neuvoja, jos lapsenne ei puhu paljoa. Omalla kohdallani oli ettei poikani saanut sanoja ulos 18kk ikäisenä. Sain kyllä kuulla näitä "älä hermoile", "ei kiirettä", "kyllä se alkaa puhumaan aikanaan", "pojat kehittyvät hitaammin" ym. neuvoja.
En kuitenkaan tuudittautunut noihin neuvoihin vaan vein hänet tutkittavaksi ammattilaiselle ja kyllä vaan pojallani todettiin olevan autismia. Sanoivat että oli erittäin hyvä että huolestuin asiasta näinkin varhaisessa vaiheessa, koska terapia auttaa tehokkaimmin kun lapsi on alle kolmivuotias. Kolmenikävuoden jälkeen apu terapiasta vähenee merkittävästi muttei tyystin.
Jos lapsesi ei tee silmäkontaktia kanssasi, tuijottaa tyhjää jonkin aikaa, kävely on myöhässä, heräilee yöllä ilman syytä, ei matki vanhempiaan, kävelee varpaillaan, ei puhu paljoakaan tai yhtään, on kiinnostunut vain yhdestä lelusta tai asiasta (poikani kohdalla junat) niin huolestukaa edes lapsenne parhaaksi. Jos epäilet lapsesi olevan autistinen niin etsi tietoa autismista internetistä, kirjoista, autismi keskuksesta, jotta pystyt tunnistamaan asiasta tietämättömät lääkärit. Voi olla parasta kysyä Autismikeskuksesta ketä he suosittelevat tekemään määritys autismista.
Autismia on eri tyyppisiä, vakavaa laatua, minkä tunnistaa helposti ja lievempää sorttia, minkä vain asiantuntija kokemuksen kautta voi tunnistaa.
HERMOILKAA LAPSENNE PUOLESTA!
Varokaa noita "ei kiirettä"
28
9139
Vastaukset
- isä 22
jos sulla on tietoa. Itse olen huolissani kun poika ei puhu vieläkään, kohta 2vuotta. Kävelemään oppi 8kk iässä. Ottaa katsekontaktin. Leikkii kaikella minkä käsiinsä saa. Osaa tuoda tavaroita jos pyydetään. Tajuaa kyllä mitä hänelle sanotaan(siis osaa etsiä pyydettäessä vaatteitaan yms) Ainut vaan on että puhu ei selviä sanoja. Saattaa olla päiviäkin että omaa paskakieltään vaan höpöttää, toisinaan sitten sanoo osaamiaan sanoja kuten "hauva"
Mutta kun kysyy häneltä esimerkiksi "otatko maitoa" Hän joko nyökyttelee tai punoo päätään, mutta ei yritäkkään sanoa useimmiten mitään!- vierestä nähnyt
semmoiseen syndroomaan kuin asbergerin syndrooma.
Erään sukulaiseni tyttö on asbergerin syndroomapotilas. Vaikka hän on jo 7-vuotias, puhe on siltikin aika heikolla tasolla.
Asiat täytyy hänelle perustella hyvin, jotta ymmärtää miksi näin on.
Päivärutiineista jos erotaan, niin se on hirveää, levottomuutta, kitinää, raivontaa. Rutiineilla pysyy rauhallisena.
Yksi mitä olen kuullut autistilapsista (asbergerin syndroomahan on siis autismin lievin muoto), niin nämä lapset rauhoittuvat keinuvasta liikkeestä. ELi isi ja äiti ottaa peitosta molemmista päistä kiinni ja lapsi peittoon köllimään. Kummasti rauhoittu sukulaistyttökin tässä vaiheessa! Nukkumaanmeno kun oli ongelma ja sama yöheräilyt kunnon kiukun ja itkun kanssa. - tipi
dysfasia on puheenkehityksenhäiriö ja sitä on eri tasoja. Esim teidän poikanne ymmärtää puheen, meillä oppi puheenymmärryksen vasta yli 2v. Mutta kumpikaan ei puhu juurikaan. Mene neuvolaan ja hae lähete tav.lääkäriin josta pyydät lähetettä neurologille.
