Tämä saattaa olla vähän sekavaa,enkä ole itsekkään yhtään perillä enää tilanteesta mutta kaikki ajatukset ovat tervetulleita..
Oon siis seurustellut liki 8kuukautta,jos nyt tällä hetkellä edes seurustelen,ja kaikki oli tähän asti iha normaalia seurustelua.ei mitään epäselvyyksiä tilanteestamme.
Poikaystävä on osoittanu kyllä välittävänsä ja olevansa täysin luotettava ja kestänyt hyvin luonnettani..olemme loppupeleissä kuitenkin hyvinkin erilaisia.Taitaa olla hitaasti lämpenevää sorttia koska ei rakasta,mutta muuten on kyllä "sitoutuvaa sorttia"..
No,kun muutama viikko sitten näimme,oli kaikki täysin kohdallaan,ei olisi tullut mieleenkään millaisia ajatuksia hänen päässään onkaan pyörinyt.
Ensin riitaannuimme puhelinvälityksellä koska aikaa ei ollut nähdä,kun sitten näimme seuraavan kerran tästä viime tapaamisesta,hän toteaakin ettei juttu taida onnistua!Kaikesta huolimatta se oli täysi shokki kuinka tässä näin kävi,hän ei mitään päätään vaivanneita asioita ollut minulle jakanut ja antoi yhtäkkiä ymmärtää että yksi kuin toinenkin asia on täysin persettä vaikka kaikki oli vielä viime tapaamiset paremmin kuin hyvin.Sovimme että koittaisimme nähdä vielä ja puhua paremmin kunhan minunkin ajatukseni kasaantuvat ja hänellä olikin tuolloin kiire kun näki minut vain ilmoittaakseen kuinka haluaa ehkä erota.
No,tietenkin halusin osoittaa että asiat voi korjata ja olin erittäin kärsivällinen,ymmärtäväinen ja "normaali" soitellessani ja viestittäessäni hänelle.Hän ei halunnut kiireidensä ja kipeenä olon takia nähdä.Rupesi kuitenkin olemaan puhelimessa normaalin kuuloinen myös,otti jo itsekkin yhteyttä,puheli tavallisia asioita ja lupasi että nähtäisiin vihdoin.En enää tiennyt mitä puhuttaisiin kun nähtäisiin,koska tuosta tapahtuneesta oli jo toista viikkoa..Monta kertaa hän oli tulossa ja ilmoittikin ettei pääse,koska kouluhommat veivät niin myöhää (tiedän kyllä että todellakin on ollut vain koululla,eikä kenenkään naisen luona,se ei ole oikeastaan ollut edes vaihtoehto)
On toista viikkoa sanonut tulevansa ja uskoin sen vielä muutama päivä sitten.Ei tule,ja nyt on minun kärsivällistyyteni loppu.Olen kaksi viikkoa odottanut ja ymmärtänyt,hän ei välitä tai ikävöi sen vertaa että olisi järjestänyt minulle edes pari tuntia tämän kahden viikon aikana.En pysty enää kohta uskomaan hänen sanoihinsa koska mitään ei tapahdu ja tähän asti hän on aina ollut sanojensa arvoinen ja nyt käyttäytyy muutenkin täysin luonteensa vastaisesti.
Nyt hän on viikonlopun jälleen pois kaupungista ja en kestä enää.En edes tiedä mitä olemme,koska juttuun ei tullut lopetusta,olemme olleet vain normaalisävyisissä yhteyksissä ja hän vanottaa ettei vain ole ollut mahdollista päästä käymään.Ei minuakaan miten tahansa voi kohdella,olen kyllä rangaistukseni jo kärsiny ja halusin vain korjata asiat..en vain tiedä mitä hänen päässään liikkuu?On normaali puhelimessa ja lupaa tulla minun pyytämättäni käymään jne jne.Mitään ei tapahdu.Koko maailma heitti ympyrän kyllä tässä muutaman viikon aikana.Mitä oikeasti on tapahtunut ja onko tämä jo menetetty juttu,vai onko toivoa??
