Elämästäni ja taustoista...

A. S.

Isäni vanhemmat muuttivat vuonna 1950 Venäjältä Suomeen. Isäni oli tällöin 5-vuotias. Perhe asui Villa Kalliolinnassa, Kaivopuistossa, Helsingissä. Isäni isä, Pjotr oli varakasta Rokassowskij -sukua ja isoäiti Katariina kuului puolestaan Rotkirch -sukuun. Syistä, jotka saivat isäni puoleiset isovanhempani muuttamaan Suomeen ei ole tietoa.

Äitini isoisä Bvoris oli myös Venäjältä. Hän kuului rautateitä ja -tehtaita omistavaan perheeseen. Bvoris tosin joutui pakenemaan Venäjältä Suomeen kavallettuaan suuren määrän omaisuutta, jota ei ikinä löydetty.
Myöhemmin hän nai suomalaisen piian, jonka kanssa he saivat pojan, äitini isän.

Isäni joutui jo nuorena poikana sisäoppilaitoksiin Sveitsiin ja Englantiin. 22-vuotiaana isäni muutti yllättäen Australiaan, jossa hänen kolme vuotta nuorempi siskonsakin asui miehensä kanssa. Isäni työskenteli kultakaivoksilla ja myöhemmin perusti omansa. Hän palasi Suomeen vasta 40-vuotiaana. Isäni ei ollut Australiaan muutettuaan pitänyt yhteyttä vanhempiinsa tulehtuneiden välien ja katkeruuden takia.

Äitini kasvoi 1950-1960-lukujen Helsingissä. Hänen äitinsä omisti kahvilan ja oli kotiopettaja, ja hänen isänsä oli kirjailija. Äitini perheeltä ei ikinä puuttunut mitään, eivätkä he koskaan kokeneet nälkää, niin kuin moni muu perhe äitini nuoruuden Suomessa. Äitini isä kuoli keuhkokuumeeseen äitini ollessa 14-vuotias.

Tämän jälkeen äitini muutti oman äitinsä kanssa Yhdysvaltoihin, jossa asuivat äitini täti ja hänen perheensä. Yhdysvalloissa äitini ja hänen äitinsä asettuivat New Yorkiin, ja elivät ensin hyvin köyhästi.

Äidin äidin mentyä uusiin - ja ennenkaikkea rikkaisiin - naimisiin, elämä alkoi taas hymyilemään.

Äitini kävi Miss Porter's School -nimistä tyttökoulua ja valmistui Wellesley Collegesta ollessaan 21-vuotias.
Tällöin hän myös debytoi seurapiireihin (isäpuolensa aseman johdosta) The Pierre -hotellissa.

Äitini työskenteli isäpuolensa asianaja-toimistossa, kunnes 26-vuotiaana muutti vastoin äitinsä suostumusta Pariisiin. Nyt elettiin 1980-lukua.
Pariisissa äitini toimi kotiopettajana tehden myös muutamia mannekiinin hommia kuuluisalle Diorin -muotihuoneelle.

30-vuotiaana äitini palasi synnyinmaahansa Suomeen ja asettui asumaan Helsinkiin.
Pian tämän jälkeen hän tapasi isäni...

Vanhempani rakastuivat ensisilmäyksellä tavatessaan Stockmannin kosmetiikka-osastolla, jossa äitini työskenteli, ja josta isäni oli ostamassa äidilleen lahjaa.
Vanhempani menivät naimisiin äitini ollessa 32- ja isäni ollessa 43-vuotias. Minä synnyin seuraavana vuonna.

Ensimmäiset kolme vuotta asuin vanhempieni kanssa isäni vanhempien huoneiston yhteydessä olevassa - entisessä palvelijan - asunnossa. Olin vanhempieni mukaan iloinen ja innokas lapsi.

3:n vuoden ikäisenä muutimme isäni työn johdosta Montrealiin. Molemmat vanhempani hallitsivat ranskan kielen niin ja näin, koska olivat tahoillaa sitä opiskelleet. Kanadassa asuimme 10-vuotta, jonka aikana minäkin opin puhumaan ranskaa. Kanadan vuosina syntyi myös pikkusiskoni.

13-vuotiaana vuonna 2001, kun muutimme pois Montrealista, emme palanneet Suomeen.
Tällä kertaa muutimme äitini työn perässä Etelä-Afrikkaan, Kap Kaupunkiin.

Äidilleni - joka Montrealissa asuessamme toimi opettajana lukiossa - tarjoutui mahdollisuus päästä Kap Kaupungin ranskankielisen koulun rehtoriksi. Koska vanhempieni veri veti kuitenkin takaisin Suomeen, asuimme Afrikassa vain noin vuoden.

