Hei vain!
Olen 15-vuotias tyttö. Tahtoisin jakaa ajatuksia ihan kenen kanssa tahansa. Sukupuoleen, ikään, rotuun taikka uskonnolliseen vakaumukseen katsomatta.
Mutta miksi? En pode depressiota, skitsofreniaa, paranoidisuutta, narsismia, psykopaattiutta tai ylivilkkautta alkoholisoituneiden vanhempieni tai raiskauksen uhriksi joutumiseni takia. Anteeksi, vähän huonosti selitetty. Siis eivät vanhempani ole juoppoja eikä minua ole raiskattu. Minulla on aivan tavallinen perhe ja tavalliset taustat, noh, omasta mielestäni vanhempani ovat kaikin puolin parhaimmasta päästä. Mutta sitten tuli nämä kersat. 6 likkaa synty ja olen kuopus. Johan siinä hälinää tulee, kun jokainen on herkkä ja taiteellinen (ja pyh!). Mutta.
Viimeisin kulunut vuosi on ollut merkillistä aikaa. Lyhyesti selitettynä: (8lk.) olin syrjäänvetäytynyt pääasiassa ulkonäöllisten ja pinnallisten asioiden takia. Pari uskovaista likkaa lähesty mua, koin valaistuksen. Ulkonäkö on enää sivuseikka. He yrittivät saada minut takaisin (olenko joskus ollut?) sosiaaliseen maailmaan. Minulla oli kuitenkin niin suuri ennakkoluulojen, vihan ja itseinhon peitto päälläni, etten nähnyt asioita selkeästi ja minulla oli ennakkoluuloja tyttöjen aikeista. He veivät minua hengellisiin tilaisuuksiin ja siellä vaikutin ehkä varsin pakanalta. Uskon kuitenkin ja olen aina uskonutkin Jumalaan.
Noh.... Kesäloma tuli ja sitten alkoi tämä tuskallinen peruskoulun viimeinen piinaava ysiluokka. Olen rohkeampi, mutta rohkeuteni ja erilaisuuteni on vääränlaista. Olen edelleen hiljainen, mutta puhun kuin kuka tahansa normaali ihminen, jos minulta kysytään jotain. Kukaan ei tosin ehkä uskalla kysyä mitään eikä uskalla lähestyä, koska ulkoinen olemukseni on varsin synkkä, miten sen sanoisi, tummanpuhuva. Osittain siksi, että kuuntelen heviä ja se on vaikuttanut sisimpääni. Saatananpalvoja en silti ole. En ainakaan tietoisesti.
On tullut tempaistua yläasteella niin hassuja temppuja, että johan koko koulun henkilökunta on pomppimassa niskoille ja urkkimassa pääni aivosoluja. Jopa paikkakunnan sosiaaliviranomaiset ovat puuttuneet. Tänään meillä kävi koulun kuraattori ja yksi kunnantoimiston sosiaalityöntekijä rupattelemassa minun ja vanhempieni kanssa, hmm, Minusta. Varattiin sitten aika nuorisopsykologipaskavittupolille.
Itse asiassa ongelmahan on siinä, että opettajien rauhoittamisen takia menen sinne psykologilla vai mikä psykiatri onkaa.
Nyt. Lopetan. Tämän. Jauhannan.
En oikein tiedä, mihin pyrin kirjoituksellani, tai en tiedä pyrinkö mihinkään. Ehkä sittenkin olen liian paljon ollut yxixeni ja kaipaan seuraa. Vaikka kyllä minulla siskoistani seuraa riittää, mutta emmää niiteen kanssa mistään tällasista puhu.
Kirjoitin vaan tällasen, kun tuli sosiaalinen olo lukiessani tietopläjäystä ihmisen sosiaalisesta- ja antisosiaalisesta toiminnasta ja kanssakäymisesti.
Piste.
Missä Minä Ja Missä Sinä?
6
623
Vastaukset
- PahaiivelSaatananpalvoja
Minä jouduin kokemaan saman kasi seiska luokalla, ilman niitä kristittyjä kavereita.
Tai no oli minulla yksi kristitty kaveri jota piti kestää kunnes se katosi näköpiiristä kun pelkäsi minua. :D
Ääliö hyypiö..
Noh, nyt olen varsin oma itseni.
Mutta kuitenkin siihen kasi luokalle... munkin vanhemmat ja opettajat hyppi silmille ja jotenkin kummassa sai mut raahattua kallonkutistajalle, kunnes lopetin sielläkäynnin.
Mä olin mein koulun ainut hevari ja olo oli tukala ja ahdistava, mutta selvisin hengissä ja olen nyt amiksessa hienojen oppi vuosien jälkeen.
Pidä piinasi!- minäpahaiivel
ei piinasi vaan pinnasi.
Ja on mulla muuten nyt uksi uskis kaveri, mutta se on ihan hauska.
se jota jouduin skoolessa kestämään oli semmonen neitipritneyällökökkö että sen hajuvesi haisi kilometrin päähän ja puuterikerroksen alta ei nähnyt luultavasti mitään.
tsemppiä taas.
