siis niitä, jotka tietää, että vaimolla on kakkosmies, mutta hyväksyvät asian? Kaikkialla puhutaan toisista naisista ja siitä, kuinka vaimokin tietää ja antaa olla, mutta kuinka usein vaimo onkin se moniavioinen?
ykkösmiehiä?
onko heitä
81198
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
jonkin aikaa kestää,kunnes ottaa avioeron kun mies ei lopeta vaikka lupaa.Kukaan ei katsele vuosia.
jos vaimoni haluaa toisen miehen rakastajaksi niin hän sen ottaa mutta asiaa en itse halua tietää ja jos kaikki toimisi kotona kuin ennekin niin eihän siinä mitään pahaa olisi. juttu on vain niin etten ainakaan minä pystyisi asiaa käsittelemään järkevästi tunnetasolla joten sovittu on että tehdä näin saa mutta kertoa sitä ei pidä.
Rakkaus ja yhteinen elo on kuin kultainen lautanen josta pikkulinnut syövät jyviä...siis vapaa ehtoisesti ja just niin kauan kuin siinä on hyvä olla!
Mun vaimo on tyypillinen moniavioinen nainen, eli pitää rakastajaa. Ollaan oltu yhdessä viisi vuotta, naimisissa reilu neljä kuukautta. Jo ekan seurusteluvuoden aikana mulle selvisi hänen vieraissakäymisensä ja mä en aluksi tiennyt mitä tehdä. En onneks heti kertonut hänelle että tiedän, vaan mietin asiaa monta kuukautta itsekseni, sillä hän oli ja on aivan ihastuttava ihminen ja meillä on tosi hyvä suhde, jota en halunnut noin vain pilata. Myöhemmin sitten sopivassa tilanteessa kerroin tietäväni hänen kaksoiselämästään ja hyväksyväni sen. Se oli molemmille vielä vaikeaa aikaa: hän ei aluksi ottanut mun ymmärtävää suhtautumista vakavasti, vaan koki huonoa omaatuntoa, vakuutteli pyrkivänsä uskollisuuteen jne. Mutta lopputulos nyt on se että hänellä on toinen varattu mies vakituisena kumppanina, jonka kanssa pitää hauskaa. Menimme myös naimisiin tietäen tämän kuvion olevan osa elämäämme, ja olemme kaikki osapuolet nyt ymmärtäväisiä toisiamme kohtaan.
en voi vähääkään ymmärtää miten kestät tilanteen!! ei voisi tulla mitenkään kysymykseen omalla kohdallani, ei sitten millään ilveellä.
mutta meitähän on moneen junaan ja käsitykset PARIsuhteesta ovat näköjään vaihtelevia. tuollainen tyyli elää sopii vain aniharvoille jos heillekään. mielestäni sullakin pitäisi olla sitten vähintään rakastajatar lohduttamassa sillä aikaa kun pikkuvaimo käy panettamassa itteään toisen miehen luona. mut silti en voi käsittää, sori vaan.
tunnetko paljon negatiivisia tunteita vaimoasi, toista miestä tai ylipäätään jotain jutussa olevaa asiaa kohtaan? Voiko avioliitto kuitenkin olla suurimmalta osilta niin positiivinen että ikävät puolet jää alle?
Ensinnäkin voin sanoa, että meidän avioliitto on hyvin onnistunut ja oli ainoa oikea ratkaisu meidän kummankin kannalta. Olen tietysti paljon miettinyt, miksi mä en yksin riitä, ja ollaan siitä paljon puhuttukin. Kaikesta avoimesti puhuminen onkin suhteessamme kantava voima. Uskon vaimoani, kun hän sanoo rakastavansa kahta miestä, tosin hieman eri tavoilla. Toista miestä kohtaan en tunne katkeruutta, sillä hän on miellyttävä tyyppi ja vaimollani olisi kuitenkin joku toinen joka tapauksessa. Vaimoni on ihminen joka tarvitsee vaihtelua, ja on parempi ettei ole irtosuhteita vaan hänellä on vakituinen miesystävä, joka voi tarjota hänelle paljon sellaista kivaa johon mulla ei edes olisi mahdollisuutta. Negatiiviset tunteet olen onnistunut melko hyvin kuolettamaan, alussa niitä oli todella paljon. En mä vaimoni vartaloa omista eikä se seksipuoli vaivaakaan, ainoa mikä hieman häiritsee on ajankäyttö. Mutta onhan muillakin ihmisillä omat menonsa ja harrastuksensa.
Herranjumala millasia munattomia itkupillivätyksiä keskuudessamme asustaa! Jos voisin edes hetken olla aisankannattajan paikallasi Daniel, niin ensiksikin heittäisin huorintekijä-lumppuvaimosi pihalle, tuplahuorintekijäpoikaystävänsä perässä ja varmaan pitäis vaatteetkin heittää mukaan ettei tarvitse kurjien itsekkäiden inhotusten paleltua hengiltä. Olen kuitenkin humanisti, toisin kuin tuollainen lutka mikä sulla on pikkuvaimona. Toisekseen Daniel, kehottaisin vakavasti ottamaan pian eron kuvottavasta vaimostasi ja etsimään tilalle kivan uskollisen normaalin naisen, jollaisia uskon kaikesta huolimatta vielä jossain olevan.
ilkeitä. Daniel ei todellakaan vaikuta vätykseltä vaan todella inhimilliseltä mieheltä. Sellaiselta, joka ottaa kumppanin huomioon ja vieläpä keskustella asioita.
Rakastajattaria ja rakastajia on aina ollut ja tulee aina olemaan. Melko usein henkeen ja vereen uskolliset vaimot ovat melko arkisia ja tylsiä.