Seurustelin noin 1,5v maailmanparhaimman naisen kanssa. Noin kuukausi sitten meillä meni poikki. En vaan tiedä että minkä H*lvtin takia! olen kokeillut udella mutta mitään suoraa vastausta ei saa. Vika ei kuulemma ollut mussa mutta hän ei vaan "jaksanut" parisuhdetta ja halusi olla yksin. Kas kummaa huoravaihde meni päälle ja äijää on ollut jonossa asti.
Ei saatana voi olla paska olo! Tunnen itseni niin helvetin turhaksi ja hyväksikäytetyksi ettei millään ole väliä. Onneksi ei ole töitä ei niitä pystys tekeen, kun ei pysty nukkuun eikä oleen. Ajatukset vaan pyörii kehää, vaikka erosta on jo 1kk. En tiedä mitä ihmettä tähän oloon keksin.
kiitos saara
Ei saatana voi olla paska olo! Tunnen itseni niin helvetin turhaksi ja hyväksikäytetyksi ettei millään ole väliä. Onneksi ei ole töitä ei niitä pystys tekeen, kun ei pysty nukkuun eikä oleen. Ajatukset vaan pyörii kehää, vaikka erosta on jo 1kk. En tiedä mitä ihmettä tähän oloon keksin.
kiitos saara
Vastaukset 8
Vanhimmat
todella hienoa kun mieskin kertoo täällä tuollaiset tunteensa. usein naise kirjoittavat noita juttuja.
Mutta toivotan sulle jaksamista ja tiedäthän, ( vaikka tämä onkin kliché !) että aika parantaa haavat ! Ymmärrän sun tunteesi koska itse täällä mietin päivin öin häntä jota minä vieläkin rakastan...en riittänyt minäkään,vaikka hän sanoi että minussa ei ole mitään vikaa, että olemme niin samanlaisia, että olen sellainen jota hän on odottanut ja toivonut/halunnut...
Voi tätä kurjaa oloa..ja tämä pahenee aina iltaa ja yötä kohti...onneksi tiedän että meitä saman kokeneita on useita, useita ! Olisispa kiva jutella sinun kanssa näistä tunteista enemmänkin !
Tsemppiä ja jaksamista !
En tiedä miksei nykyään enään toisen rakkautta arvosteta. Kaikkeni olisin ollut valmis yrittään, enää se ei ole mitenkään mahdollista. Sisältäni olen niin kuollut olo kuin vai voi. Se tunne joka ajoi mua vielä joskus eteenpäin on tainnut iäksi hävitä. En tiedä miten tästä jaksan ponnistaa eteenpäin.
Mulla sama juttu. Tuli ero muija alko huoraamaan...
ite tulin 3vkoa sitten jätetyksi.. ja paska fiilis kyllä. oon miettinyt kaikennäköisiä keinoja päästä pois tästä olosta..
mun ongelma on se. että aion tehdä kaikkeni saadakseni hänet takaisin. eli olen juuri sellaista roikkuvaa sorttia.. mutta saa nyt nähdä.
Olisin ollut valmis vaikka minkälaiseen sovintoon, mutta ei se tyttö tule takaisin. Palkaksin sain vain lähestymiskiellolla uhkailua. Se on mennyttä. Kaikki. Pitää pyrkiä unohtamaan mahdollisimman äkkiä ja alkaa varmaan huoripukiksi itsekkin. Prkl että voikin näin masentaa. Korvaajaa on turha lähtä hakemaan, ei toista voi ottaa toisen tilalle. Mutta vierihoito on tehokasta =,) Pakko yrittää olla vain optimisti että kaikki paremmaksi kääntyy.
Vähän sama juttu oli minulla. Tosin emme olleet seurustelleet ihan yhtä pitkään. Tämä nainen pisti poikki yhden puhelun aikana. Ei auttanut mikään. Syy ei kuulemma ollut minussa. Olisi ollut edes rehellinen.
Erottiin muutoma päivä sitten.
Muija nimen omaan halusi kokeilla sinkkuelämää.
Tuntuu että tulen hulluksi jos kuulen hänen olleen jonkun muun kanssa, vaikka hän onkin ex.
Pitäisköhän sitä hommata äkkiä uusi nainen?
Tuntuu että se kuitenkin loukkaisi tyttöystävääni, jos hankkisin nyt heti uuden
Nyt vai sitten kuukauden päästä, mikäköhän olisi sopiva aika?
Syö kunnolla ja pyydä lekurilta masennuslääkkeitä. ja odota vähintään kolme vuotta niin sitten ei enää tuska tunnu.