Mitä mieltä olette siitä, että pidän lastani osa-aikaisesti päivähoidossa (koska onnistuimme saamaan hänelle kivan hoitopaikan ihan kodin vierestä) ja yritän kovasti löytää töitä?
Hoitopaikkaa hakiessamme olimme ihan varmoja, että hoidon aloitukseen mennessä olisin jo töissä, sillä multa löytyy sekä koulutusta että työkokemusta ihan mukavasti, mutta näin ei olekaan käynyt...
Jatkammeko osa-aikahoitoa vai pitäisikö meidän luopua hoitopaikasta ja etsiä sitten uusi hoitopaikka, jos ja toivottavasti kun töitä saan?
Asia kun ahdistaa mua itseäni tosi paljon, vaikka käytänkin lapsen hoidossaoloajan tehokkaasti työnhakuun...
Hoitopaikkaa hakiessamme olimme ihan varmoja, että hoidon aloitukseen mennessä olisin jo töissä, sillä multa löytyy sekä koulutusta että työkokemusta ihan mukavasti, mutta näin ei olekaan käynyt...
Jatkammeko osa-aikahoitoa vai pitäisikö meidän luopua hoitopaikasta ja etsiä sitten uusi hoitopaikka, jos ja toivottavasti kun töitä saan?
Asia kun ahdistaa mua itseäni tosi paljon, vaikka käytänkin lapsen hoidossaoloajan tehokkaasti työnhakuun...
Vastaukset 10
Vanhimmat
Minulla aivan sama tilanne, paitsi että lapsia kaksi. Olin palaamassa hoitovapaalta töihin ja lapset olivat jo "harjoitelleet" tarhassa oloa. Minut irtisanottiin ja olen sen jälkeen aktiivisti hakenut töitä n. kuukauden. Lapset viedään aamulla tarhaan ja haen ne sitten välipalan jälkeen. Ovat viihtyneet todella hyvin joka todellakin on helpottanut minun oloani.
Saan ajoittain kamalia ahdistuskohtauksia ja poden huonoa omaatuntoa kun luen aamulla tunnin hesaria rauhassa ja lapset ovat menneet muille hoitoon.
Mutta toisaalta tämä työnhakeminen ja haastatteluissa ramppaaminen on ollut niin käsittämättömän rankkaa aikaa etten olisi millään selvinnyt jos lapset olisivatkin olleet kotona.
Ajoittain olen miettinyt että mitä ne tarhatädit mahtavat ajatella kun en ole töissä ja viskaan lapset sinne, mutta se on sellainen asia mitä ei pitäisi miettiä ollenkaan. Tämä tilanne on nyt mikä on.
Aviomieheni (IHANA) on onneksi kannustanut minua myös lepäämään ja ottamaan välillä vaan rennosti, koska sinä päivänä kun tuo työrumba alkaa tuskin enää hesaria aamuisin luetaan kolmen kahvikupin ajan :)
Minun neuvoni sinulle on ehdottomasti että annat lapsen olla siellä tarhassa ja sinä keskityt työnhakuun. Yritä olla potematta siitä huonoa omaatuntoa. Yritä myös nauttia rauhallisuudesta ja yksin olosta kotona kerrankin.
...ja onnea työnhakuun!!!!!!
Kiitos kannustuksestasi, tuli paljon parempi mieli. Jatketaan siis vaan aktiivisesti työnhakua ja pidetään peukkuja, että molemmat onnistutaan pian töitä saamaan! Hyvää jatkoa!
Kun ei saa lapsettomatkaan töitä.. jotka ei sitten jäis ylimääräsille "saikuille"..
sitä, että viet lapsesi hoitoon, etkä hoida itse, MUTTA iso mutta, missä nykyajan lapset saavat leikkitovereita? Niin, päiväkodissa. Pihoilla ei enää ole lapsia, lapsia on niin vähän ja nekin vähät ovat päiväkodissa.
Siis, miksi turhaan vastustan sitä pk-oloa, turhaa touhua, eikö!
mikä vaihtoehto on perheelleenne parasta ja toimi sen mukaan. Jätä ilkeiden ihmisten mielipiteet omaan arvoonsa.
