Pohditteko yhteenmuuttoa pitkään?

siis saman aikaa oltiin seurusteltu. mutettiin yhteen ja kaikki meni päin helvettiä. tämä on tietysti vain yksi esimerkki, mutta kehotan kuitenkin harkitsemaan perusteellisesti, onko yhteenmuutto järkevää... jos suhde muuten toimii, niin se antaa aikaa.

Mulla on hieman sama asia.Ollaan nyt seurusteltu kohta vuosi ja mies on pyytänyt jo kuusi kertaa tänä aikana että muutettaisiin yhteen.
Itselläni on vuokra-asunto ja silti melkein olen asunut mieheni luona jokaisen viikonlopun sekä välillä viikkojakin.

Nyt tein ratkaisevan päätöksen ja päätin kokeilla miltä yhteiselämä näyttää samassa taloudessa, mutta asiaa olen kyllä miettinyt aika kauan..
Pelottaa vietävästi, koska muutenkin on tullut siipeen niin paljon ja onhan tämä iso askel ottaa.
Päätin kumminkin että jos ei toimi niin aina pääsen pois..

Mielestäni kannattaa ainakin kokeilla jos siltä tuntuu, mutta jos yhteenmuuttamisesta tulee vain negatiivisia asioita mieleen niin sanoisin ettet ole varma asiasta taikka miehestä ylipäätään.

Mutta oli päätöksesi mikä tahansa..toivotan onnea!!

Ensimmäisen avokkini kanssa yhteenmuuttoa kyllä mietittiin aika pitkään. Siihen aikaan, siis nuorena, seurustelu oli ihan mukava olotila. Oli kiva, kun on vapaata ja kavereiden kanssa pystyi hengailemaan paljon. Se suhde päättyi kuitenkin eroon, ja oli seuraavan vuoro.

Ensimmäisen pitkän suhteen loputtua tiesin haluavani elämänkumppanin, lasteni äidin. Sen vuoksi en tuhlannut aikaa suhteisiin, joilla ei ollut tulevaisuutta. En seurustellut seurustelemisen vuoksi, vaan seurustelu oli minulle aikaa, jolloin tutustutaan ja katsotaan, onko suhteella tulevaisuutta.

Nykyisen vaimoni tunsin yhteisestä harrastuksesta ja ennen kuin seurustelumme varsinaisesti alkoi. Sen vuoksi seurusteluaika jäi lyhyeksi. Tunsimmehan toisemme, joten tutustumista ei pitkään tarvittu. Muutimme yhteen n. 3 kk seurustelun alkamisesta. Koska seurustelu ei antanut meille enää mitään uutta, oli aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Avoliiton alkuaikahan on myös eräänlaista koeaikaa. On asioita, jotka selviävät vasta yhdessä asumisen aikana, joten avoliiton alussa testataan se, miten sovellumme yhteen. Homma toimi, joten nyt olemme naimisissa ja hankkimassa lapsia.

Ainahan on riski, että yhteiselo ei toimikaan. Minulle se kuitenkin on luonnollinen riski, joka täytyy ottaa. Jos yhteiselo ei toimi, ei yhteistä elämää kannata suunnitella sen pidemmälle. Kysehän on vain siitä, mitä elämältään haluaa. Minä halusin vaimon ja perheen, joten seurustelu oli minulle vain välivaihe. Joillekin riittää seurustelu vaikka koko loppuelämäksi, joten heidän ei koskaan tarvitse kokeilla yhteiseloa.

Sitä, miten teidän pitäisi toimia, en osaa sanoa. Te teette niin kuin itse parhaaksi näette. Suosittelen ajattelemaan asiaa tulevaisuuden kautta. Mieti, mitä haluat, ja sen jälkeen mieti, miten sen saat. Jos haluat joskus elää yhdessä nykyisen poika/tyttöystäväsi kanssa, on yhteenmuuttaminen pakollinen ratkaisu ennemmin tai myöhemmin.

... vuosi sitten marraskuussa tutustuimme "chatin" kautta, joulukuussa mies muutti samankaton alle .Ja todella hyvin on yhteiselo sujunut.

T: meillä kumpasellakin lapsia ja karille mennyt avo tai avioliitto takana.

Meillä meni asia näin.
alettiin tapaileen, sitten seurustelemaan, 33 päästä ekasta tapaamisesta mentiin kihloihin, ja nyt 9 kuukauden seurustelun jälkeen asutaan saman katon alla vakituisesti, asunto molempien nimissä.

esimerkki meillä; kahden kuukauden seurustelun jälkeen muutimme yhteen.

Niin moni asia vaikuttaa siihen miten pian yhteen halutaan muuttaa. Ja tietysti mielipiteet. Toisille puoli vuotta on sopiva aika kun toiset taas eivät mielestään ole ennättäneet tutustua tarpeeksi.

Tehkää niin kuin hyvältä tuntuu! Onnea matkaan :)

oltiin seurusteltu kun muutettiin saman katon alle. Olin sitä ennen asunut melkein non-stop poikaystäväni 12 neliön soluhuoneessa muutaman kuukauden. Muutossa ei tullut mitään yllätyksiä ja asiat vaan helpottui kun oli vähän enemmän tilaa ja kaksi avainta samaan kämppään. Mielestäni yhdessä asuminen helpottaa asioita niin paljon eikä se seksi lopu, vaikka jotkut niin pelottelevatkin ;)

Ei me oltu ehditty mieheni kanssa seurustella kuukauttakaan, kun jo asuttiin yhdessä. Eihän siinä ollu mitään järkeä pitää toisen asuntoa "tyhjillään". Vaikka välimatkaa olikin vain 7 km, niin silti se tuntui hankalalta. Mutta niinhän se pitää tehdä miltä hyvältä tuntuu.