Mikä nyt on viikon pitkän lenkin "oikein" syke.
Matka on mulla noin 1,5-kertainen peruslenkkiin nähden. Peruskuntolenkillä syke mulla Polarin suosittama ei-kova-muttei-kevyt-vaan-siitä-välistä. Eli 137-158, viimeksi keskisyke 144 beats per minute.
Olen pitkän vedelly meneen sitten light-tasolla (117-137). Tänään keskisyke 131 ja siinä rupesin sitä miettiin, että olisi kiva antaa mennä vähän kovempaa, kun kerran jaksaisi. Mutta syke pomppaa sitten helposti päälle 140 tasolle. Ja toisaalta matkaa pitäisi pidentää...
Matka on mulla noin 1,5-kertainen peruslenkkiin nähden. Peruskuntolenkillä syke mulla Polarin suosittama ei-kova-muttei-kevyt-vaan-siitä-välistä. Eli 137-158, viimeksi keskisyke 144 beats per minute.
Olen pitkän vedelly meneen sitten light-tasolla (117-137). Tänään keskisyke 131 ja siinä rupesin sitä miettiin, että olisi kiva antaa mennä vähän kovempaa, kun kerran jaksaisi. Mutta syke pomppaa sitten helposti päälle 140 tasolle. Ja toisaalta matkaa pitäisi pidentää...
Vastaukset 10
Vanhimmat
Oikean sykealueen tuollaiselle lenkille löydät siten, että laktaattiekvivalentti hapelle -käyräsi eli LA/VO2-käyräsi kulmakerroin on negatiivinen.
Kulmakerroin, eli kulmuri, tulee olla ihan vaakasuora. Aivan laaka, kuin nakki tukasta.
pitkät lenkit kannattaa juosta mahdollisimman alhaisilla sykkeillä. keskity matkan pidentämiseen, älä aikaan. lyhyemmillä lenkeillä voit kokeilla vauhtia.
Noi sun sykkeet tuntuu kyl olevan ihan hyvät pitkälle. Siis tois 117-137.. Pitkät kannattaa tosiaan vetää matalilla sykkeillä. Sit joskus, kun kunto on jo kovempi, voi kokeilla juosta pitkä silloin tällöin hiukan kiihtyvällä vauhdilla. Silloin sykkeen voi lopussa nostaa korkeammallekin. Mut jatka vain noilla sykkeillä!=) Ja loppuun muutama lyhyt kiihdytys, niin ei jää "junnausvaihde" päälle..
Onko tästä apua.
http://www.tossu.com/index.php?pageid=160
Siellähän ne oli samaa tasoa. Olen 33-v. Mies ja en mikään kynäniska/kukkakeppi.
Se yhtälö minua alunperin kiinnosti, että jos nostaa sykettä niin vauhti kasvaa ja matkaa täytyy lisätä saadakseen (itselleni) vajaa pari tuntia täyteen ajallisesti. Mitä näistä siis ekana lisäisi nyt, kun kunto kasvanut:
Matka?
Aika?
Nopeus?
Suhteessahan ne ovat toisiinsa, mutta mikä ykkösprioriteetti?
Itse kasvattaisin matkaa pienellä sykkeellä ensin.
Tietenkin voi välillä koittaa vähän rajoja missä mennään, nostaa sykettä samalla matkalla.
Juoksija-lehden nettisivuilla, harjoitus osassa löytyy hyviä ohjeita.Toinen tykkää mennä hitaasti ja pitkään, kun taas toinen kovempaa ja vähemmän.
Mitäs jos pitäisit sykkeen ja ajan pk-lenkillä vakiona.
Kunnon kasvaessa sitten matka ja nopeus kasvavat automaattisesti.
Mikä oli tunne juoksun jälkeen. Olitko aivan puhki vai sopivasti hengästynyt. Juoksussa ym.mm urheilussa perus ideana on oppia tuntemaan kehoa.
Mitäs hyötyä siitä tiedosta on? Tiedän kyllä, ettei sittä aina pidä olla puhki ja niin edelleen.
Hieman tieteellisempää näkemystä hain. Päänuppi kun valehtelee omia tuntemuksiaan mielialastakin johtuen. Ja välillä joutuu juoksemaan melko kovaa tiettyyn sykkeseen ja välillä hölköttely riittää. Päivän kunto heittelee joskus. Varsinkin kun harrastan muita lajeja ja (juoksu)kunto on lähtenyt viimeaikoina mukavaan nousuun, joutuu tosissaan PK-sykkeeseen lenkin alussa varsinkin "repimään" hiukan.