Lasta ei kuitenkaan pitäisi painostaa, sanomalla "sano hauva, sano äiti tms.". Kirjoja voi lukee ja kysellä niistä, "mitä lehmä sanoo?" ja itse antaa esimerkkiä. Sit se vaikein, edes kiiressä ei sais hermostua jos ei tahdo saada selvää mitä lapsi haluaa.... - tuplaäiti
Oikeastaan neuvoni tulikin jo tuossa otsikossa. Jos lapsi vaikuttaa 2-vuotiaana muutoin normaalisti kehittyneeltä ja vaikuttaa ymmärtävän puhetta, ei puhumattomuudesta ole syytä huolestua. On ihan eri asia, jos lapsella on muita ongelmia, silloin puhumattomuus voi olla oire jostain muusta. Lapsen oma kieli jää syrjään yleensä viimeistään siinä vaiheessa, kun kontaktit kodin ulkopuolelle lisääntyvät. Ja poikannehan on oppinut todella varhain kävelemään, eli on vain tainnut "kieli jäädä jalan alle". Älä hätäile!
- Cizzy80
Oma poikani oppi ensimmäiset sanansa joskus vuoden kieppeillä.. Mutta vuoden sisään sanoja oli kertynyt varmasti alle 20 ja osa niistäkin unohtui, hän ei myöskään suostunut toistamaan perässä "apinana" sanoja... (huomaan nyt eron, kun hänellä on pikkusisar joka kehittyy puheessa aivan normaalisti)Hän alkoi joskus 2 vuoden kieppeillä saamaan hirveitä raivareita, koska ei saanut itseään kunnolla ilmaistuksi, niin otin asian puheeksi neuvolassa. Ja saimme lähetteen puheterapiaan. Ja sillä tiellä olemme edelleen. Vieläkin puheen kehitys on puolisen vuotta jäljessä, mutta hän on kehittynyt silti huimasti ja muodostaa jo pitkiä lauseita... puhe on paikoin epäselvää ja vieraiden ihmisten on vaikea saada selvää hänen puheestaan. Mutta homma on hoidossa ja tarkkailussa... Mahdollisesti saamme lähetteen tarkempiin tutkimuksiin..
- Nitta-83
Tutun poika 3v ei puhu vieläkään; syynä kotiolot. Kotona ei keskustella lasten kanssa, ei lueta eikä leikitä. Jos on asiaa lapselle, se ilmoitetaan huutaen tai korvasta repien.
Puheterapiassa ovat olleet noin puoli vuotta, pientä edistystä on tapashtunu. Lisäksi lapsi ei osaa juosta, kävelykin on todella vaivalloista. Lapsi istuu päivät rattaissa, ei saa koskaan kävellä ja tutkia.
Sosiaalitoimisto ei ota asiaan kantaa vaikka olot ovat kertakaikkisen kamalat.
Meni ohi aiheen mutta tuli vaan mieleeni.. - tutkimuksiin
tuplaäiti kirjoitti:
Oikeastaan neuvoni tulikin jo tuossa otsikossa. Jos lapsi vaikuttaa 2-vuotiaana muutoin normaalisti kehittyneeltä ja vaikuttaa ymmärtävän puhetta, ei puhumattomuudesta ole syytä huolestua. On ihan eri asia, jos lapsella on muita ongelmia, silloin puhumattomuus voi olla oire jostain muusta. Lapsen oma kieli jää syrjään yleensä viimeistään siinä vaiheessa, kun kontaktit kodin ulkopuolelle lisääntyvät. Ja poikannehan on oppinut todella varhain kävelemään, eli on vain tainnut "kieli jäädä jalan alle". Älä hätäile!
Kyllä puhumattomuudesta pitää huolestua vaikka ongelmia motorisssa taidoissa tai muussa kehityksessä ei olisikaan. Lapsi voi olla dysfaattinen tai hänellä voi olla viivästynyt puheen-/kielen kehitys. Jälkimmäinen korjautuu ajan myötä, dysfasialla taas tarkoitetaan puheen ja kielen kehityksen poikkeavuutta.
