Oltiin avovaimon kans yli 12-vuotta. Perhettäkin alettiin suunnitella parivuotta sitten. Sitten jotain vain alkoi tapahtua ja mennä päin persettä. Muutin 400 kilometrin päähän ja asunut nyt pariviikkoa erossa. Tämä on kyllä aika musertavaa, kun vielä hetki sitten oli kaikki tarjottimella. Työkin vielä aika epävarmaa.. mutta alalla jolla luulisi töitä olevan. Ei voinut jäädä nurkkiin roikkumaan. Satsasin 110% itsestäni suhteeseen ja olin kymmenen vuoden jälkeen aika varma että kaikki menee hyvin. Vaikeita aikoja oli toisinaan, niin kuin varmaan kaikilla joskus. Aivan pohjamudissa ollaan... mutta pakko odottaa että elämässä tapahtuisi jotain hyvää. Aivan suottakohan tuo aika tuossa menikin?
Kaksitoista vuottako
...suottako?
1669
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Niin kävi myös mulle. 5-vuotta kankkulan kaivoon. Annoin myös reilusti yli 100%:a suhteelle mutta sekään ei riittänyt. Niin siinä vain käy... Sellaisia ne naiset ovat... Ei muuta kuin paljon onnea vaan ja jos ero tulee niin paljon voimia... Sitä tarvitaan...