Tekstiviestit sinkoilevat maailman kylmälle reunalle
ja takaisin. Maria kyselee kuulumisia. En tiedä miten
menetellä hänen suhteensa. Ehkä lähetän hänelle sähköpostia
internetkahvilasta. Ehkä en. Ripustauduimme
toisiimme internetin deittipalstan kautta. Maria oli ulkoiselta
olemukseltaan uranainen, lyhythiuksinen tiukkailmeinen
blondi joka satsasi itseensä, nelikymppinen
katrihelena. Kuntosalit jytäjumppineen, kasvohoidot,
Painonvartijat, tarkasti rajatut kulmat, elegantisti taivutetut
ja kestovärjätyt ripset, merkkivaatteet ja liberaalin
kapitalismin aatteet, itämaiset mielenhallintakurssit, lifestyle-
lehdet designpöydälle levitettyinä ja Economistin
22
tuore kappale kainalossa huolellisen huolimattomasti.
Marialle ja suurelle osalle Helsingin katuja pinkovasta
naissakista on kaikille yhteistä, että he eivät ole mihinkään
tyytyväisiä. Erityisesti he ovat ulalla seksin suhteen.
Syyttävät frigidikohtalostaan kohdalleen osuneita epäkelvoiksi
osoittautuneita uroksia. Kulli on liian pieni,
tai iso, tai liian keskiverto saadakseen heidän fantasiansa
puhkeamaan orgasmin räjäyttävään kukkaan.
Maria sijoitti korkeaa tuottoa luvanneeseen eläkevakuutuksia
kaupitelleeseen yhtiöön. Hän alkoi laskea
vuosia, päiviä, kuukausia, jotka olisi vielä kestettävä
ennen kuin hänen elämänsä voisi viimeinkin alkaa.
Marian säästöt sijoitettiin it-fi rmojen osakkeisiin, joiden
taustalla hääri pyramidimalliin ja verkostomarkkinointiin
perehtynyttä huijariporukkaa. Se nosti yhtiöidensä
arvoa julkaisemalla pörssitiedotteita lupaavista
näkymistä. Kurssit ampaisivat katosta läpi. Kun kupla
puhkesi: Maria huomasi tulleensa kynityksi.
Maria alkoi tuntea onnen lipeävän käsistään. Tätä
todisti myös hänen naapurissaan Eirassa asuneen perheen
lasten elämöinti, jota Maria ei kestänyt. Hän haki
netistä miestä, joka ”osaisi remontoida paikat kuntoon”.
Ymmärsin vihjeen ja kerroin olevani kova korjausmies.
Hän kutsui minut asunnolleen, jossa minua odotti kasa
remonttitarpeita. Seuraavat kaksi päivää naulasin ääntä
eristäviä seinälevyjä. Homma tuli valmiiksi, mutta äänet
kuuluivat naapurista entiseen malliin. Silloin Maria alkoi
tulla usein yöksi asunnolleni, jonka hän tosin totesi
kaikessa 31 neliön loistokkuudessaan olevan ihmisasunnoksi
kelpaamaton. Koska hänellä ei ollut ketään kummempaa
sälliä kiikarissa, hän alkoi ehdotella yhteisen
asunnon hankkimista. Kahdella kämpällä voisi ostaa
23
yhden mitat täyttävän laatuasunnon. Näin Mariassa
jotakin kunnollista, johon meidät Oulun räkänokatkin
on opetettu sosiaalisen kohoamisen toivossa tilaisuuden
tullen satsaamaan. Mitä Maria näki minussa? Sählärin
jota rotunaiset kammoksuvat, mutta jota ilman he eivät
muutaman drinksun jälkeen tunne tulevansa toimeen.
Netistä alkoi yhteinen projektimme, joka ei ole ollut
helppo. Kumpikin osapuoli on oireillut vuoron perään.
Yhteen muuttamisesta ei tuntunut lopulta tulevan mitään.
