Saan yleensä nopeasti yhteyden Schubertin sieluajärkyttävään-ja ylevöittävään emotionaaliseen kauneudenmaailmaan, kuten usein kuulankin musiikkiin.
Ja koen haltiooituneita lumontunteita ikään kuin ovi toiseen todellisuuteen aukeaisi ja rintakehäni kasvaisi. Joskus nämä tunteet voivat olla syvän riipaisevia.
Mozartissa mennään pidemmällekin; saatat kokea täydellisen oman minuutesi menettämisen ja kuin suurimpaan rakkaudelliseen kirkkauteen sulautumisen tunteen. Mutta se on vielä syvemmällä ja hyvi vaikeasti tavoitettavissa. sellainen vaatii jo yli-inhimillisiä keskittymisen lahjoja.
Sanoin, että Schubert on ollut läheisempi säveltäjä about 10 vuoden ajan kuin beethoven päästyäni tutustumaan syvemmin ja perinpohjaisemmin hänen kapeasti esillä olevaan tuotantoonsa. Miten muka arvostetumpi: laulusäveltäjänäkö; ei tasan ollut, kenties konserttosäveltäjänä ja sonattiallegrovoimavaransa hallitsevana temaattisen aineksen kehittelijänä. muttei melodikkona.
Schubert on ylittämätön myös pianominiatyyreissään, josta tuli esikuva Schumannille ja Chopinillekin.
Schubert lauloi instrumentillaan, kun Beethoven oli kivenhakkaaja. Jos sellainen musiikki on mieleen, se on itse kunkin oma valinta. Näkemykseni mukaan Scchubert sävelsi keskeneräisinä tai valmiina 20 kinnostavampaa näyttämöteosta kuin Beethovenin ainokainen Fidelio, jossa on kovin vähän musiikillista ruista, substanssia. Harvassa on myös Been kirkkomusiikiteokset. Schubertin Lazarus päihittää mennen tullen Kristus Öljymäellä oratorion kauaskatseisena musikkidraamallisena Wagnerin visuiohin yltävänä saavutuksena.
Beethovenin suurin ansio oli paitsi musiikin vapauttaminen sanojen ikeestä ja orjanasemasta sekä tiukat kompleksiset motiiviset yhteydet 1900-luvulle aliarvostetun Schönbergin tuotantoon myöhäiskvartetoillaan.
Jos kerran pidätte niistä, kuunnelkaa toki yhtä innostuneena tätä laiminlyötyä Schönbergiäkin ja hänen dodekafonista musiikkiaan. Niin minä tekisin ja aion kuunnella vastakin. Beethoveniin täytyy saada etäisyyttä. Muuten tulen hulluksi, jos kuulen vielä tahdinkin Eroica-sinfoniaa. Sitaatti Glenn Gouldin keskusteluista itsensä kanssa aiheesta Bethoven tuo hulluksitulemis-lause.
Ja koen haltiooituneita lumontunteita ikään kuin ovi toiseen todellisuuteen aukeaisi ja rintakehäni kasvaisi. Joskus nämä tunteet voivat olla syvän riipaisevia.
Mozartissa mennään pidemmällekin; saatat kokea täydellisen oman minuutesi menettämisen ja kuin suurimpaan rakkaudelliseen kirkkauteen sulautumisen tunteen. Mutta se on vielä syvemmällä ja hyvi vaikeasti tavoitettavissa. sellainen vaatii jo yli-inhimillisiä keskittymisen lahjoja.
Sanoin, että Schubert on ollut läheisempi säveltäjä about 10 vuoden ajan kuin beethoven päästyäni tutustumaan syvemmin ja perinpohjaisemmin hänen kapeasti esillä olevaan tuotantoonsa. Miten muka arvostetumpi: laulusäveltäjänäkö; ei tasan ollut, kenties konserttosäveltäjänä ja sonattiallegrovoimavaransa hallitsevana temaattisen aineksen kehittelijänä. muttei melodikkona.
Schubert on ylittämätön myös pianominiatyyreissään, josta tuli esikuva Schumannille ja Chopinillekin.
Schubert lauloi instrumentillaan, kun Beethoven oli kivenhakkaaja. Jos sellainen musiikki on mieleen, se on itse kunkin oma valinta. Näkemykseni mukaan Scchubert sävelsi keskeneräisinä tai valmiina 20 kinnostavampaa näyttämöteosta kuin Beethovenin ainokainen Fidelio, jossa on kovin vähän musiikillista ruista, substanssia. Harvassa on myös Been kirkkomusiikiteokset. Schubertin Lazarus päihittää mennen tullen Kristus Öljymäellä oratorion kauaskatseisena musikkidraamallisena Wagnerin visuiohin yltävänä saavutuksena.
Beethovenin suurin ansio oli paitsi musiikin vapauttaminen sanojen ikeestä ja orjanasemasta sekä tiukat kompleksiset motiiviset yhteydet 1900-luvulle aliarvostetun Schönbergin tuotantoon myöhäiskvartetoillaan.
Jos kerran pidätte niistä, kuunnelkaa toki yhtä innostuneena tätä laiminlyötyä Schönbergiäkin ja hänen dodekafonista musiikkiaan. Niin minä tekisin ja aion kuunnella vastakin. Beethoveniin täytyy saada etäisyyttä. Muuten tulen hulluksi, jos kuulen vielä tahdinkin Eroica-sinfoniaa. Sitaatti Glenn Gouldin keskusteluista itsensä kanssa aiheesta Bethoven tuo hulluksitulemis-lause.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jumankauta! Susta tulis suuri eepikko; mitä proosaa, sä oot nero!Juhlittu kirjailija ja sanankäyttäjä, mikä lyyrinen hehku sulattaa kovasydämisimmänkin naisen sielun käsittelyssä.
ihme höpinää
Emme voi puhua dadasta, liike lopetettiin jo 100 vuotta sitten.Ilmeisesti Lontoon pubeissakaan ei saa feminiiniset sielut käydä hörppäämässä tämän dementistisen teorian mukaan.