Tässä minun pieni tarinani...
Olen seurustellut nykyisen poikaystäväni (avopuolison kanssa) 3,5 vuotta, asuttu yhdessä hieman yli vuosi ja kihloissa ollaan oltu kesäkuusta asti. Meillä suhde oli hyvä ja suunnitelmia tulevaisuudelle tehtiin.
Sisälläni on aina ollut pelko, että petän häntä joskus, vaikken tarkoita sitä. Petin rakastani torstaina(6.10)..ja haluan kertoa siitä.
Vaihdoin työpaikkaa ja entisessä työpaikassa on eräs mies jonka kanssa olemme puhuneet jo kauan, että lähdemme pitämään hauskaa. Olimme läheisiä, mutta VAIN ystävinä. Kunnes tuolloin torstaina sovimme, että lähdemme "juhlistamaan" uutta työpaikkaa. Alun peri olimme sopineet, että jään yöksi, ettei illalla tarvi taksilla tulla kotiin. Sovimme myös sen, että nukumme eri huoneissa ja se siitä.
Baari ilta meni ihan hyvin, mitä nyt torstaina ei porukkaa oikeen ollut liikenteessä. Kaikki oli suht ok siihen asti, kun tämä työkaverini näki minun puhuvan tuntemattoman miehen kanssa. Puhuimme vain jokapäiväisistä asioista mitä parisuhteeseen tulee. Työkaverini suuttui siitä, ja sanoi että se lähtee kämpille nyt tulen mukaan tai en. En ollut kuulevinani, mutta kuulin sen oikeasti ja jäin pöytään istumaan. Mitäs siitä jos se lähtee, ajattelin. Kaverini tuli pian takas, ja sanoi, että ei kestä nähdä mua vieraan miehen kanssa, hälytys kellot alkoivat soida. Koitin selittää ja "lohduttaa" , että onhan mulla omakin rakas..yms. Ja halasin häntä, seuraava mitä tapahtui oli se, että suutelimme ja lähdimme baarista pois. Tilasimme taksin kaverini kämpille, ja suudeltiin, ja suudeltiin. Kämpille saapuessa, me riisuimme vaateet ja koskettelimme toisia, hoin vain kokoajan että tämä on väärin, tämä on väärin. Menimme makuuhuoneeseen makoilemaan sängylle, suutelimme ja loput vaatteet lähti pois. Mietin vaan että EN SAA, mutta en pystynyt lopettamaan, eikä hänkään. Tunsin, että penis meni sisälleni, ja lähes samantien siirsin itseäni ja sanoin ei me voija tehdä tätä. Häpeissäni peitin kasvoni ja hain yöpuvun päälleni. En voi kuvailla sitä häpeän määrää, mikä nyt pyörii sisälläni.
Olen rehellinen enkä siis voinut olla kertomatta, sekoilustani rakkaalleni. Hän suuttui, niinkuin pitääkin. Mutta ei jättänyt. Hän ei ole sen jälkeen koskenut minuun, pussanut, eikä sanonut mitään "kaunista"...Mua sattuu sisälleni. Kauanko tätä kestää..kadun tekoani jo niin paljon, tämä vain pahentaa oloani. Toivon, että voimme jatkaa "normaalisti" ilman, että mitään olisi tapahtunut. Tiedän, että se on mahdotonta mutta toivon silti.
Onko muilla kokemuksia tms?
Olen seurustellut nykyisen poikaystäväni (avopuolison kanssa) 3,5 vuotta, asuttu yhdessä hieman yli vuosi ja kihloissa ollaan oltu kesäkuusta asti. Meillä suhde oli hyvä ja suunnitelmia tulevaisuudelle tehtiin.
Sisälläni on aina ollut pelko, että petän häntä joskus, vaikken tarkoita sitä. Petin rakastani torstaina(6.10)..ja haluan kertoa siitä.
Vaihdoin työpaikkaa ja entisessä työpaikassa on eräs mies jonka kanssa olemme puhuneet jo kauan, että lähdemme pitämään hauskaa. Olimme läheisiä, mutta VAIN ystävinä. Kunnes tuolloin torstaina sovimme, että lähdemme "juhlistamaan" uutta työpaikkaa. Alun peri olimme sopineet, että jään yöksi, ettei illalla tarvi taksilla tulla kotiin. Sovimme myös sen, että nukumme eri huoneissa ja se siitä.
