En koskaan ala seurustelemaan miehen kanssa ennen kuin olen tutustuntut hänen vanhempiinsa. Hänen vanhempiensa kanssa toimeen tuleminen on ensiarvoisen tärkeää.
Ei mitään sydänystäviä tarvitse olla mutta kohtalaisesti samalla aaltopituudella kuitenkin.
Hehän sentään tulevat olemaan ehkä lapseni isovanhempiakin.
Ei mitään sydänystäviä tarvitse olla mutta kohtalaisesti samalla aaltopituudella kuitenkin.
Hehän sentään tulevat olemaan ehkä lapseni isovanhempiakin.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Miten sä voit oppii tuntemaan ensin appivanhemmat ja sitten vasta seurustella? Meinasitko ihan aloittaa niistä vanhemmista ja seukkaa niitten kanssa jonkin aikaa ja pyytää ne sitten esittelemään poikansa sulle vai mitä?
Tapaatte jossakin hauskassa tilaisuudessa, synkkaa, on hauskaa. Kaveri sanoo: "Olisi mukava tavata toistekin. Mites olis ensi lauantaina?" Johon sinä: "Ensin haluan tavata vanhempasi, tulkaa meille kahville perjantaina klo 18.00"
Mikä sitten on kiikastanut, kun sanot, että et koskaan ala seurustelemaan ennkuin olet tavannut vanhempansa. Kuinka monet vanhempain kutsut jo olet järjestänyt?
on vain todella hankalaa ennustaa ihmisten käyttäytymistä etukäteen kovin varmasti... Meillä ei ainakaan appivanhemmilla ollut mitään kunnioitusta yhtäkkiä kun lapsi syntyi.. Raskaudesta ei oltu lainkaan kiinnostuneita, mutta lapsi oli heti kuin oma ja kaikki lapseen tai perheeseemme liittyvät asiat.. Aika tarkkana saat olla, ettei hyvä anoppisuhde muutu ikäväksi.. Joka asiasta ei anopillekaan viitsisi valitttaa eli jotain on aina päästettävä sormien läpi ja kun tämä on riittävän hajanaista ja satunnaista niin onkin jo hyvä pohja anopille tehdä watam! liike ja hässiä kaikki
lähempänä se käsky "kunnioita vanhempiasi..." on appivanhempia kuin että heidän tulis polvistua ja nöyrtyä arvoisaa neitiä oikein "kunnioittamaan", ollaan niin tasa-arvoisia niin tasa-arvoisia, eihän vanehmpia ihmisiä siis tarvitse kunnioittaa ennenkuuuuuiin he ovat sen SINUN silmissäs ansanneet! ...että silleen...
vaan ihan normaalia hyvää käyttäytymistä
- rauhallinen toipumisaika synnytyksen jälkeen, ei aleta hätääntymään jos miniä on väsynyt ja haluaa levätä ja näyttää siltä, että mies joutuu hetken laittamaan tikkua ristiin vähän enemmän kuin yleensä
- annetaan perheen rauhassa tutustua lapseen, suunnitella ja järjestää ristiäiset, ei tuputeta asioita, kysytään asiallisesti, että jos jotain tarvii niin kyllä autetaan, mutta ei auteta mitään kysymättä ja "hyvää hyvyyttään"
- ei aleta niuhottamaan joka asiasta mikä ei nyt mene ihan niin kuin anopilla ja anopin suvulla ja tutuilla on aina mennyt vaan pystytään hyväksymään, että ihmiset toimivat eri tavoin, tunnistetaan myös, että voi tehdä niin tai näin kun lopputulos on kuitenkin sama
- ei vihjailla, ei päästetä sammakoita suusta, vaan hankitaan oma elämä, tietoa ja ymmärrystä asioista ja hyvä itsetunto, jolloin pystytään suhtautumaan rauhallisesti ja asiallisesti uusiinkiin ja jännittäviin asioihin
arvon anoppi sai häsätä ja häärätä, "kun on sen luonteinen ettei mitään itselleen mahda", mutta oletin, että se anopin hormonimyrskykin joskus laantuu, mutta eipä vain laantunut. Pyrin kyllä ymmärtämään anoppiani, mutta yli ymmärryksen vain meni totaalisen negatiivinen ja ylihuolehtiva käytös.. never seen before
on täynnä itsestäänselvyyksiä, joten on turha provosoida "anoppikammoon" avioituvia, jos nyt itsellesi on noin käynytkin, ettei anoppisi ymmärrä asioita. Ikävää sinulle, mutta ei suinkaan se tarkoita, että anopit muodostais noin yleisesti tuollaisen, elämään ymmärtämättömän joukon. Vaan pikemminkin, että ikä tuo oppia, elämänkokemukset jne. ns. "kantapään kautta" tyhmempikin ihminen oppii,jos on oppiakseen. Kaikki ei toki opi silloinkaan, mutta silloin kannattaa jättää ihminen vaille liian suurta huomiota ja kääntää katseensa mukavempiin asioihin, eikä tuhlata energiaansa riitelyyn, kyräilyyn ja muuhun hajoittavaan.., eiks niin?
