Itselläni kävi tuuri pk-seudulla, pääsin 2 työttömyysviikon jälkeen taas entisen alani määräaikaiseen työhön, jopa palkka kohtuullinen. Työ tosin suorittavaa työtä entisen suunnittelutason työn jälkeen, vaan kiitollinen saan olla. Aina siitä on helpompi ponnistella eteenpäin ja hakea muutakin työtä.
Aluksi pelkäsin pahinta, eli pitkäaikaistyöttömyyttä. Oman alani paikkoja ei puissa kasva, ja ns. epäsuora työnhaku tuotti haastatteluja 3 kpl mutta ne eivät johtaneet valintaani. Uusi työni löytyikin mol:n sivulta, eli kyllä noiltakin paljon parjatuilta työkkärin nettisivuilta voi oikeastikin paikan löytää.
Jo näinkin lyhyellä työttömyysjaksolla ja haastattelurumbissa ehdin toteamaan sen, että työnantajilla on -oma työkokemuksenikin huomioiden- todella kovat vaatimukset, ja kova tenttaaminen haastattelutilanteessa, oikein tuskanhiki nousi pintaan. Tiedusteltuani epävirallisesti työtä, minusta kyllä kiinnostuttiin ja kutsutiin käymään, vaan ei sitten otettukaan. Muutamasta paikasta taas tuli kirje tai sähköposti, jossa kiitettiin mielenkiinnosta ja ilmoitettiin valitun nimi sekä hakijamäärä. Hakijamäärät olivat yleensä 50-200 henkeä per paikka! Vuokrausfirmojenkin kautta kokeilin, ei yhtään vastauksia.
Työkkäri tuntui lohduttomalta paikalta, vaikka kyse oli Kluuvin akateemisten palvelupisteestä. Alkuinfo oli pakopullaa, pikasyöttönä tiedot jotka jo luin netistä. Seuraava työnhaun uusimisaika olisi ollut vasta 6 kk:n kuluttua! Työvoimapoliittinen kurssitarjonta akateemisille on todella suppea. Ainoa mikä hiukan kiinnosti, oli liike-elämään valmentava koulutus akateemisille, jossa painotetaan taloushallintopuolta ja eu-projekteja, vaan hanekilömäärä kurssille vain 20 ja jotenkin tuntuu että antaako reilun 6 kk:n pituinen kurssi kovaa kilpailuetua "yleismaisterille" esim. työttömään kauppatieteilijään verrattuna -en usko. Omaehtoinen opiskelu kuullostaa työttömyyskorvauksella alkuun lupaavalta, vaan siinä on ongelmansa. Opiskeluaika on liian lyhyt, ja jos syksyllä jää työttömäksi, pitää olla työttömänä yli 80 päivää ennen kuin tällä systeemillä on lupa opiskella, lisäksi tarvitaan työvoimatoimikunnan lausunto. Moni opiskelu alkaa myös yleensä elo-syyskuussa, joten mukaan luennoille/kursseille ei aina ehdi.
Eli: kohdallani kävi tuuri. Jos näin ei olisi käynyt, en tiedä mitä tehdä. Tuntuu, että akateemiset työttömät jäävät paljolti oman onnensa nojaan, eli työllistyminen vaatii kovaa omatoimisuutta ja kyllä tuuriakin. Tuntuu, että pk-seutu on tässä suhteessa armoton: osaajia ja tupla/triplatutkintojakin omaavia on hakijoina pilvin pimein. Erotu nyt siinä sitten!
Kaikesta huolimatta toivotan muille kolleegoille positiivista mieltä kuitenkin, ja tsemppiä työnhakuun!
Aluksi pelkäsin pahinta, eli pitkäaikaistyöttömyyttä. Oman alani paikkoja ei puissa kasva, ja ns. epäsuora työnhaku tuotti haastatteluja 3 kpl mutta ne eivät johtaneet valintaani. Uusi työni löytyikin mol:n sivulta, eli kyllä noiltakin paljon parjatuilta työkkärin nettisivuilta voi oikeastikin paikan löytää.
Jo näinkin lyhyellä työttömyysjaksolla ja haastattelurumbissa ehdin toteamaan sen, että työnantajilla on -oma työkokemuksenikin huomioiden- todella kovat vaatimukset, ja kova tenttaaminen haastattelutilanteessa, oikein tuskanhiki nousi pintaan. Tiedusteltuani epävirallisesti työtä, minusta kyllä kiinnostuttiin ja kutsutiin käymään, vaan ei sitten otettukaan. Muutamasta paikasta taas tuli kirje tai sähköposti, jossa kiitettiin mielenkiinnosta ja ilmoitettiin valitun nimi sekä hakijamäärä. Hakijamäärät olivat yleensä 50-200 henkeä per paikka! Vuokrausfirmojenkin kautta kokeilin, ei yhtään vastauksia.