Dysfasiaa on eri muotoja. Lapsella voi olla vaikeuksia puheen ymmärtämisessa ja tuottamisessa, tai vain toisessa näistä. On ihan tyypillistä, että lapsi tuntuu ymmärtävän kaiken, mutta hänen voi olla erittäin vaikea tuottaa puhetta. Kiireesti tarkempiin tutkimuksiin. - lääkärit mielissään
Kyllä on lääkärikunnan tulevaisuus turvattu kun on tällaisia vanhempia olemassa. Lukekaa hyvät ihmiset kirjoja lasten kehityksestä ja kasvattamisesta. Nykyisin löytyy tosi hyviä opuksia, jotka eivät ole mitään psykologian latinankielisiä väikkäreitä vaan ihan kansantajuisia helppolukuisia teoksia. Ei näillä nettivinkeillä kannata lasta kasvattaa eikä tehdä kehityshäiriödiagnoosia.
Meillä on 4 lasta ja kolme vanhinta heistä oppi puhumaan yli 2 vuotiaana. Sitä ennen ei tullut juuri mitään sanoja. Ja hyvin pärjäävät koulussa ja muuallakin. Neljäs on nyt vähän alle kaksivuotias ja on puhua pälpättänyt jo kohta vuoden. Osaa laskea melkein kymmeneen ja tuntee yleisimmät kirjaimet. Kun sen kanssa katselee ja lukee kirjoja, ei häntä kuvat kiinnosta vaan kirjaimet... omituinen.
Vanhin lapsi oppi ärrän 6 vuotiaana, seuraava 3 vuotiaana ja toiseksi nuorin 2 vuotiaana.
Just relax !
- äitee +4
mutta kyllä autistisen lapsen kehityksessä on paljon muutakin viivettä ja neuvolassa kyllä tulee huomata jo seurattavaa poikkeavuutta sosiaalisuudessa vuoden vanhanakin!!
Täysi puhumattomuus on aina vakavaa, mutta todelal harvinaista ilman jotakin muuta kehitysviivettä.
Toisaalta täällä on runsaasti ihmisiä jotka karahtavat kiville heti kun ollan sitä mieltä että lasta pitää tutkia jonkin asian takia ja varsinkin jos vikaa ei löydy! Taiteile siinä sitten terkkarina välissä.. Ihminen se on neuvolankin täti ja jos tulee muutama huti niin seuraavaa voi olla jo vaikea lähettää - samasta lyhyt oppimäärä jääkiekkotuomarien työskentelyä katsoessa!!
Isät muuten ovay paljon realistisempia ja objektiivisempia lastensa kehityksen suhteen kuin äidit jotka usein näkevät ja kuulevat omiaan ja arvioivat väärin ja juuri omaa näkökantaansa tukien..
Teillä on onneksi homma hallussa niin hyvin kuin tuossa tilanteessa voi olla ja toivottavasti varhainen kuntoutus tuottaa hedelmää sillä vaikeita vuosia on silti edessä!- hätääntynyt
olen ollut koko ajan sitä mieltä,että pojallani ei ole kaikki kunnossa...nyt 2v. Muutamaia sanoja on alkanut tulla,ei pidä häneen kohdistuvasta suorasta huomiosta,saa raivonpuuskan jos en heti ymmärrä häntä tai hän ei ymmärrä minua. Leikkii vain autoilla,samaa leikkiä päivästä toiseen. Lastaa autoja pöydälle,kääntelee ja katselee renkaita ja järjestelee. Ei osaa leikkiä edes ohjattua leikkiä,esim vesiväreillä,hermostuu..Ymärtää kyllä jos sanon että haeppa pikkuveikan tutti tai haluatko maitoa..mutta silti...nyt vasta hyväksyy vieraita ihmisiä,ennen huusi pää punaisena jos juku outo ihminen kiinnitti häneen huomiota...mitä minun pitäisi tehdä???sanoin neuvolassa autismi epäilystä,naurettiin vain...:o(
- hätääntynyt
hätääntynyt kirjoitti:
olen ollut koko ajan sitä mieltä,että pojallani ei ole kaikki kunnossa...nyt 2v. Muutamaia sanoja on alkanut tulla,ei pidä häneen kohdistuvasta suorasta huomiosta,saa raivonpuuskan jos en heti ymmärrä häntä tai hän ei ymmärrä minua. Leikkii vain autoilla,samaa leikkiä päivästä toiseen. Lastaa autoja pöydälle,kääntelee ja katselee renkaita ja järjestelee. Ei osaa leikkiä edes ohjattua leikkiä,esim vesiväreillä,hermostuu..Ymärtää kyllä jos sanon että haeppa pikkuveikan tutti tai haluatko maitoa..mutta silti...nyt vasta hyväksyy vieraita ihmisiä,ennen huusi pää punaisena jos juku outo ihminen kiinnitti häneen huomiota...mitä minun pitäisi tehdä???sanoin neuvolassa autismi epäilystä,naurettiin vain...:o(
niin ja poikani ei nuku öitään,herää vähintään 2kert.yössä.Aina syntymästään saakka...meidän prheen muut lapset nukkuvat yönsä,eikä kellään ole puhe mennyt noin myöhään...vauvana viihtyi hyvin yksin lattialla,ei tarvinnu kanniskella,niinkuin muita perheemme lapsia....muut lapset ovat leikkineetkin monipuolisemmin...