Keskity rauhassa työnhakuun ja omiin puuhiisi, kun lapsesi on hoidossa. Luultavasti te molemmat olette hyväntuulisempia ja käytätte paremmin yhteistä aikaanne, kun haet lapsesi hoidosta.
Onnea elämäänne ja työnhakuun.
Saat ehdottomasti tukeni sille, että lapsi on hoidossa ja sinä haet aktiivisesti työtä. Tiedän jo heppoisesta kokemuksestakin, että työn hakeminen on täysipäiväistä TYÖTÄ! Onnea hakemiseen :)
Mikä (meitä) naisia oikein vaivaa? Miksi tunnet huonoa omatuntoa siitä, että lapsesi on tarhassa, kun olet kotona / haet töitä? Minusta se kertoo siitä, että on vähän turhankin paljon otettu harteillemme subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta käytyä keskustelua. Ikävää!
Kyllä varmasti työllistyt ennemmin tai myöhemmin. Ja kannattaako lasta ottaa siksi aikaa pois tarhasta. Varmasti hänelle olisi vaikeampaa aloittaa hoito taas "uudestaan" tauon jälkeen. Töitä on vaikea hakea lapsen ollessa kotona (esim. soitella mahdollisille työnantajille). Ja lapsesihan on osapäivähoidossa, eli ehdit varmasti viettämään hänen kanssa aikaa. Ja siitä huolimatta sinulla on oikeus omaan aikaasi. Etkä sittenkään ole huono äiti, vaikka käyt töissä.
Itselläni on aika samanlainen tilanne: olen vastavalmistunut, teen osa-aikatyötä, opiskelen ja haen kokopäivätyötä. Lapsemme on kokopäiväisesti hoidossa. Ja kieltämättä minäkin joskus tuota ajattelen ja poden huonoa omaatuntoa. Rauhoittelen itseäni sillä, että maksamme kuitenkin täyden tarhamaksun, olemme siis oikeuttettuja käyttämään palveluja. Lapsemme on muiden lasten kanssa tarhassa - sosiaaliset taidot kehittyvät. Ja vielä kun hän viihtyy siellä hyvin ja hoitajat ovat mukavia. Elämässämme on perusasiat kunnossa, tarjoamme lapsellemme turvalliset ja vakaat kasvuolosuhteet jne... Ei meistä eikä lapsistamme ole ensimmäiseksi ongelmatapauksia tulossa;)
Tsemppiä työnhakuun!
Tietenkin sinun kannattaa pitää lasta hoidossa. On täysin laillista työttömän viedä lapsi hoitoon, etkä tee sitä laiskuudesta. Lapselle on parempi, että hoitopaikka säilyy samana, ja itsellesi on käytännöllistä, että hoitopaikka on lähellä. Voithan saada työn, joka pitää alottaa lyhyellä varoitusajalla.
Pidä lapsi hoidossa hyvällä omallatunnolla ja onnea työnhakuun!
Minusta puolipäivähoito on nerokas systeemi, saan levätä, pelata tietsikkaa, urheilla, yms. ja lapsi käyttää loputtonta energiaa ikäistensä seurassa. Onneksi olen ansiosidonnaisella enkä kotihoidontuella, sehän katkeaa puolipäivähoidosta. Mitään syytä tuntea huonoa omatuntoa vaikka ei edes hakisi töitä. Antaa toisten raataa :)
Eli sain kuin sainkin lopulta töitä! :-) On todella huojentunut olo!! Työ on vieläpä oman alan hommia - entinen työantaja yllättäen tarjosikin töitä, vaikka taloudellinen tilanne siellä onkin heikko. Ja täytyy vielä kertoa, että pian tuon tiedon saatuani, sain kutsun kahteen työpaikkahaastatteluun! Tää on just tätä.. kun vihdoin alkaa jotain tapahtua, niin sitten tapahtuu kerralla paljon.
Onneksi en luopunut lapseni päivähoitopaikasta, joten pääsen aloittamaan työt jo huomenissa..
Onnea ja tsemppiä vaan kaikille töitä etsiville äideille! Asioilla on tapana järjestyä.. ;-)