oma kultani lähti viikko sitten armeijaan.ollaan oltu jo senverran pitkään tiiviisti yhdessä että kun nyt ns. jäin yksinään niin tuntuu kyllä todella pahalta.toista on koko ajan hirvee ikävä.onneksi hän voi sentään soittaa mulle iltaisin.
mä haluaisin kuulla miesten kommenttia miten ootte kokeneet intissä olen kun ootte olleet vakio parisuhteessa eikä toista näe varmaan koskaan?muuttaako armeija miehen luonnetta vai pysyykö tunteet naista kohtaan samanlaisina kuin
ennen armeijan harmaisiin menoa? ja ennen kaikkea..miten sen välieron kestää?ja tietysti naistenkin mielipiteet on ihan yhtä tärkeitä tän asian tiimoilta.
mä haluaisin kuulla miesten kommenttia miten ootte kokeneet intissä olen kun ootte olleet vakio parisuhteessa eikä toista näe varmaan koskaan?muuttaako armeija miehen luonnetta vai pysyykö tunteet naista kohtaan samanlaisina kuin
ennen armeijan harmaisiin menoa? ja ennen kaikkea..miten sen välieron kestää?ja tietysti naistenkin mielipiteet on ihan yhtä tärkeitä tän asian tiimoilta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
..meni, minäkin olin ollut ennen miehen armeijaan menoa TODELLA tiiviisti yhdessä, yöt ja päivät yli vuoden.
Itkua tuli väännettyä joka ikinen päivä, ainakin aluksi. Valitin ikävää joka ikinen ilta, poikakaverini kuunteli vaikka oli kuolemanväsynyt.. Kyllä se siitä kuitenkin lähti, pitäisi vaan jotenkin saada niitä positiivisa ajatuksia päähän, jostakin syystä itselleni niitä ei silloin tullut yhtäkään..=)
Jälkeenpäin hän on tunnustanut, ettei olisi jaksanut kertaakaan puhua kanssani illalla, hän olisi halunnut nukkua kun minä pidin esitelmää siitä, miten elämäni on päin helvettiä. Tottakai hänelläkin oli ikävä, mutta on tietysti aivan eri asia olla itse armeijassa jossa ainakaan alokasaikana ei ole juuri lainkaan vapaa-aikaa kuin odottaa kotona puhelimen ääressä koska oma kulta soittaa. Jos on paljon tekemistä, "unohtaa" toisen eikä ehdi paljon ajatella mitä kotona tapahtuu. Tottakai se oli vaikea ymmärtää, sillä minä en muuta ajatellutkaan kuin häntä.
Moni suhde on kaatunut armeijaan, mutta en usko armeijan olevan todellinen syy siihen. Elämässä on osattava pärjätä myös omillaan ja tehdä kompromisseja, sitä intti ainakin opettaa myös naisille.. Paljon on itsestä kiinni, jos tahtoo todella suhteen jatkuvan niin sen eteen on tehtävä paljon työtä ja pidettävä suu kiinni oikeaan aikaan..=)
Munkin kulta lähti inttiin viime viikolla..Tuntuu et hajoon, kulta asuu muutenki kaukana et ei senkään puoleen nähä paljoo, nyt kun se on vielä intissä ei nähdä ollenkaan..
Ollaan me nyt intti aikana pari kertaa puhuttu puhelimessa mut en tahdo häiritä sitä kun se on aina niin väsyny vaik se kovasti väittää ettei oo..mut oon mä kuitenki vähän sitä oppinu yli vuoden aikana tuntemaan.. :P
Mut jaksamista sulle ja toivottavasti tein suhde kestää tän intti ajan..Kyllä se sun miehes sieltä nopeesti takasi tulee.. :)
Joo. Ensinnäkin kuuntele miehesi rasittavat inttijutut jos hän niistä haluaa kanssasi puhua. Ymmärrä väsymys ja pidä seksuaalisesti tyytyväisenä. Jos mustasukkaista sorttia älä anna hänelle siihen syytä.
Elä kuitenkin itsekkin ettet kyllästy koko inttiin. Puhukaa ja pitäkää hauskaa yhdessä.
Tosirakkaus kestää kyllä intinkin!