- Sam
hätääntynyt kirjoitti:
niin ja poikani ei nuku öitään,herää vähintään 2kert.yössä.Aina syntymästään saakka...meidän prheen muut lapset nukkuvat yönsä,eikä kellään ole puhe mennyt noin myöhään...vauvana viihtyi hyvin yksin lattialla,ei tarvinnu kanniskella,niinkuin muita perheemme lapsia....muut lapset ovat leikkineetkin monipuolisemmin...
mammat eivät todellakaan ole mitään spesialisteja alallaan. He tietävät yleensä vain pikkasen kaikesta, joten en todellakaan perustaisi paljoakaan heidän juttuihinsa.
Ota yhteyttä autismiliittoon. Luulisin heidän pystyvän auttamaan ja neuvomaan paljon paremmin kun ovat asiaan keskittyneet kokopäiväisesti.
http://www.autismiliitto.fi/
Vaimoni jäi kokopäiväisesti kotiin hoitamaan poikaa, Kuljettaa häntä puheterapiassa ja kuntoutuksessa päivittäin. Olemme huomanneet todella hienoa kehitystä poikani kuntoutuksessa, sanoja on, katsekontakti löytyy, matkii vanhempiaan, motoriikka on kehittynyt ym.. Poikani on nyt 27kk vanha. - äitee +4
hätääntynyt kirjoitti:
olen ollut koko ajan sitä mieltä,että pojallani ei ole kaikki kunnossa...nyt 2v. Muutamaia sanoja on alkanut tulla,ei pidä häneen kohdistuvasta suorasta huomiosta,saa raivonpuuskan jos en heti ymmärrä häntä tai hän ei ymmärrä minua. Leikkii vain autoilla,samaa leikkiä päivästä toiseen. Lastaa autoja pöydälle,kääntelee ja katselee renkaita ja järjestelee. Ei osaa leikkiä edes ohjattua leikkiä,esim vesiväreillä,hermostuu..Ymärtää kyllä jos sanon että haeppa pikkuveikan tutti tai haluatko maitoa..mutta silti...nyt vasta hyväksyy vieraita ihmisiä,ennen huusi pää punaisena jos juku outo ihminen kiinnitti häneen huomiota...mitä minun pitäisi tehdä???sanoin neuvolassa autismi epäilystä,naurettiin vain...:o(
hakemaan lähetettä neurologisiin tutkimuksiin. Jotain hämminkiä voisi beikkailla, mutta mitä niin en ala arvailla.. tai ehkä jotakin asioiden hahmottamisen ja/tai jäsentämisen suhteen. Kuulonkin voisi tarkastaa ihan varmuuden vuoksi ettei siinä ole hämminkiä. Kuulon eri vaikeudet vaikuttaa lapseen laajasti vaikka jotakin kuulee eikä siis ole kuuro. Jos terpparissa homma ei etene niin yksityisen kauttakin voi alkaa selvitellä asiaa..
Autistiseksi en minäkään lastasi usko, mutta kuka tietää. Se vaan on tuossa iässä jo niin poikkeavaa autistisen käytös että.. - TaikaröNsy
hätääntynyt kirjoitti:
niin ja poikani ei nuku öitään,herää vähintään 2kert.yössä.Aina syntymästään saakka...meidän prheen muut lapset nukkuvat yönsä,eikä kellään ole puhe mennyt noin myöhään...vauvana viihtyi hyvin yksin lattialla,ei tarvinnu kanniskella,niinkuin muita perheemme lapsia....muut lapset ovat leikkineetkin monipuolisemmin...
