Hei! Onko Suomessa ketään toista ihmistä, joka ei ole kymmenessä vuodessa keksinyt itselleen sopivaa ammattia? Ikää 24, joten vielä on aikaa. Mutta jos koko elämä menee miettiessä, niin ei hyvä. Olen käynyt lukion ja valmistunut laborantiksi. Käynyt ammatinvalinnanohjaajalla ja ollut työharjoittelussa eri alalla. Olisiko kellään hyviä ehdotuksia? Kannattaako aloittaa aina joku kiinnostavalta tuntuva koulu ja sitten jättää se kesken, jos ei tunnu omalta? Vai lähteäkö suosiolla jollekkin alalle, jolle on suht. helppo päästä esim. siivoojaksi tai pizzanpaistajaksi, jos ei muutakaan keksi? Käsityö kiinnostaisi,esim. hammasteknikon ammatti,mutta alalla joutuisi todennäköisesti yrittäjäksi=elämässä ei olisi tulevaisuudessa muuta kuin työtä. Farmaseuteille olisi töitä tarjolla ja siistiä ja kevyttä sellaista, mutta pitäisi jaksaa opiskella kemiaa yliopistossa. Aina on joku mutta. Entäs sitten, jos sopiva ala löytyy, käy koulun eikä saakkaan töitä? Koulunkäynti menee silloin ihan hukkaan.
Ammatinvalintaongelma
Nuori nainen Savosta
91273
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
enkä tiedä, mitä haluan. Olen ollut jos missä hommassa, opiskellut vaikka mitä, ja kuitenkaan mikään mutta kaikki kiinnostaa. Oon ihan solmussa asian kanssa ollut aina. Ompi niiiiin paljon kaikkea kiinnostavaa, jota haluaisin tehdä, muttamutta...
Tälläkin hetkellä mietin, mitä haluan tehdä siihensaakka, kunnes jään eläkkeelle.
Laita noitten plussat ja miinukset sievästi paperille, ja koita ratkaista siten ongelmaasi. Käy tekemässä mol.fi sivuilla AVO-testi, ehkä saat sieltä jotain apua.
No, itse kuitenkin olen löytänyt oksan, jolla nyt olen kököttänyt muutaman vuoden, onneksi tämä edes on kiinnostanut vähän pitempää.
Kyllä se siitä! :)
Kiitos vastauksestasi! Myös minua on aina kiinnostanut vähän kaikki, joten on ollut vaikea suuntautua johonkin tiettyyn alaan. Helpompi niillä, joilla on joku tietty yksi vahvuus tai kiinnostuksen kohde ylitse muiden. Voisihan sitä plus- ja miinuslistaa kokeilla. AVO-ohjelmassa olen käynyt jo montakin kertaa.
Ei hätää, olet vielä tosi nuori! Jos kerran olet avoin ja vapaa valitsemaan, lähtökohdaksi voisit ottaa vaikka sen, että valitset jonkun ns. miesten alan. Niissä on yleensä parempi palkka ja naisia arvostetaan työntekijöinä mm huolellisuuden ja vastuuntunnon takia, mitkä miehillä saattaa olla heikommin kehittyneitä;)
Elämä on tärkeämpää kuin se mitä toiset sinulta odottavat.
Hyvä idea! Harmi vaan, että monet miesten työt on niin likaisia ja meluisia, esim. asentajan työt jossain pajalla jne. Siisteihin töihin, kuten insinöörin hommat, taas joutuu opiskelemaan kaikki mahdolliset kemiat, fysiikat, matematiikat jne.
Elät onnellisemmin toteuttaen itseäsi sellaisena kuin olet. Työhön ryhtyminen merkitsee aina jostakin luopumista.
Täytyy joskus ottaa itseäsi niskasta ja alkaa itse elättämään itseäsi. Ei muut sitä loputtomiin voi tehdä.
Alkoi hymyilyttää kun kuulosti koko asetelma niin tutulta. Ikää vuosi enemmän, Savosta kotoisin ja ihan pihalla ammatinvalinnassa. Yliopisto-opinnot kesken, mahdollisesti pysyvästi eikä minulla ole mitään valmista ammatillista tutkintoa. Aloittaja sentään on laborantti...
Olen ollut vuokratyöläisenä viitisen kuukautta samalla asiakasyrityksellä. Työ, elektroniikka-alan näperrys, on sellaista mitä aloittajakin ehkä etsii. Siistiä, ei meluista eikä vaadi juuri koulutusta. Ei ehkä pysyväksi ammatiksi mutta siiheksi kunnes tietää enemmän mitä haluaa. Jos kolmivuorotyötä vain kestää.
Saako kysyä, missä yrityksessä olet töissä? En tiennytkään, että tuollaista työtä voi saada ilman alan koulutusta.