näemmä kirjoittaa yksi esimerkki niistä vanhemmista ihmisistä joiden KÄYTÖS EI TODELLAKAAN ANNA AIHETTA KUNNIOITUKSEEN. Eli sadannen tuhannennen kerran: ikä yksin ei oikeuta kunnioitukseen! Silloinhan mun pitäisi kunnioittaa myös kaikkia pedofiileja ja raiskaajia, jos ne sattuu olemaan mua vanhempia??? Minä kunnioitan ihmistä, joka antaa siihen aihetta. Ihmistä, joka kuvainnollisesti sylkee mun päälle ja puuttuu asioihin, jotka ei hänelle kuulu, en todellakaan kunnioita pelkän iän vuoksi.
kun tuossa luettelin merkkejä kunnioituksen puutteesta. Tämän ketjun taisi aloittaa tuo joka alkoi vouhkaamaan kumartamisesta
valitsemallasi tiellä!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Huh, onneksi mieheni ei ajatellut noin. Isä kyllä olisi ollut ok, mutta äiti... Hän olisi varmaan jättänyt minut kuin nallin kalliolle jos olisi ajatellut kuin sinä.
Mieheni näkee ehkä äitiäni 3 kertaa vuodessa ja ei varmaan haittaa vaikka ei näkisi ollenkaan (lapsia meillä ei ole). Ex-avovaimon vanhempiin hänellä kai oli ihan hyvät välit. Ehkä mies toivoisi mukavamman anopin, mutta ei se tunnu häntä haittaavan. Ja heillä ei ole huonot välit vaan etäiset. Siskoni mies kyllä on ihan kypsynyt äitiini. Mutta mies kestää kyllä anopin pakolliset harvat vierailut (jolloin tulee katsomaan lapsenlapsiaan). Aluksi eivät edes kyläilleet toisillaan. Siskon mies haukkuu anopin sitten takanapäin. Huonot välit liittyy vanhoihin kaunoihin. Äitini haukkui siskon miehen (pitkä stoori). Vaikka ei ollut tehnyt mitään äidilleni. Siis mitään sellaista mistä normaalisti joku suuttuisi. Nyt välit ovat "viileän asialliset". Sellaiset kulissit...
Mieheni onneksi silti on kanssani onnellinen (ja siskoni mies siskoni kanssa) ja se kai on tärkeintä millainen minä olen. Ei anoppini vaikuta mitenkään väleihimme onneksi. Ja appiukon eli isäni kanssa mies tulee hyvin toimeen. Isäni pitää miehestäni niin kuin siskoni miehestäkin. Oman anoppini kanssa tulen toimeen, ei tule riitaa enkä ole miehelle valitellut. Emme ole kyllä ystäviä, mutta ei tarvitsekaan olla. Onhan minulla ystävät erikseen. Mutta on hän kyllä mukavampi anoppi kun minun äitini. Vaikka hänelläkin on omat huonot puolensa niin kuin meillä kaikilla.
Ainahan voi varman päälle ottaa. Ihan hyvä, ennen naimisiin menoa tai pidempää sitoutumista tutustua puolison vanhempiin. Vielä parempaa on selvittää kuinka monen sadan kilometrin päässä he asuvat. Mitä kauempana sen parempi:D