mutta hyvä on silti tietää..minun kaksi poikaani,nyt jo miehiä molemmat olivat vauvoina ja pieninä koltiaisina aivan erilaiset..en tiennyt autismista kuin nimenä ja aspergeristä vielä vähemmän..toinen oppi kävelemään 1v 3kk,mutta puhui jo ihan ymmärrettävästi silloin muutamilla sanoilla ja oppi nopeasti lauseita..toinen oppi kävelemään paljon nuorempana,juoksi ja kiipesi kuin apina minne vaan,nauroi ja puhui omaa kieltään,ymmärsi kyllä sanat ja kysymykset..sitten vaan alkoi hieman alle 3v.puhua ihan selkeästi..on hyvä,että tutkitaan..olen ehdottomasti sitä mieltä,mutta silti kannattaa itseään säästäen,luottaen terveyteen rauhallisesti seurata tilanteen kehittymistä.Hätäily ja hermoilu kun ei auta yhtään..kyllä minusta tarkkaavainen vanhempi huomaa läsnä ollen onko jokin asia vialla.Ps.vaikka myönnän,että itse kuuntelin yölläkin,hengittääkö lapsi :Dkaikkea hyvää ja parhainta elämää teille.
- Sam
Autismin oirelista:
http://www.autismiliitto.fi/suomi/aspergerin_syndrooma.html
Ottakaa yhteyttä autismiliittoon jos epäilette lapsellanne olevan autismi:
http://www.autismiliitto.fi - mutta....
poikasi kohdalla puheen tulon syynä oli näköjään muitakin taustatekijöitä...Joten tuossa vaiheessa kyllä kannattaa olla jo huolestunut...mutta jos katsekontakti pelaa ja lapsi on kiinnostunut muista ihmisistä ja asioista niin ei pitäisi vielä tossa vaiheessa hätäillä..
- Sam
huomaamaan poikani jälkeenjääneisyyden oli vertaamalla hänen kehitystä muutamaa vuotta vanhempaan normaalisti kehittyneeseen tyttäreeni.
Jos ei olisi ollut mitään vertailupohjaa niin varmastikkin olisin jäänyt vain odottelemaan puheentuloa ja antanut tietämättäni autistisuuden vain pahentua tasolle, jota edes terapialla ei olisi mahdollista korjata.
Meinaan vain että lasten vanhemmat eivät ole asiantuntijoita huomaamaan lapsensa ongelmia ja mistä ne johtuvat, joten on parasta hakea kuitenkin kolmannen osapuolen mielipide asiasta.
Autismi ei ole mielisairaus, joten psykiatrit ja psykiatriset laitokset eivät ole heitä varten. - anya
Sam kirjoitti:
huomaamaan poikani jälkeenjääneisyyden oli vertaamalla hänen kehitystä muutamaa vuotta vanhempaan normaalisti kehittyneeseen tyttäreeni.
Jos ei olisi ollut mitään vertailupohjaa niin varmastikkin olisin jäänyt vain odottelemaan puheentuloa ja antanut tietämättäni autistisuuden vain pahentua tasolle, jota edes terapialla ei olisi mahdollista korjata.
Meinaan vain että lasten vanhemmat eivät ole asiantuntijoita huomaamaan lapsensa ongelmia ja mistä ne johtuvat, joten on parasta hakea kuitenkin kolmannen osapuolen mielipide asiasta.
Autismi ei ole mielisairaus, joten psykiatrit ja psykiatriset laitokset eivät ole heitä varten.Minusta täällä on kuitenkin aina annettu ohjeeksi hermoilun välttäminen juuri niissä tapauksissa, joissa ei ole muita oireita kuin puheen puuttuminen alle 2-vuotiaalta. Johan neuvolassakin asiaan puututaan, jos 2-vuotiaana ei ole yhtään sanaa ja silloin sieltäkin lähetetään jatkotutkimuksiin. Se, että puolitoistavuotiaalla ei vielä ole sanoja, ei yksistään riitä mihinkään jatkotutkimuksiin. Uskoisin, että yhdenkin lapsen vanhemmat huomaavat, jos lapsella on selvästi muitakin oireita, kuten katsekontaktin välttäminen. Sitä paitsi alle 2-vuotiaita käytetään niin tiuhaan neuvolassa, että ainakin terveydenhoitaja useimmiten huomaa autismiin viittaavia piirteitä. Itsekin kerroit ensimmäisessä viestissä, että terapia pitäisi aloittaa alle 3-vuotiaana. Edelleen annan ohjeeksi olla hermoilematta, jos alle 2-vuotiaalla ei ole muita oireita kuin puheen puuttuminen.