On vaikea ymmärtää että mies ensin vannottaa olevansa luonani,jaksavansa ja välittävänsä ja yhtäkkiä hänestä asiat ovatkin päin persettä eikä tule vaikka lupaa.Ei kuulemma jaksanu riidellä aina pikkujutuista,koska nuo aiheutuivat pääosin minusta.Nyt olen kohdellut häntä erittäin ymmärtävisesti ja ollut kiltti,enkä kertaakaan suuttunut vaikka hän sanoo ja sanoo muttei tee.Olisi kiva saada tästä itselleenkin jo jotain,vaikka yksin pieni tapaaminen että tietäisin missä mennään.Hän ei vain tunnu yhtäkkiä enää välittävän?Itse menetän järkeni,tämä on kamalaa!
Oon siis seurustellut liki 8kuukautta,jos nyt tällä hetkellä edes seurustelen,ja kaikki oli tähän asti iha normaalia seurustelua.ei mitään epäselvyyksiä tilanteestamme.
Poikaystävä on osoittanu kyllä välittävänsä ja olevansa täysin luotettava ja kestänyt hyvin luonnettani..olemme loppupeleissä kuitenkin hyvinkin erilaisia.Taitaa olla hitaasti lämpenevää sorttia koska ei rakasta,mutta muuten on kyllä "sitoutuvaa sorttia"..
No,kun muutama viikko sitten näimme,oli kaikki täysin kohdallaan,ei olisi tullut mieleenkään millaisia ajatuksia hänen päässään onkaan pyörinyt.
Ensin riitaannuimme puhelinvälityksellä koska aikaa ei ollut nähdä,kun sitten näimme seuraavan kerran tästä viime tapaamisesta,hän toteaakin ettei juttu taida onnistua!Kaikesta huolimatta se oli täysi shokki kuinka tässä näin kävi,hän ei mitään päätään vaivanneita asioita ollut minulle jakanut ja antoi yhtäkkiä ymmärtää että yksi kuin toinenkin asia on täysin persettä vaikka kaikki oli vielä viime tapaamiset paremmin kuin hyvin.Sovimme että koittaisimme nähdä vielä ja puhua paremmin kunhan minunkin ajatukseni kasaantuvat ja hänellä olikin tuolloin kiire kun näki minut vain ilmoittaakseen kuinka haluaa ehkä erota.
No,tietenkin halusin osoittaa että asiat voi korjata ja olin erittäin kärsivällinen,ymmärtäväinen ja "normaali" soitellessani ja viestittäessäni hänelle.Hän ei halunnut kiireidensä ja kipeenä olon takia nähdä.Rupesi kuitenkin olemaan puhelimessa normaalin kuuloinen myös,otti jo itsekkin yhteyttä,puheli tavallisia asioita ja lupasi että nähtäisiin vihdoin.En enää tiennyt mitä puhuttaisiin kun nähtäisiin,koska tuosta tapahtuneesta oli jo toista viikkoa..Monta kertaa hän oli tulossa ja ilmoittikin ettei pääse,koska kouluhommat veivät niin myöhää (tiedän kyllä että todellakin on ollut vain koululla,eikä kenenkään naisen luona,se ei ole oikeastaan ollut edes vaihtoehto)
On toista viikkoa sanonut tulevansa ja uskoin sen vielä muutama päivä sitten.Ei tule,ja nyt on minun kärsivällistyyteni loppu.Olen kaksi viikkoa odottanut ja ymmärtänyt,hän ei välitä tai ikävöi sen vertaa että olisi järjestänyt minulle edes pari tuntia tämän kahden viikon aikana.En pysty enää kohta uskomaan hänen sanoihinsa koska mitään ei tapahdu ja tähän asti hän on aina ollut sanojensa arvoinen ja nyt käyttäytyy muutenkin täysin luonteensa vastaisesti.
Nyt hän on viikonlopun jälleen pois kaupungista ja en kestä enää.En edes tiedä mitä olemme,koska juttuun ei tullut lopetusta,olemme olleet vain normaalisävyisissä yhteyksissä ja hän vanottaa ettei vain ole ollut mahdollista päästä käymään.Ei minuakaan miten tahansa voi kohdella,olen kyllä rangaistukseni jo kärsiny ja halusin vain korjata asiat..en vain tiedä mitä hänen päässään liikkuu?On normaali puhelimessa ja lupaa tulla minun pyytämättäni käymään jne jne.Mitään ei tapahdu.Koko maailma heitti ympyrän kyllä tässä muutaman viikon aikana.Mitä oikeasti on tapahtunut ja onko tämä jo menetetty juttu,vai onko toivoa??
