Voiko tehdä?
Voiko spreillä maalata sähkökitaran?
Voiko sähkökitaran lakata lakkasprayllä?
Minkälainen on lopputulos?
Voiko spreillä maalata sähkökitaran?
Voiko sähkökitaran lakata lakkasprayllä?
Minkälainen on lopputulos?
Kuusesta tai männystä sähkökitara?
en tidä!
78148
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kitaranhan voi tehdä vaikka paperista, mutta pitää muistaa että se ei välttämättä soi yhtä hyvin kuin "kunnon puista" tehty. Kuusi ja mänty ei ole kovinkaan suosittuja rakentajien keskuudessa. Jos on pakko kotimetsän puita käyttää niin koivua, leppää tai vaahteraa suosittelen.
Miten puu vaikuttaa sähkökitaran sointuun? OLIsk omissään aivulla kuvaa männystä tai kuusesta tehty sähkökitara?
Saako niistä edes jonkin moista kitaraa aloittelevalle?
Vaikka esim. viulun kannessa käytetään kuusta, kannattaa se ensimmäistä kitaraa tehdessä unohtaa.
Siis esim. koivua saa jokaiselta sahurilta tässä maassa.
Kitaran vartalon materiaali vaikuttaa todella sointiin ja myös hiottavuuteen. Kitaran rakennusta käsittelevissä kirjoissa on sivukaupalla juttua aiheesta.
Jotain löytyy muusikoiden.net :istä ja jos osaa englantia varmasti paljonkin ison veden takaa.
Sanokaa joku sivu missä on juttua että kuusi ja mänty eivät sovi sähkökitaran rakennukseen?
Tässä on suoraan muusikoiden.net :istä lainattu mielipide, joka kuvastaa hyvin perinteistä näkemystä sopivista sähkökitara puista:
(lainaus alkaa)
Aihe: Mikä on paras runkomateriaali kitaraan? Feenix 12.09.2005 20:40:37
muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=102949&o=0#p3417659
"Agathis ei mielestäni ole koskaan ollut mikään arvostettu soitinpuu. Se on lähinnä halpa ja "ruma" puu jolla korvataan Plywood rungot (siis vanerit).
Tuo on markkinointi kikka ja parilta henkilöltä olen kuullut että vanhemmat Tokai AST-25 Strato-kopiot noine Plywood-runkoineen soivatkin paremmin kuin nämä uudet Agathis-runkoiset. Tiedä sitten, mutta Agathiksen myötä jokaista halpista voidaan markkinoida "Solidwood" nimikkeellä.
Itse suosisin umpinaisissa kaarevakantisissa soittimissa mahonkirunkoa ja vaahterakantta. Perinteisissä strato/soloist/dinky/tele yms. tuo Leppä, Vaahtera, Poppeli, Saarni ja Lehmus ovat olleet suosittuja. Lehmus vaan on syidensä takia yleensä ruma puu samoin kuin Agathiskin. Lehmus-bodyt ovatkin usein maalin peitossa eikä läpikuultavia. Tuossa nyt raaka (siis todella raaka, eikä todellakaan se ainoa oikea) jako noiden puiden kesken.
Listasta puuttuu ainakin Eeben jota käytetään otelaudassa. Mahonkiakin on erilaista laatua (african, honduras, nato jne.), Ruusupuutakin on useaa eri lajiketta (esim. indian ja brazilian)
Kaikki nuo yleisimmät soitinpuut ovat hyviä, kunhan ne on kuivatettu huolellisesti ja oikein. Kannattaa vaikka aloittaa Warmothin sivuilta lueskelemaan mitä kustakin puulajista sanotaan, niin saa pientä osviittaa siitä mitkä ovat puun ominaisuuksia (työstämisessä ja saundissa)."
(lainaus loppuu)
Asiasta lisää seuraavan linkin takaa: avaa
Muusikoiden.net
sieltä:
=> keskustelu
sieltä:
=> Elektroniikka ja soitinrakennus
sieltä:
=> Perustieto kitaranrakennuksesta
Tuon säikeen linkit jos viitsii selata läpi, saa kohtalaiset perustiedot !
Tuo kuusi ei siis ole kaikkein perinteisimpiä kitarapuita (nyt ei siispuhuta akustisista). Tietysti voi aina kokeilla. Varmasti kaikkia mahdolllia on kokeiltu ja nämä tietyt ovat vakiintuneet soittajien suosikeiksi.
Näin on kuusta ja mäntyä ei kannata käyttää kitaran runkossa koska silloin saadaan vain matalia ääniä,
Olen rakentanut kitaran kuusirungolla ja pyökkikaulalla jossa ruusupuinen otelauta. Ääni on mukavan pehmeä humbukkereilla. Aivan toimiva yhdistelmä jos puut ovat tasalaatuisia. Kuitenkin suositellaan mahonki/vaahtera yhdistelmää ja niin kannattaa tehdäkin, jos haluaa kopioida lespaulia. Kirkkaampaa ääntä haluaville voisi suositella haapaa ja leppää.
Mikä tahansa materiaali, siis muu kuin puu, värähtelee erilailla kitaran runkona. Puulla on kolmeen suuntaan erilaiset mekaaniset ominaisuudet, joilla voi olla jopa kymmenkertaiset erot syiden suuntaa, säteittäin ja tangentiaalisesti. Eri puilla on vielä omat arvonsa. Tämä aiheuttaa omanlaisen värähtelyn runkoon. Koska mikrofonit värähtelevät rungon mukana, muodostuu sähköinen ääni kielen ja mikrofonin keskinäisestä värähtelystä.
Makuasioita on monia, joten niistä ei kiistellä ja aina kannattaa kokeilla jotakin erikoista, jos siihen on mahdollisuus.