Viime ajat suhteemme on tehnyt kuolemaa. Lähdin
toisen kerran saman kesän kuluessa Kaakkois-Aasiaan.
http://www.sammakko.com/kirjat_ja_kirjailijat/kotimaiset/Seppo_Korpipaa/index.php
ja takaisin. Maria kyselee kuulumisia. En tiedä miten
menetellä hänen suhteensa. Ehkä lähetän hänelle sähköpostia
internetkahvilasta. Ehkä en. Ripustauduimme
toisiimme internetin deittipalstan kautta. Maria oli ulkoiselta
olemukseltaan uranainen, lyhythiuksinen tiukkailmeinen
blondi joka satsasi itseensä, nelikymppinen
katrihelena. Kuntosalit jytäjumppineen, kasvohoidot,
Painonvartijat, tarkasti rajatut kulmat, elegantisti taivutetut
ja kestovärjätyt ripset, merkkivaatteet ja liberaalin
kapitalismin aatteet, itämaiset mielenhallintakurssit, lifestyle-
lehdet designpöydälle levitettyinä ja Economistin
22
tuore kappale kainalossa huolellisen huolimattomasti.
Marialle ja suurelle osalle Helsingin katuja pinkovasta
naissakista on kaikille yhteistä, että he eivät ole mihinkään
tyytyväisiä. Erityisesti he ovat ulalla seksin suhteen.
Syyttävät frigidikohtalostaan kohdalleen osuneita epäkelvoiksi
osoittautuneita uroksia. Kulli on liian pieni,
tai iso, tai liian keskiverto saadakseen heidän fantasiansa
puhkeamaan orgasmin räjäyttävään kukkaan.
Maria sijoitti korkeaa tuottoa luvanneeseen eläkevakuutuksia
kaupitelleeseen yhtiöön. Hän alkoi laskea
vuosia, päiviä, kuukausia, jotka olisi vielä kestettävä
ennen kuin hänen elämänsä voisi viimeinkin alkaa.
Marian säästöt sijoitettiin it-fi rmojen osakkeisiin, joiden
taustalla hääri pyramidimalliin ja verkostomarkkinointiin
perehtynyttä huijariporukkaa. Se nosti yhtiöidensä
arvoa julkaisemalla pörssitiedotteita lupaavista
näkymistä. Kurssit ampaisivat katosta läpi. Kun kupla
puhkesi: Maria huomasi tulleensa kynityksi.
Maria alkoi tuntea onnen lipeävän käsistään. Tätä
todisti myös hänen naapurissaan Eirassa asuneen perheen
lasten elämöinti, jota Maria ei kestänyt. Hän haki
netistä miestä, joka ”osaisi remontoida paikat kuntoon”.
Ymmärsin vihjeen ja kerroin olevani kova korjausmies.
Hän kutsui minut asunnolleen, jossa minua odotti kasa
remonttitarpeita. Seuraavat kaksi päivää naulasin ääntä
eristäviä seinälevyjä. Homma tuli valmiiksi, mutta äänet
kuuluivat naapurista entiseen malliin. Silloin Maria alkoi
tulla usein yöksi asunnolleni, jonka hän tosin totesi
kaikessa 31 neliön loistokkuudessaan olevan ihmisasunnoksi
kelpaamaton. Koska hänellä ei ollut ketään kummempaa
sälliä kiikarissa, hän alkoi ehdotella yhteisen
asunnon hankkimista. Kahdella kämpällä voisi ostaa
23
yhden mitat täyttävän laatuasunnon. Näin Mariassa
jotakin kunnollista, johon meidät Oulun räkänokatkin
on opetettu sosiaalisen kohoamisen toivossa tilaisuuden
tullen satsaamaan. Mitä Maria näki minussa? Sählärin
jota rotunaiset kammoksuvat, mutta jota ilman he eivät
muutaman drinksun jälkeen tunne tulevansa toimeen.
Netistä alkoi yhteinen projektimme, joka ei ole ollut
helppo. Kumpikin osapuoli on oireillut vuoron perään.
Yhteen muuttamisesta ei tuntunut lopulta tulevan mitään.
Viime ajat suhteemme on tehnyt kuolemaa. Lähdin
toisen kerran saman kesän kuluessa Kaakkois-Aasiaan.
http://www.sammakko.com/kirjat_ja_kirjailijat/kotimaiset/Seppo_Korpipaa/index.php
Vastaukset 1
Vanhimmat
että kehitys on kulkenut eteenpäin sellaista kyytiä, johon tavallaan yhteiskunta ei ole kerennyt mukaan.
Ihmisillä, sekä miehillä että naisilla, on oma paikkansa tässä maailmassa kadoksissa. Miehet enemmän ehkä pysähtyneet, naiset singahtelevat sinnetänne, etsimään jotain, mitä eivät tiedä itsekkään. Molemmilla vastuun pakoilua, kun ei oikein tiedetä, mistä se vastuu pitäisi ottaa.