Baari ilta meni ihan hyvin, mitä nyt torstaina ei porukkaa oikeen ollut liikenteessä. Kaikki oli suht ok siihen asti, kun tämä työkaverini näki minun puhuvan tuntemattoman miehen kanssa. Puhuimme vain jokapäiväisistä asioista mitä parisuhteeseen tulee. Työkaverini suuttui siitä, ja sanoi että se lähtee kämpille nyt tulen mukaan tai en. En ollut kuulevinani, mutta kuulin sen oikeasti ja jäin pöytään istumaan. Mitäs siitä jos se lähtee, ajattelin. Kaverini tuli pian takas, ja sanoi, että ei kestä nähdä mua vieraan miehen kanssa, hälytys kellot alkoivat soida. Koitin selittää ja "lohduttaa" , että onhan mulla omakin rakas..yms. Ja halasin häntä, seuraava mitä tapahtui oli se, että suutelimme ja lähdimme baarista pois. Tilasimme taksin kaverini kämpille, ja suudeltiin, ja suudeltiin. Kämpille saapuessa, me riisuimme vaateet ja koskettelimme toisia, hoin vain kokoajan että tämä on väärin, tämä on väärin. Menimme makuuhuoneeseen makoilemaan sängylle, suutelimme ja loput vaatteet lähti pois. Mietin vaan että EN SAA, mutta en pystynyt lopettamaan, eikä hänkään. Tunsin, että penis meni sisälleni, ja lähes samantien siirsin itseäni ja sanoin ei me voija tehdä tätä. Häpeissäni peitin kasvoni ja hain yöpuvun päälleni. En voi kuvailla sitä häpeän määrää, mikä nyt pyörii sisälläni.
Olen rehellinen enkä siis voinut olla kertomatta, sekoilustani rakkaalleni. Hän suuttui, niinkuin pitääkin. Mutta ei jättänyt. Hän ei ole sen jälkeen koskenut minuun, pussanut, eikä sanonut mitään "kaunista"...Mua sattuu sisälleni. Kauanko tätä kestää..kadun tekoani jo niin paljon, tämä vain pahentaa oloani. Toivon, että voimme jatkaa "normaalisti" ilman, että mitään olisi tapahtunut. Tiedän, että se on mahdotonta mutta toivon silti.
Onko muilla kokemuksia tms?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ohoh, ja vettä päälle. Mikä ihme on osalla nuoria naisia, kun ei ymmärretä, että ns. platoninen ystävyys miehiin on melkeimpä mahdotonta. Ja miehet ovat sitten niin muka ystävää, eli verhoavat pillunhalun ystävyyden kaapuun. Tuollainen pillunsaanti on ikivanha taktiikka, ollaan "ystäviä vaan" ja joku päivä tulee aina tilanne. Voi mennä vuosiakin, mutta aina se tulee ennenmin tai myöhemmin.
Ihan niinkuin tämäkin olisi taas ollut sen miehen syytä...
Se ei ollut sen miehen syytä, vaan ton naisen, käsitätkö?
Kyllä nainen voi olla kaveri miehen kanssa! Pitää vaan oppia pelaamaan, katkaista ns. siivet jo aluksi. Ei miehetkään (ainakaan mun kaverit) tyhmiä ole, ei kukaan kaverina esiintyvä väkisin lähde vonkaamaan!!!
varmaa on että anteeksiantoa saisit odottaa
ja pitkään.turha on selitellä mitenkään tehty,mikä
tehty,ainoa hyvä mitä teit on että kerroit.
Eipä tainnut olla sen arvoista pettää ??
En syyllistä mutta väärin teit, ja on aika kantaa
vastuu teoistaan.Jos itselleni olisi tehty jotain
noin hirveetä niin todennäköisesti en luottaisi
sinuun enää koskaan täysin.
idiootti menee kertoon kumppanilleen tommoset jutut.Omaa tyhmyyttäsi saat kärsiä.
Muistakaa nyt hyvät ihmiset että kumppania ei satuta asia mitä hän ei tiedä.
Jos oma moraali on sitä luokkaa ettei pysty pitään omia salaisuuksia niin siitä vaan kärsimään.
Vain täydellinen PAHA jättää tollaiset jutut kertomatta. Mitäpä jos asia olisikin toisinpäin, !*#tun pelle?!? Väitätkö tosissasi että sinä et haluaisi tietää jos oma eukkosi/ukkosi pettää?!?
Tarkoitin tietenkin satunnaista pettämistä,en suhdetta tai jatkuvaa pettämistä.
Jos kumppani on ehkä kerran retkahtanut toiseen
en todellakaan haluaisi saada sitä tietooni.
Ns.täydellinenkin suhde pitää yleensä sisällään
muutaman mokan eli panon ilman sen kummempia tunteita.
Yhä edelleen olen sitä mieltä että vain idiootti
lähtee näitä kumppanille tilittään.
Täydellinen suhde pitää sisällään pettämistä?
Ei ihan...
Rehellisyyttä kylläkin. Mutta omapahan on mielipiteesi, toivottavasti sun kaltainen tyttö-"ystävä" ei osu koskaan mun kohdalle.