Erostani noin 2 vuotta. Elämässäni on nyt aivan ihana mies,voisi sanoa, että olen ihan rakastunut korviani myöten;).
Asumme omissa asunnoissamme, minä lapseni kanssa. Näemme suht harvoin, pääasiassa vain viikonloppuisin. Välillä vaivaa aivan kamala ikävä ja taas välillä nautin "yksinolosta".
En haluaisi luopua "vapaudestani", mutta välillä ikävä tekee tosi kipeää.
Onko tämä joku "vaihe" eroon liittyen???Onko joku ollut samanlaisessa tilanteessa, miten ratkaistu?
Asumme omissa asunnoissamme, minä lapseni kanssa. Näemme suht harvoin, pääasiassa vain viikonloppuisin. Välillä vaivaa aivan kamala ikävä ja taas välillä nautin "yksinolosta".
En haluaisi luopua "vapaudestani", mutta välillä ikävä tekee tosi kipeää.
Onko tämä joku "vaihe" eroon liittyen???Onko joku ollut samanlaisessa tilanteessa, miten ratkaistu?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.