Miehesi saattaa aikuistua intissä vaikka ei se mitenkään varmaa ole.
Hyviä jatkoja!
Ei todellakaan kannata ainakaan erota sen takia, jos miehesi lähti inttiin!Ja jos olette olleet kauan tai muutenkin paljon yhdessä ni pieni ero yleensä piristää suhdetta!:)Pää pystyyn.Mieti miten ihana on nähdä aina pienen tauon jälkeen oma kulta!Sitäpaitsi inttipojut ovat aika hyvännäköisiäkin ku niillä on ne army-vaatteet!;)
Omakin poikaystäväni lähti viikko sitten armeijaan. En ole yhtäkään kyyneltä valuttanut, enkä pahemmin ikävöinytkään. Rakastan häntä kovin, mutta tiedän että tapaamme taas pian ja mitä sitä turhaan ikävöimään ja stressaamaan, ennemmin senkin ajan viettää kavereiden kanssa, kun nyt on aikaa :)
Poikaystäväni on soittanut minulle vain kaksi kertaa, viestejä lähettänyt pari päivässä. Tärkeimmät kuulumiset ollaan vaihdettu, kerrottu toisillemme että välitetään ja suunniteltu tapaamista.
Uskon että armeija vain vahvistaa suhdetta. Jos toista todella rakastaa, jaksaa odottaa. Onhan se ikävää että näkee toista vain viikonloppuisin, mutta armeijan jälkeen on taas aikaa olla yhdessä. Ja ainakin itse olen huomannut poikaystävässäni jo nyt hienoisen muutoksen, hän on jotenkin romanttisempi ja kertoo tunteistaan avoimemmin. Taitaa ikävä rakasta vaivata :)
Mitäpä luulette olleen ajan jolloin pojat menivät intiin ja eka iltaloma oli kuukauden parin päästä? Silloin ei myöskään ollut kännyköitä, eikä tekstiviestejä lähetelty yhtenään, puhumattakaan puheluista. Soitella sai kotoa päin vain tiettyinä päivinä tiettyyn aikaan ja kun kaikki muutkin soittivat siihen saman puhelimeen, niin saattoipa olla niin, ettei läpi päässyt ollenkaan. Jos näin olis nyt, niin te nykyajan tytöt varmaan kuolisitte ikävään.
Neuvoisinkin teitä ikävissänne suuntaamaan energianne ystävien tapaamiseen ja harratuksiin ja tekemään just sitä mitä tykkäätte, kun ei tarvii otaa pisaraakaan toisen toiveita huomioon, sillä ovathan poikaystävänne Suomi-armeijan hyvässä huomassa ja pois pahan teosta.
Sitten kun ylkänne tulee pari viikon kuluttua ekalle viikonloppulomalle, niin älkää itkekö surkeuttanne, vaan passatkaa riemumielin heitä ja hymyssä suin. Paapomista ne nuoret pojat tarvitsevat, kun ovat joutuneet sinne "kovaan" maanpuolustuskouluun ja hellää naisen kättä...
Mä kuulun myös tähän porukkaa, jonka poikaystävä lähti inttii 8. päivä! Kohta siitäki on kulunu 2 viikkoa ja on aika menny toisaalta hirveen nopeesti!
Must ois tosi kiva vaihtaa muitten tyttöjen kanssa ajatuksia tästä pitkin vuotta, koska voi olla, että me joudutaa aika moniin samantapaisiin tilanteisiin "suhteissamme".
Mä pidän yhteyttä kultaani päivittäin, ja kuuntelen valitusta intin karmeudesta ja koitan kestää parhaani mukaan kundiani. Kestää - verbiä käytän sen takia, että joskus siin on todellakin kestämistä, mutta ymmärrän rakastani todella hyvin, itsellänikin olis varmasti pinna kireellä tossa tilanteessa. Ja kellepä muulle mies stressiään purkaa kun läheisimmälle ja rakkaimmalle ihmiselle.
"muuttaako armeija miehen luonnetta vai pysyykö tunteet naista kohtaan samanlaisina"
siihen saat varautua, että ensimmäisellä lomalla tuskin saat pikkareita pois, kun kaveri on jo sisässä.