Olen jo pitkään pohtinut,että ero on ainoa ratkaisu meidän perheessä.Sillä ei ole enään mitään pohjaa, jolle voisi enempää perustaa.
Nyt vain mietin,että miten sen kanssa tulisi edetä.Omistan talon, josta on yhteinen velka.Haluan talomme myyntiin ennen eroa, jotta mies saa rahansa siitä ikäänkuin takaisin, mitä on maksanutkin?Vai miten se asia olisi viisainta hoitaa?Hän on erittäin vaikea tapaus ja luulen etä mitään en saa "ilmaiseksi".Joten jos kukaan voisi neuvoa, miten tämän asian kanssa lähtisi liikkeelle?Oikeusapuako?
Nyt vain mietin,että miten sen kanssa tulisi edetä.Omistan talon, josta on yhteinen velka.Haluan talomme myyntiin ennen eroa, jotta mies saa rahansa siitä ikäänkuin takaisin, mitä on maksanutkin?Vai miten se asia olisi viisainta hoitaa?Hän on erittäin vaikea tapaus ja luulen etä mitään en saa "ilmaiseksi".Joten jos kukaan voisi neuvoa, miten tämän asian kanssa lähtisi liikkeelle?Oikeusapuako?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Voinko edes myydä omistuksessani olevaa taloa, jos puoliso ei siihen piruuttaankaan suostu?
Miten niin sinä omistat? Teillä siis on avioehto? Muutenhan se kaiken ymmärryksen nojalla on yhteinen.
Ehkä sinun kannattaa tosiaan ottaa yhteyttä juristiin... vaikka oikeusaputoimistoon nyt ensimmäiseksi.
Ensinnäkin asumuseroon nyt kait ensin ja ensimm. vaiheen hakemus. Osituksen ehtii tehdä myöhemminkin, mutta asiat vireille nyt.
Ei ole avioehtoja.Talo on yksinkertaisesti mun nimissä yksin.
..Jos et ole kokonaan yksin taloa maksanut, se ei voi olla yksin sinun.
ollaan talo ostettu.Joten ei siitä ole kuin velkaa.
Olkoon kenen nimis tykkää mutta kaikki on yhteistä mitä avioliiton aikana on hankittu. Niin omaisuus kuin velatkin. Jos ei avioehtoa.
Ei osituksen kannalta sillä ole suurtakaan merkitystä onko talo sinun vai molempien nimissä ... tasinko hoitaa tuon finanssipuolen osituksessa. Ja ellet toisin tahdo, niin talo on ja pysyy sinulla (ositus siis ei muuta omistussuhteita, ellette niin sitten erotteluvaiheessa sovi ja kuittaa niin esim. tasinkoja).
Otetaan hyvin yksinkertainen esimerkki:
henkilö A: 200.000 EUR asunto
henkilö B: 20.000 EUR auto ja 50.000 EUR kesämökki
A ja B: yhteistä velkaa 100.000 EUR asunnosta
A:n nettovarallisuus: 200.000 - 100.000/2 = 150.000 EUR
B:n nettovarallisuus: 20.000 50.000 - 100.000/2 = 20.000 EUR
A:n maksettava B:lle tasinkoa 65.000 EUR jotta molempien nettovarallisuudet ovat 85.000 EUR (puolet yhteisestä). Yksi huomioitava seikka on, negatiivisesta netto-omaisuudesta ei tarvitse maksaa tasinkoa (lasketaan siis "nollaksi") ... eli yllä olevassa esimerkissä ilman kesämökkiä tasinkoa maksettaisiinkin "vain" 75.000 EUR .
Ei mitään syytä myydä taloa ennen eroa (tai siis erohakemuksen jättämistä minkä jälkeen voidaan osittaa), mutta ei tietenkään esteitäkään. Tosin, jos hän on sijoittanut asuntoonne, niin pelkkä "rahojen palautus" ei ole oikeudenmukaista, vaan osuus myös hänen osuutensa asunnon arvon noususta (ostohinta - nyk. arvo ja siitä "prosentit" hänelle).
No nyt tajusin viimeinkin missä mennään.Sillä ei siis ole mitään merkitystä kuka talon omistaa.Mulla ei muuta "omaisuutta" olekkaan.Miehellä kyllä on.Ehkä se olikin miehen keino vain hyötyä tästäkin lopputuloksesta?
Miehen omistama omaisuus jaetaan ihan samalla tavalla kuin sinun nimissäsi oleva omaisuus. Osituksen lopputulokseen voi vaikuttaa toki myös esim. avioliiton kesto, esim. alle 5 v avioliitoissa kumpikin pitää oman omaisuutensa.
Niin mutta ei se miehen omaisuus mahdoton ole.Mettää ja semmosta.Kun tasinkoja tehdään, niin se taitaa mennä sopivasti, kun mä kuitenkin omistan ne 60 000e eli puolet talosta.Eikä mulla ole mahdollisuutta pitää taloa itselläni,joten myytävä se on.Mitä jää?
EI SITÄ OMAISUUTTA JAETA ... mikä tässä on niin vaikeata? Anteeksi kiivastuminen...
Eli, talo on ja pysyy sillä kenen se on ... niin metsäkin, tai vaikka kaksi autoa .. EI OMAISUUTTA JAETA tasan. Jos se jaettaisiin, niin omistussuhteet muuttuisivat. Niin ei tapahdu, ellei molemmat niin sovi kun ositus toteutetaan (eli, ns. erotellaan).
MUTTA, niiden arvot ovat mukana osituksessa (tätä käytännössä tarkoittaa avio-oikeus toisen omaisuuteen)... ja osituksen lopuksi se kummalla enemmän omaisuutta tasingolla "tasaa puntit" niin että lopuksi molempien omaisuudet yhtä suuret.
Tasingosta saa luopua (jolle siihen oikeus), sitä ei ole pakko vaatia.
Avioliiton kesto on yksi perustelu osituksen kohtuullistamiseen ... se ei ole automaatti.
... jotain tuollaista juonimista epäilinkin...
Olepa silti yhteydessä myös kunnan oikeusaputoimistoon ennen kuin nimeäsi ositussoppariin raapaiset... vaikka vain luetutat...