- Sam
anya kirjoitti:
Minusta täällä on kuitenkin aina annettu ohjeeksi hermoilun välttäminen juuri niissä tapauksissa, joissa ei ole muita oireita kuin puheen puuttuminen alle 2-vuotiaalta. Johan neuvolassakin asiaan puututaan, jos 2-vuotiaana ei ole yhtään sanaa ja silloin sieltäkin lähetetään jatkotutkimuksiin. Se, että puolitoistavuotiaalla ei vielä ole sanoja, ei yksistään riitä mihinkään jatkotutkimuksiin. Uskoisin, että yhdenkin lapsen vanhemmat huomaavat, jos lapsella on selvästi muitakin oireita, kuten katsekontaktin välttäminen. Sitä paitsi alle 2-vuotiaita käytetään niin tiuhaan neuvolassa, että ainakin terveydenhoitaja useimmiten huomaa autismiin viittaavia piirteitä. Itsekin kerroit ensimmäisessä viestissä, että terapia pitäisi aloittaa alle 3-vuotiaana. Edelleen annan ohjeeksi olla hermoilematta, jos alle 2-vuotiaalla ei ole muita oireita kuin puheen puuttuminen.
tälle palstalle "lapseni 2v ei puhu vielä" ja vastaukseksi saa "älä hätäile". Edes mailman paras spesialisti ei pysty tekemään diagnoosia tuolla tiedolla lapsen vaivoista, joten kuinka joku Maija Meikäläinen pystyy?
Voipi olla että lapsen vanhemmat ovat vain huomanneet yhden monesta vaivasta.
Lapset käyttäytyy eri ympäristöissä kutan neuvolassa erilailla kun kotona ja yleensä neuvolassa ei ole aikaa lapsen tarkkailluun huomatakseen lievempiä käyttäytymis häiriöitä jos vanhemmat eivät erikseen mainitse asiasta.
Joten oikeampi vastaus olisi ollut jatkokysymys että onko pojan vanhemmat huomanneet muita oireita pojassaan, eikä lonkalta heittäen vaan töräytetä ettei ole mitään huolta. Vanhempien väärä päätös voi tuhota lapsen koko tulevaisuuden! - äitix1..
anya kirjoitti:
Minusta täällä on kuitenkin aina annettu ohjeeksi hermoilun välttäminen juuri niissä tapauksissa, joissa ei ole muita oireita kuin puheen puuttuminen alle 2-vuotiaalta. Johan neuvolassakin asiaan puututaan, jos 2-vuotiaana ei ole yhtään sanaa ja silloin sieltäkin lähetetään jatkotutkimuksiin. Se, että puolitoistavuotiaalla ei vielä ole sanoja, ei yksistään riitä mihinkään jatkotutkimuksiin. Uskoisin, että yhdenkin lapsen vanhemmat huomaavat, jos lapsella on selvästi muitakin oireita, kuten katsekontaktin välttäminen. Sitä paitsi alle 2-vuotiaita käytetään niin tiuhaan neuvolassa, että ainakin terveydenhoitaja useimmiten huomaa autismiin viittaavia piirteitä. Itsekin kerroit ensimmäisessä viestissä, että terapia pitäisi aloittaa alle 3-vuotiaana. Edelleen annan ohjeeksi olla hermoilematta, jos alle 2-vuotiaalla ei ole muita oireita kuin puheen puuttuminen.
Ei se autismi niin vaan pahene vaikkei sitä hoideta. Meillä diagnoosi saatiin vajaa 4v:nä, poika ei juurikaan puhunut lauseita silloin. 3v:nä kyllä aloitettiin jo puheterapia.
Minuakaan ei kukaan uskonut kun koin että lapsessa on jotain vikaa.
Lapsi oli sosiaalinen ja kiinnostunut muista ihmisistä, muttei muista lapsista. otti katsekontaktia ja tykkäsi olla lähellä ym.