Työkkäri tuntui lohduttomalta paikalta, vaikka kyse oli Kluuvin akateemisten palvelupisteestä. Alkuinfo oli pakopullaa, pikasyöttönä tiedot jotka jo luin netistä. Seuraava työnhaun uusimisaika olisi ollut vasta 6 kk:n kuluttua! Työvoimapoliittinen kurssitarjonta akateemisille on todella suppea. Ainoa mikä hiukan kiinnosti, oli liike-elämään valmentava koulutus akateemisille, jossa painotetaan taloushallintopuolta ja eu-projekteja, vaan hanekilömäärä kurssille vain 20 ja jotenkin tuntuu että antaako reilun 6 kk:n pituinen kurssi kovaa kilpailuetua "yleismaisterille" esim. työttömään kauppatieteilijään verrattuna -en usko. Omaehtoinen opiskelu kuullostaa työttömyyskorvauksella alkuun lupaavalta, vaan siinä on ongelmansa. Opiskeluaika on liian lyhyt, ja jos syksyllä jää työttömäksi, pitää olla työttömänä yli 80 päivää ennen kuin tällä systeemillä on lupa opiskella, lisäksi tarvitaan työvoimatoimikunnan lausunto. Moni opiskelu alkaa myös yleensä elo-syyskuussa, joten mukaan luennoille/kursseille ei aina ehdi.
Eli: kohdallani kävi tuuri. Jos näin ei olisi käynyt, en tiedä mitä tehdä. Tuntuu, että akateemiset työttömät jäävät paljolti oman onnensa nojaan, eli työllistyminen vaatii kovaa omatoimisuutta ja kyllä tuuriakin. Tuntuu, että pk-seutu on tässä suhteessa armoton: osaajia ja tupla/triplatutkintojakin omaavia on hakijoina pilvin pimein. Erotu nyt siinä sitten!
Kaikesta huolimatta toivotan muille kolleegoille positiivista mieltä kuitenkin, ja tsemppiä työnhakuun!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nyt alkaa patterit loppua. Olen hakenut aivan hulluna. On 2,5 vuotta alan työkoekmusta, vaan ei auta. Edes haastatteluun ei pääse enää. Vastavalmistuneenankin pääsi paremmin, näköjään tilanne on pahentunut vuodesta 2001.
on olevinaan? Jos todella olette yliopistotutkinnon suorittaneita, ette valita ja matele köyhien palkkausmahdollisuuksien takia. Teillä on universaalimpi näkökulma elämään. Terveisin akateemiseen koulutukseen tähtäävä.
Heh! Universaalimpi näkökulma elämään? Kuule, tyhjällä mahalla on vaikea filosofoida. Huumorimies olet nuorukainen.
tuon työkkärin tarjonnan suhteen. Tosin Kluuvissa palvelu sentään hieman asiantuntevampaa kuin muualla. Kyllä saa olla aika omillaan. Ja faktahan on se, että moni työllistyy piilotyöpaikkojen / omien verkostoidensa kautta.
Tietenkin olisi toivottavaa, että työkkäri panostaisi enemmän ihmisiin, joilla on mahdollisuus työllistyä: on tietoa, substanssiosaamista alaltaan ja ennen kaikkea kyky oppia uutta! Toki akateemisilla on mahdollisuus ja erittäin todennäköistäkin työllistyä suoraan avoimille työmarkkinoille.
Mutta ei, työkkäri yrittää löytää lääkettä työttömyyden kovaan ytimeen ja hoitaa asiakkaita, jotka usein kuuluisivat ensisijaisesti sosiaalitoimelle. Onko työhallinnon strategia edistää työllisyyttä vai hoitaa työttömyyttä? Mielestäni ensimmäistä, koska tilastoja voi siivota niin monella tavoin. Ja sitä paitsi aika tekee tehtävänsä, ainakin pitkäaikaistyöttömyyden kohdalla.
Totta sekin, että kilpailu on kovaa. Avoinna olevia paikkoja on rajallinen määrä ja toinen toistaan pätevämpiä hakijoita paljon.
Meinaa tulla uskon puute! Tätäkö varten sitä on kouluttautunut?