Välillä aina mietin, että miten tosissaan mieheni on kanssani, kun kahdestaan ollessamme ja muuallakin selvin päin hän käyttäytyy kunnioittavasti ja siihen malliin, että todella olemme kumppaneita.
Sitten taas kavereidensa läsnäollessa (ei nyt ihan kaikkien, mutta suurimman osan) varsinkin 'känni-illan' aikana hän käyttäytyy vähän niin kuin olisin 'vain joku jonka hän on onnistunut pokaamaan'. Vähän huonosti selitetty ehkä, mutta idean ehkä ymmärsitte.
Johtuuko tämä mahdollisesti siitä, että kavereiden keskenkin yritetään päteä (muillakin kuin työasioilla)? Kyseessä on siis 30 vuotiaat ihmiset.
Onko kyseessä vain sellainen yleinen miesten keskinen paskanjauhanta, vai pitäisikö vetää sellainen johtopäätös, että minun kanssani ei sittenkään olla kovin tosissaan?
Sitten taas kavereidensa läsnäollessa (ei nyt ihan kaikkien, mutta suurimman osan) varsinkin 'känni-illan' aikana hän käyttäytyy vähän niin kuin olisin 'vain joku jonka hän on onnistunut pokaamaan'. Vähän huonosti selitetty ehkä, mutta idean ehkä ymmärsitte.
Johtuuko tämä mahdollisesti siitä, että kavereiden keskenkin yritetään päteä (muillakin kuin työasioilla)? Kyseessä on siis 30 vuotiaat ihmiset.
Onko kyseessä vain sellainen yleinen miesten keskinen paskanjauhanta, vai pitäisikö vetää sellainen johtopäätös, että minun kanssani ei sittenkään olla kovin tosissaan?
Vastaukset 4
Vanhimmat
on pelkästään jostakin machoilutarpeesta. Yleensä tuo käytös kyllä kuuluu ennemminkin parikymppisten miesten ajatusmaailmaan. :)
No sähän olet sellanen jonka se on onnistunut pokaamaan!
Kuulostaa jotenkin tutulta. Minulla ei tosin ole seurustelusuhdetta ihastukseeni (vielä...), mutta olen kiinnittänyt huomiota hänen käyttäytymiseensä, tai siis sen muutokseen tilanteesta riippuen. Kahden kesken tämä mies käyttäytyy huomaavaisesti - kunnioitus on se sana mitä itsekin käyttäisin - ja muutenkin osoittaa kiinnostuksensa. Julkisemmalla paikalla sitten ollaan kuin ei oltaisikaan. Jopa tervehtiminen jossakin seurassa näyttäisi olevan tälle vähän vaikeaa, mikä menee jo yli ymmärryksen! Tai ainahan voi arvailla, josko miehellä vaikka on joku toinen kiikarissa? Vai olisiko simppelisti niin että hän ei nosta meteliä tuttavuudestamme, kun sitä kerran ei ainakaa vielä ole kirkossa kuulutettu?? Joka tapauksessa tuommoinen tervehtimisen panttaaminen tuntuu jo yliampuvalta!
ei nosta tuttavuudestamme
Suosittelisin keskustelemaan miehesi kanssa asiasta kahdestaan mikäli se ottaa tosissaan kupoliin.
Mutta jos tässä pitäisi lähteä veikkaamaan niin se on vain sitä miesten keskistä p:n jauhantaa, pitäähän sitä sopeutua aina eri ryhmien kulttuuriin ja arvoihin jotta saavuttaisi ryhmän suosion ja kunnioituksen. Kuullostaako kaksinaamaiselta? Ehkäpä mutta on yleistä.