Nyt melkein 5v puhuu lauseita, kirjoittaa, leikkii mielikuvitusleikkejä.. Puhetta viitotaan ja kuvitetaan ja poika oppii hirveällä rytinällä ja on ohittanut osaamisissaan ikätovereitaan.. Ilmeisesti diagnoosi muuttunee asbergeriksi.. Kovaa työtä vaatii, mutta koskaan ei liian myöhäistä aloittaa kuntoutusta. - Sam
äitix1.. kirjoitti:
Ei se autismi niin vaan pahene vaikkei sitä hoideta. Meillä diagnoosi saatiin vajaa 4v:nä, poika ei juurikaan puhunut lauseita silloin. 3v:nä kyllä aloitettiin jo puheterapia.
Minuakaan ei kukaan uskonut kun koin että lapsessa on jotain vikaa.
Lapsi oli sosiaalinen ja kiinnostunut muista ihmisistä, muttei muista lapsista. otti katsekontaktia ja tykkäsi olla lähellä ym.
Nyt melkein 5v puhuu lauseita, kirjoittaa, leikkii mielikuvitusleikkejä.. Puhetta viitotaan ja kuvitetaan ja poika oppii hirveällä rytinällä ja on ohittanut osaamisissaan ikätovereitaan.. Ilmeisesti diagnoosi muuttunee asbergeriksi.. Kovaa työtä vaatii, mutta koskaan ei liian myöhäistä aloittaa kuntoutusta.pahenee hoitamatta jätettynä ja myöskin kuntoutus on sitä vaikeampi mitä myöhäsemmäksi se on jätetty.
Opiskele aivojen kehitystä ja toimintaa ennen kuin alat möläyttelemään vastuuttomasti mutu tietoa kuin tietäisitkin jotain. - ................
äitix1.. kirjoitti:
Ei se autismi niin vaan pahene vaikkei sitä hoideta. Meillä diagnoosi saatiin vajaa 4v:nä, poika ei juurikaan puhunut lauseita silloin. 3v:nä kyllä aloitettiin jo puheterapia.
Minuakaan ei kukaan uskonut kun koin että lapsessa on jotain vikaa.
Lapsi oli sosiaalinen ja kiinnostunut muista ihmisistä, muttei muista lapsista. otti katsekontaktia ja tykkäsi olla lähellä ym.
Nyt melkein 5v puhuu lauseita, kirjoittaa, leikkii mielikuvitusleikkejä.. Puhetta viitotaan ja kuvitetaan ja poika oppii hirveällä rytinällä ja on ohittanut osaamisissaan ikätovereitaan.. Ilmeisesti diagnoosi muuttunee asbergeriksi.. Kovaa työtä vaatii, mutta koskaan ei liian myöhäistä aloittaa kuntoutusta.Joo-oh...Mut asperger on paljon lievempi kuin autismi..Teidän pojalle näköjään tehty väärä diagnoosi alussa, mut ei tod. kaikki autistit "muutu" aspergeriksi...Autismi on tosi vakava syndrooma ja terapialla voidaan saavuttaa paljo, mutta monillakin autisteilla autismi vaikuttaa erityisesti puheen kehittymiseen..puheesta voidaan saada joten kuten ymmärrettävää, mutta kommunikointi on vajavaista ja autistisen lapsen on muutenkin vaikea käsittää maailmaa...Ota siis selvää ennen ku möläyttelet..
- tipi
joo, meillä muuten täysin samalta kuulostava juttu mutta pojalle todetiin dysfasia, vaikea puheen kehityksen häiriö. Päästiin puheterapiaan ja nyt hiljalleen alkaa sanoja tulla :)
Kyllä äiti lapsensa tuntee ja tietää millon kaikki ei oo kohallaan.- 3v. pojan äiti
Että minkä ikänen poika sulla on? Omani on nyt 3v ja 3kk noin suunnilleen. Yhden tavun sanoja tulee; mä, mun, ei, joo.. Viitotaan ja kuvia käytetään. Puheterapiassa käydään ja integroidussa erityisryhmässä poika on. Neurologilleki jonotetaan. Verbaalinen dyspraksia ilmeisesti..
