Elikkä,mistäs alottaisi.
olen yhden lapsen äiti (11kk) ja olemme asunneet poikaystäväni kanssa yhdessä n.vuoden ajan.
minua ottaa päähän taloudellinen tilanteemme.
poikaystäväni etsii työtä mutta löytää aina vaan väliaikaista.
nyt tuuraa sairauksia/sijaisuuksia yhdessä kuljetusyhtiössä.
ja saa huonoa palkkaa eikä saada edes lainaa mihinkään kun kaikki pankit sanovat ettemme pysty mukamas maksamaan takaisin vaikka poikaystävä "onkin" tavallaan töissä.
tuntuu että meitä kohdellaan väärin.
voisimme ostaa isomman auton ja oman kämpän jos lainaa saisi.
nyt saa ajella vanhalla ruosteisella paskakasalla ja asua vuokralla karseassa kolmiossa =/
ehdoton että muuttaisimme muualle mutta poikaystävä ei halua.haluaa asua täällä missä tutut/sukulaiset on.
minä taas haluaisin pois koska olen aina täällä asunut ja en kestä tätä paikkaa enää.täytyisi päästä opiskelaamnkin mutta tänne en jaa opiskelemaan enää koskaan =(
haluan muualle mutta poikaystävä ei.
miksi hänen pitää olla niin vaikea,lähden kohta ja jätän hänet tänne yksin jos saan opiskelupaikan muualta.
en kestä häntä enää.hän on niin vittumainenkin joskus minua kohtaan.
on lapseni isä mutta olkoon!
lapsemme on todella vaikea,tekee tuhojaan ja hermoni menevät hänen kanssaa päivittäin montakin kertaa.
olen niin hermostunut ja vihainen.
onneksi saan purkaa täällä jollekkin joka nyt lukee tämän niin paineitani.
olen yhden lapsen äiti (11kk) ja olemme asunneet poikaystäväni kanssa yhdessä n.vuoden ajan.
minua ottaa päähän taloudellinen tilanteemme.
poikaystäväni etsii työtä mutta löytää aina vaan väliaikaista.
nyt tuuraa sairauksia/sijaisuuksia yhdessä kuljetusyhtiössä.
ja saa huonoa palkkaa eikä saada edes lainaa mihinkään kun kaikki pankit sanovat ettemme pysty mukamas maksamaan takaisin vaikka poikaystävä "onkin" tavallaan töissä.
tuntuu että meitä kohdellaan väärin.
voisimme ostaa isomman auton ja oman kämpän jos lainaa saisi.
nyt saa ajella vanhalla ruosteisella paskakasalla ja asua vuokralla karseassa kolmiossa =/
ehdoton että muuttaisimme muualle mutta poikaystävä ei halua.haluaa asua täällä missä tutut/sukulaiset on.
minä taas haluaisin pois koska olen aina täällä asunut ja en kestä tätä paikkaa enää.täytyisi päästä opiskelaamnkin mutta tänne en jaa opiskelemaan enää koskaan =(
haluan muualle mutta poikaystävä ei.
miksi hänen pitää olla niin vaikea,lähden kohta ja jätän hänet tänne yksin jos saan opiskelupaikan muualta.
en kestä häntä enää.hän on niin vittumainenkin joskus minua kohtaan.
on lapseni isä mutta olkoon!
lapsemme on todella vaikea,tekee tuhojaan ja hermoni menevät hänen kanssaa päivittäin montakin kertaa.
olen niin hermostunut ja vihainen.
onneksi saan purkaa täällä jollekkin joka nyt lukee tämän niin paineitani.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kuulostat todella väsyneeltä tilanteessasi. Voisitko kärsiä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta? Jo yhden viestin aikana purat vihaasi moneen kohteeseen alkaen pankista päättyen pienokaiseesi. Suosittelen lämpimästi kääntymään jonnekin ammatiavun piiriin. Aloittaisin vaikka äitiysneuvolasta.
Potki äijä pellolle ja adoptoi muksu jollekin, tai anna äijälle!
niin monihan asuu yksiössä, huonommissa olosuhteissa ja autosta saa vaan haaveilla. Ehkä olet ensisijaisesti turhautunut elämääsi ja laitat sen muiden syyksi? Mitä jos yrittäisit asennoitua eri tavalla? Olisit kiitollinen perheestäsi, siitäkin, että miehelläsi on edes jotain töitä. Ei tuo taloudellinen tilanne tuollaisena kestä ikuisesti. Nuorenparin kuuluukin olla köyhä ;). Vanhana voitte sitten muistella köyhää nuoruutta isossa omakotitalossanne.
Olet varmaankin väsynyt ja toki tänne saa valittaa, mutta järjellä ajateltuna tilanteessasi ei mielestäni ole hirveän paljon moitittavaa. Kaverini esim. asuu pienessä kaksiossa kahden lapsen kanssa eikä ole autoa..
Mitä jos menisit kysymään neuvolasta kasvatusneuvoja? Onko sinulla muita äiti-ihmisiä kavereina? Seurakunnan kerhoista ja muista voisi löytyä, otahan selvää...Meinaan vaan, ett samassa tilanteessa olevat kaverit yleensä auttaa kestämään elämää.
Voimia sulle, ajan kans oikeesti helpottaa jos nyt pystyt rauhottumaan. :)
"..eikä saada edes lainaa mihinkään kun kaikki pankit sanovat ettemme pysty mukamas maksamaan takaisin vaikka poikaystävä "onkin" tavallaan töissä."
No ette tietenkään pysty maksamaan lainaa takaisin jos toinen teistä on pätkätöissä! Vakituinen työpaikka on vähintään oltava ja sen lisäksi vielä kunnon takaajat. Siinä asiassa pankki ei suojele vain itseään vaan myös teitä. Parempi odottaa niin kauan kunnes talous kunnossa, muuten voi käydä niin että saatte niskaanne valtavan velkataakan, luottotiedot menee ym.
Eikä se uusi auto sitä elämää mullista, kyllä se onni tulee jostain muualta. Luuletko tosiaan, että parisuhteesi muuttuu olennaisesti kun pihalla on komea kiesi? Ihmiset ovat vain sellaisia että mikään ei riitä, aina halutaan enemmän. Olet vielä todella nuori, olisit onnellinen jos asiat ovat muuten kunnossa ja sinulla on perhe. Poikaystäväsi sentään yrittää vaikka "löytääkin vain väliaikaista työtä". Parempi sekin kuin ei mitään.