On vaikea ymmärtää että mies ensin vannottaa olevansa luonani,jaksavansa ja välittävänsä ja yhtäkkiä hänestä asiat ovatkin päin persettä eikä tule vaikka lupaa.Ei kuulemma jaksanu riidellä aina pikkujutuista,koska nuo aiheutuivat pääosin minusta.Nyt olen kohdellut häntä erittäin ymmärtävisesti ja ollut kiltti,enkä kertaakaan suuttunut vaikka hän sanoo ja sanoo muttei tee.Olisi kiva saada tästä itselleenkin jo jotain,vaikka yksin pieni tapaaminen että tietäisin missä mennään.Hän ei vain tunnu yhtäkkiä enää välittävän?Itse menetän järkeni,tämä on kamalaa!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Saatan olla pahasti väärässäkin.
Mutta vaikuttaa että hän ei nyt halua olla kanssasi, eikä vaan pelkuruuttaan uskalla pättää juttua asiallisesti. Se on kamalan vaikeata sanoa.
Seurustelun jatkaminen näin törkeästi käyttäytyvän ihmisen kanssa tuskin kannattaa. Sinuna miettisin, onko se järkevää. En usko että hän voi tehdä Sinua onnelliseksi.
Sinun arvoisesi henkilö on joku, joka Sinusta oikeasti välittää. Joku joka ottaa yhteyttä. Joku joka ei tee ohareita. Suojelet parhaiten itsetuntoasi, kun itse purat suhteen.
Joskus tunne-side voi kuitenkin aiheuttaa lievää myrskyämistä päässä. Älä anna tämän häiritä, tosin kestää aikaa että se menee ohi. Tee ja ajattele vaikka jotain muuta välillä, jotta pahimmat fiilikset katoavat. Kyse voi olla tosiaan pelkästä fyysisestä tunteesta, jonka kanssa rakkaudella ei ole mitään tekemistä. Tämä on aivan luonnollista.
Mutta henkilö joka Sinua satuttaa, ei voi rakastaa Sinua. Pelkän tunteen perään ei kannattane haikailla, mutta sen haihtuminen vie jonkun verran aikaa.
Kun mieli on sokeutunut tunteen vaikutuksesta, voi olla vaikeata huomata jopa pettämisen merkkejä. Niitä on niin helppo selitellä mitä mielikuvituksellisimmilla selityksillä, mitkä eivät ole totta. Tämä on luontainen reaktio (kieltäminen) vaikeisiin asioihin. Päästä siitä irti, ja mieti tulkitsetko "faktoiksi" asioita mitkä eivät sitä välttämättä ole.
Älä suutu, jos tämä vaikuttaa epäkohteliaalta. Tämä oli vain ehdotus siitä, miten asiat saattavat olla. Saatan olla väärässäkin. Helpommin sanottu kuin tehty.
Toisaalta tässä on Sinulle suuren elämänkokemuksen paikka. Tilanteen ratkaiseminen asiallisesti ja rakentavasti voi olla hyvin hyödyllistä ja opettavaista. Ajattele positiivisesti, päästä irti vanhasta. Joskus vanhasta irtipäästäminen vaatii rohkeutta, mutta saatat saada niin paljon enemmän. Toivottavasti mahdollisimman pian jotain kestävää.
Toivotan Sinulle mitä parhainta jatkoa, ja toivon että saatat tämän asian järjestykseen
:)
(pahoittelen yli-pitkää viestiä!)
..Lucas
Ei ollut yhtään liian pitkä ja kiitos paljon viestistä,tuossa oli paljon asiaa.Ja luultavasti juuri tuo on tilanne ja tulee tapahtumaan niin kuin suosittelit.Voi kyllä olla että vielä vähän aikaa katson mitä tapahtuu,mutta..ei kai tilannetta voi korjata jos hän ei tämän enempää välitä.
Mies on omissa oloissaan miettinyt asioita syvään ja hartaasti, ja päättänyt ettei tule sinunlaisesi naisen kanssa toimeen. Pääasia kumminkin että hän kertoi sulle sen kaiken. Nyt voitte päättää tämän ns. suhteenne ja katsoa iloisin mielin tulevaisuuteen, paitsi ette yhdessä.