Olen ehkä törmänny

Minä luin tuosta epävarman naisen tunnustuksen. Ja kuka hemmetti tässä yhteiskunnassa ei olisi epävarma, kun vaatimuksia pukkaa jokaisesta tuutista, eikä nainen ole ikinä tarpeeksi hyvä? Kaiken lisäksi tämä vielä katsoi itseään peiliin, tunnusti typeryytensä ja meinasi korjata tapansa. Mitäs pahaa siinä on?

En tiedä, etkö lukenut loppuun asti, vai etkö vain ymmärrä lukemaasi...mutta kirjoittamani jutun ideahan oli juuri siinä, että tajusin oman typeryyteni ja hölmön logiikkani, ja päätin olla ihanalle miehelleni jatkossa parempi tyttöystävä, sen sijaan että olisin juuri sellainen kontrolloiva nalkuttava paska.

Lueppa jutun loppuosa uudemman kerran huolella:

"No, eksyinpä sitten lukemaan tätä palstaa ja jonkinnäköinen lamppu syttyi, täytyy sanoa että hyvät naurut olen omasta logiikastani - tai sen puutteesta - kyllä saanut... :) Että voi herran tähden, miten sitä täytyykin nähdä joka asiassa jokin ongelma vaikka miesparka vain yrittää olla minulle mieliksi.

No, nytpä olen päättänyt parantaa tapani, lakata turhan murehtimisen ja nauttia ihanasta parisuhteestani, jossa ei mitään oikeaa vikaa ole. Ja, haluan pyytää moista käytöstä anteeksi teiltä miehet, ihan muidenkin yhtä hölmöjen naisten puolesta. :)

Ja me naiset, yritetään ajatella vähän enemmän niin kuin miehet, elämä on takuulla ihan hirmuisesti kivempaa niin - mä lähden nyt tyttöjen kanssa päiväkaljalle. :D"

Tämän olen myös tehnyt, ja hyvin pyyhkii. Mikä sinusta sitten ei oel kontrolloivaa jos vapauksien ja oman tilan antaminen ja salliminen poikaystävälle ja turhan nalkuttamisen jättäminen on sitä? Ihmettelen vain.

Yhteiskunta ei anna arvoja vaan tekee niitä aktiivisesti. Yhteiskunta olemme me, eikä kasvoton massa jossakin. Naiset ja miehet tekevät itse arvonsa, koska ovat yhteiskunta. Yhteiskuntaa syyttämällä syytät myös itseäsi.