- Nimetön
3v. pojan äiti kirjoitti:
Että minkä ikänen poika sulla on? Omani on nyt 3v ja 3kk noin suunnilleen. Yhden tavun sanoja tulee; mä, mun, ei, joo.. Viitotaan ja kuvia käytetään. Puheterapiassa käydään ja integroidussa erityisryhmässä poika on. Neurologilleki jonotetaan. Verbaalinen dyspraksia ilmeisesti..
poikamme on kohta 3v. täyttää tammikuussa. Puhe on alkanut mennä höyryjunan tavoin eteenpäin, ainakin näin äidin mielestä. Ostin kotiinkin sellasen laminointi laitteen jotta sain/saan askarrella niitä kuvia. Nyt kun olisi tarkoituksena tehdä sellanen "kuvaseinä" josta poika vois hakee aina tarvittavan kuvan. Tähän asti on ollu vähemmän kuvia, mutta kun ne on toimineet on kuvia lisätty ja pieni kuvavihko ei enää riitäkkään. Viittomiakin alkaa nyt hiljalleen käyttämään ja taitaa kohta osata enempi kuin me. Neurologille mekin "mennään" kunhan poijalla tarpeeksi ikää niihin tutkimuksiin. Voimia arkeen pojan kanssa.
- äitinen
on ok, mutta kannattaa kuitenkin muistaa, että suurin osa puheen kehityksen viivästymisestä johtuu ihan siitä omaan tahtiin kehittymisestä. Ei aina kannata heti pahinta ajatella ja luultavasti autismi tuo esin hiljalleen muitakin oireita.
- dysfasiasta täältä
Mukava kuulla, että toimit lapsesi edestä ja kuntoutus pääsi järjestymään. :)
En ole lukenut koko viestiketjua läpi, mutta autismi tuntuu olevan kovasti esillä - mikä luonnollisest johtuu aloitusviestistäsi. Mutta noin yleisesti ottaen sanoisin omasta lapsestaan mahdollisesti huolestuneille vanhemmille, että syynä lapsen puheen ja kielen kehityksen poikkeamiin voi autismin lisäksi olla myös dysfasia.
Tietoa löytyy osoitteesta http://www.stroke.fi/ ja sieltä mm. kohdasta http://www.stroke.fi/dysfasia.html
Hyvää jatkoa sinulle ja perheellesi! - Äiti
Tuosta kirjoituksestasi kävikin ilmi hienosti, että jos on muutakin ongelmaa kuin puhe, kannattaa huolestua! Jos lapsi puhuu vain vähän, mutta ymmärtää puheen/katsekontakti pelaa/leikkii monipuolisesti yms, ei ole niin suurta tarvetta huoleen mielestäni.
Itselläni vanhin lapsi tyttö, puhui ja paljon jo 2-vuotiaana. Toinen lapseni, poika, puhui 2-vuotiaana vain epäselviä sanoja n.10kpl. Neuvola ja omalääkäri käskivät odottamaan/tarkkailemaan puoli vuotta. Odotin puoli vuotta ja pojan puhe lisääntyi hieman. Puhetutkimuksiin oli jo aika, mutta 2v8kk iässä, poika alkoi yhtäkkiä puhumaan ja siitä lähtien puhunut kuin "papupata" =) Nyt kolmas lapsemme, pian 2v, puhuu tosi vähän ja epäselvästi. Eli meillä edessä sama odottelu ja huoli. Mutta kun lapsi muuten ymmärtää, leikkii, katsoo silmiin yms, toivon että tämäkin päättyy yhtä onnellisesti kuin vanhemman pojan kohdalla.
Lisäksi kannattaa miettiä, miten vanhemmat itse ovat oppineet puhumaa/onko suvussa puheeseen liittyviä ongelmia/kuuleeko lapsi jne. Meillä lasten isä on alkanut myös puhumaan vasta liki 3vuotiaana.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskalla lähestyä minua
Mitä siinä menetät? Vai tyydytkö kirjoittelemaan täällä? Minä olen jo tehnyt aloitteen. Paitsi jos sinua ei kiinnosta. S617820- 1334504
Oulaskankaan päätöksistä
https://www.facebook.com/share/v/1BSCFTMTyX/ Nyt tuli kova päätös, arvostan tätä Kuoppamäen suoraselkäisyyttä.323757- 213118
- 232662
- 282586
- 502296
- 252170
Mitä toivot Suomi24:ltä? Osallistu sivuston kehitykseen!
Moikka keskustelijat! Terveisiä Suomi24:n kehitystiimiltä. Vuosi lähenee loppuaan, mutta ennen kuin rauhoitumme joulun3922123- 322059