Jotenkin tuntuu että minä olen ainoa joka tästä kärsii. Mitä mieheni puhumattomuus oikein tarkoittaa??
Jotenkin tuntuu että minä olen ainoa joka tästä kärsii. Mitä mieheni puhumattomuus oikein tarkoittaa??
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei miehet halua keskustella pettämispuuhistaan. Jos mies puhuu asiasta niin ei hän halua keskustella asiasta montaa kuukautta tai useita vuosia. Luultavasti nämä pettämiset eivät ole merkinneet hänelle mitään!
Itselläni on vähän samanlainen tilanne (pettämistä takana saman naisen kanssa useampi vuosi).
Mies ei ala asiasta puhumaan tai kuittaa sen juuri noin ( nainen ei merkinnyt niin paljon, mennyttä mikä mennyttä, ei vaikuta meihin millään tavalla, jne) sanon hänelle mitä minä itse aion tehdä.
Aion nimittäin ottaa ja lähteä. Jos mies vaatii, etä hänen pettämistään käsitellään vain hänen toivomallaan tavalla, se kertoo siitä, ettei hän halua (kykene? = tai ei halua kyetä)näkemään minun olotilaani tai tunteitani mikä taas on huono ennuste jatkolle, varsinkin kun hän on se, joka on minua naisena pahasti haavoittanut!
Eli, jos ei kelpaa toiveeni käydä asiaa läpi, menköön koko ukko, minun ei tarvitse enää kärsiä. Saattaahan hän kärsiä , mutta se, joka aiheuttaa kärsimystä, on minusta jotenkin velvollinen kuulemaan ja keskustelemaan mitä on saanut aikaan, vaikka hänestä itsestään tuntuisi kuinka epämukavalta tai pahalta.
Ei kai me naiset niin suojelevia miehiämme kohtaan olla, että heidän ei tarvitse kohdata/käydä läpi/puhua pettämistään sen takia, että eivät siihen syystä tai toisesta kykene.
Parisuhteessa on kaksi osapuolta, pettäjän pitäisi kuunnella petettyä, kuinka tämä haluaa asiaa käsiteltävän. Joku ei halua ollenkaan, itse halusin puhua asioista aika kauan. Mies ymmärsi ja käsiteltiin asiaa kunnes kaikki oli selvää. Eikä kyse ollut yhden illan jutusta vaan pidemmästä. Itseäni helpotti, muuten en olisi kyllä enää luottanut yhtään. Jos mies haluaa vaieta asiasta kokonaan, sinä päätät, riittääkö se sinulle. Ja miksi haluaa vaieta, eikö arvosta sinua ja välitä siitä, miten koet asian? Vai haluaako painaa villaisella, harrastaa samaa jatkossakin ja palata aina kotiin, koska mitään ei tarvitse selittää. Mieti, millaisen parisuhteen haluat!
...kuulla? Siis mitä miehesi voi sanoa pettämisestään, ettei vain tekisi oloasi vielä pahemmaksi. Pitäisikö hänen sanoa, että olipa huono pano (silti suhde kesti pitkän ajan). Ei kait hän voi oikeesti muuta kuin valehdella, jos meinaa saaha sinut paremmalle mielelle.
Ainoa rehellinen kommentti on tosiaan tuo: "se on ollutta ja mennyttä", mikäli se pitää paikkaansa.
Kerro mitä sinä tuosta jauhamisesta oikeesti kostut?
Ihan suoraan sanottuna itsestänkin olisi järkevämpää vaieta tapahtuneesta kuin puhua. Ei asiat puhumalla miksikään muutu. Sitäpaitsi miehesi kertominen tapahtuneesta voisi tuntua sinusta pikemminkin puukon vääntämiseltä haavassa kuin helpottavalta kokemukselta.
oletko Riina joku pettäjien puolesta puhuja??? ei muutu puhumalla teot mutta ei muutu myöskään petetyn mieli...jos kaikki vaietaan
taas tulee potaskaa siitä miten petetyn pitäisi kaikki sisällään kärsiä ja mitään ei saa kysyä tai käydä läpi..vai tämä on järkevää toivottavasti sinua on petetty tai joudut petetyksi niin tiedät miltä lääke maistuu...
ja turha on katkeraksi tulla sanomaan kun ei tiedä mistä puhuu
Minulle vain ei oikein kolahda tämä "pettäjä-petetty" -asetelma. Se on aika syvältä. Tottakai kysyä saa ja pitääkin jos siltä tuntuu. Mutta pitää olla myös valmis hyväksymään kumppanin vastaus!
Poikakaverini vuonna 1&2 oli minulle uskoton. Silti en perusta tuosta mustavalkoisesta asettelumallista. Oikeastaan kiitän vanhaa exääni siitä, että hän reilusti kertoi taipumuksestaan. Enempää ei kertonut enkä kysynyt. Opin sen kuitenkin, että ihminen, jolla on muita suhteita ei ole mitenkään täysin kelvoton pa..a. Hän on ihmisenä täysin sama oli noita lisäsuhteita tai ei. Tapailemme muuten edelleen, vaikka seurustelustamme on kulunut jo yli 20 vuotta.
Miehet ei halua puhua, menneet on menneitä, voi yhden kerran. Miehesi näkyy olevan ympäristössä, missä on kunniakasta, käydä panemassa ja sitten retostellaan. Näissä porukoissa, ehdoton ykkösneuvo onkin, "älä tunnusta koskaan!" Ja homma jatkuu. Siihenhän tuo sanonta, kerran pettää, aina pettää, perustuu. Jos asiaa ei käsitellä, niin aina on se vaara, samaten jos miehesi huomaa, ettei asiasta sen enempää seurannutkaan. Mitenkä hän pystyy ymmärtämään aiheuttamansa tuskan syvyyden? Tällaiset ovat parisuhteen kriisejä, joiden seurauksia paikkaillaan vielä vuosien jälkeen, eikä mitään 5min. sovitusta myöhästymisiä. Ei noilla eväillä ikinä pääse kunnolliseen suhteeseen, asian uusimiseen kylläkin.
Olen itse työskennellyt samanlaisessa työyhteisössä kuin miehesi, ja samantyyppisiä tilanteita sielläkin oli, kun jäivät kiinni, niin puhetta ei tullut edes pariterapiassa, ja siitä oltiin ylpeitä! Koska olin munallinen, niin niitä juttuja sitten jouduin kuuntelemaan, aina kun oli myyntikokouksia.
Sinuna ottaisin jatkon kannalta, asian esiin, tarjoten tasan kaksi mahdollisuutta. Asian kunnollinen käsittely tai ero.