- Valkoturkki
Miten rohkeus voi olla vääränlaista? Eivätkö lähelläsi elävät aikuiset kykene antamaan vastausta esitettyihin kysymyksiin?
Et pääse kantamaan yksin oudon-leimaa. Tuli sitä itsekin hankittua erilaisen maine peruskoulussa. Tämän maineen perusteella ikätoverini lokeroivat meikäläistä, että sinusta tulee "sellainen". Kasvoin kuitenkin tuon muotin ulkopuolelle myöhemmin. Peruskoulun aikaiset kaverit eivät sittemmin pystyneet sulattamaan uutta elämänasennettani ja itsenäistä minää. Heille oli liikaa, etten suostunut elämään heidän määräämässä lokerossa. :)
Nuorisopsykologeja ei kannata stressata. Yleensä moisen tittelin (psykoX) saa, kun on elänyt tarpeeksi normaalia elämää ja pärjännyt akateemisella uralla eli ei tiedä oikeasta elämästä mitään.
He sitten analysoivat asiakkaitaan sen perusteella mitä muistavat muiden kirjoittamista kirjoita. On niitä hyviäkin lanttumaakareita tai ainakin yksi. Toivottavasti törmäät fiksuun ihmiseen.
Minä törmäsin "järjestelmään", koska veljeni oli hoidossa, joten pääsin itsekin bonuksena kontrolliin ja tapasin muutaman psykologi-tyypin. Käytin istunnot lentokoneiden pienoismallien tekemiseen ja kokeilin nukkekotia (kotona ei ollut). :-)
Minun lanttumaakarini oli ihan pahvi, eikä saanut meikkiksestä mitään irti. Minä kuitenkin käytin aikani hyvin, ostin kaupasta pienoismalleja ja tein niitä "istuntojen" ajan.
Mitä tulee seuran hakemiseen, niin hanki harrastuksia (virkkaa, kokeile aikidoa tms) tai mene bileisiin / pidä pirskeitä. Mielestäni alle 10 hengen bileet ovat parhaita, kun kaikki pääsevät tutustumaan kaikkiin. Semmoisista sitten löytää myös kavereita ja mahdollisesti ystäviä.- sickopath
Jaa mistä mä sitte hankin ne bilekaverit mukamas!?
- Valkoturkki
sickopath kirjoitti:
Jaa mistä mä sitte hankin ne bilekaverit mukamas!?
Sieltä harrastuksista, koululta, töistä... missä ikinä tapaatkin tuttuja. Lienee vaikeinta löytää ne ensimmäiset kaverit. Rohkeasti vain puhumaan ihmisille.
Uskon, että sinusta kavereiden löytäminen tuntuu vaikealta, mutta mieti vaihto-oppilaiden tilannetta. Hei eivät löydä välttämättä ketään joka edes puhuisi heidän äidinkieltään. :o)
Jos et harrasta mitään, niin yritä löytää sisimmästäsi mielenkiintosi kohteet. Haluatko istua kaiken päivää television edessä ja katsoa mitä? (samoista sarjoista kiinnostuneita löytyy varmasti) Käytkö lenkillä? (Suomi on täynnä urheilevia ihmisiä ja seuroja) Haluatko maalata? (kansalaisopisto here I come!) ja niin edelleen...
- Safexx
Nuoruus on parasta aikaa ja siihen liittyy jos jonkinlaista rajojen testaamista joita yhteiskunta ja vanhemmat ei aina tajua nuoria kohtaa voitais yhteiskunnasa olla suvaitsevaisempia hemmetin yhteiskunta:( ei ihme jos nuorisolla menee huonosti kun vanhemmila aina kiire ja kaikenmaailman sossu ym viran omaiset hyppii nenille:;(
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nesteen bensapumput pois, tilalle latausasemat
Näin se maailma muuttuu, kun Suomessakin liikenneasemat lopettavat polttoaineiden myynnin ja tarjoavat enää sähköä autoi1791468Mietin sinua nainen
Ikävöin sinua enemmän kuin voin myntää. Ajattelin et laitan sinulle viestriä (kirjoitin jo puhelimeen viestin) Sitten551022Härsilällä jännät paikat, saako hän 30 päiväsakkoa Rasmuksen tapauksesta
Syyttäjä vaatii peräti kolmekymmentä päiväsakkoa Härsilälle, vaikka todistajan mukaan Rasmus aloitti nuhjaamisen, jossa63761Kyllä suoraan
Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.35745Nainen, viime aikoina olen itkenyt sinua yhä useammin
Niin kuin juuri äsken. Aamulla näin myös unta sinusta. Koskin unessa hiuksia päälaellasi, ja pyytelin sitä heti anteeksi51707Voisitko nainen kertoa mulle
Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun111690- 81669
- 36654
- 70628
Täällä iImenee vihamielisyys kristinuskoa kohtaan
Ei taida sielunvaellus-/jälleensyntymisväellä olla omasta asiastaan mielekästä sanottavaa, kun pitää kiivaasti hyökätä e303597