Vuonna 2002 olimme palaamassa Suomeen, kunnes suunnitelmat muuttuivat, ja lähdimme Uuteen Seelantiin, jossa isäni sisko tuolloin asui. Isäni sisko oli sairastunut vakavasti, ja isäni halusi luonnollisesti hänen luoksensa.

Isäni vanhemmat olivat kuolleet 1990-luvulla, samoin kuin äitini äiti, joten Suomessa ei odottanut äitiäni, saati isääni kukaan.

Itse en muista isäni vanhempia ollenkaan. Hyvin hatarasti muistan äitini äidin, joka kävi muutaman kerran luonamme Montrealissa ennen kuolemaansa.
Vaikka isäni ja äitini eivät olleet läheisiä vanhempiensa tai muun sukunsa kanssa, olen itse aina ollut läheinen omien vanhempieni kanssa.

Lopulta vuonna 2004 palasimme takaisin Suomeen yhdessä tervehtyneen tätini ja hänen perheensä kanssa.

Nyt käyn lukion toista luokkaa Helsingin keskustassa, ja unelmoin jo tulevista omista seikkailuistani maailmalla. Lukio tuntuu useastikin olevan vain ylimääräinen este minulle.
Odotankin kärsimättömänä täysi-ikäisyyttäni.
Tällöin teen päätöksen - Jatkanko lukion loppuun?/Siirrynkö aikuislukioon?/Käynkö lukion loppuun ulkomailla(tiedossa vain yksi mahdollinen maa ja kaupunki)?/Lopetanko lukion?/Vai mitä?

Nautin kyllä opiskelusta, mutta tämän hetkinen tilanne ei minua miellytä. Vanhempani tukevat luonnollisesti minua parhaansa mukaan. Pikkusiskoni on jo päättänyt käydä lukion aikuislukion puolella.

No asia tulee varmasti ratkeamaan.

Millainen olen muuten?
Olen puhelias, avoin, iloinen ja monesti liiankin itsekäs. Luen, kuuntelen musiikkia ja katson elokuvia paljon. Myös aikaiset aamulenkit Kaivopuistossa ovat jo selkärangan rutiinia.

Pidän itseäni myös hyvänä ja luetettavana ystävänä. Minulla on kyky empatiaan.

Lopetan tämän selostuksen nyt tähän, ja toivon myös muiden laittavan esille elämäntarinoitaan tms.

Helsingissä 30.lokakuun 2005
A. S

2

638

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ei voi..

      muuta kuin ihailla =)

      • luin myös

        olen lukenut saman kirjan


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Persujen kannatusromahdus ilahduttaa

      Siin' ei hyvä häviä. Luotto parempaan tulevasuuteen alkaa taas palautua.
      Maailman menoa
      210
      4871
    2. Silmienvääntelijä-persut pääsivät Japanissa sarjakuvaan

      Torille! https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011943173.html
      Maailman menoa
      22
      4013
    3. Avopuoliso, mies-/naisystävä vai mikä?

      Kävin eilen irl keskustelun, joka jätti minut pohtimaan seuraavaa ... millä nimityksellä kutsua henkilöä, jonka kanssa o
      Ikävä
      227
      3773
    4. Huvittava ilmiö: Vasemmistolaiset uskoo sokeasti SDP:n parantavan heidän

      elämäänsä, jos demarit johtaa seuraavaa hallitusta (Kyse on siis palstan vasemmistolaisista) Totuus on toinen, nimittäi
      Maailman menoa
      131
      3058
    5. Pitkän päivän ilta

      Tarina elämättömästä miehestä, jonka elämän täytti velvollisuudentunto. Pikkutarkka, huolellinen, hyvällä katsottu, miel
      Ikävä
      158
      3024
    6. Riikka ohoi! Saksa alensi bensaveroa, missä euron bensa?

      Perussuomalaisten yksi vaalilupauksista oli euron bensiini suomalaisille autoilijoille. Ei ole näkynyt. Jopa vasemmis
      Maailman menoa
      63
      2942
    7. Miksi Kuhmolaiset on niin nyrpeä ilmeisiä?

      Miksi suurin osa (ei onneksi kaikki) on niin typääntyneen näkösiä elämäänsä? Tuijotetaan toisia pahansuopaisesti ja kat
      Kuhmo
      16
      2611
    8. Tulipalo rivitalossa, tuhoutuu täysin

      Kainuun pelastuslaitos sai hieman puolenyön jälkeen maanantaina ilmoituksen rivitalon huoneistossa syttyneestä tulipalos
      Puolanka
      64
      2532
    9. Kyllä, maata ei halua puolustaa nimenomaan punavihreän puolen edustajat

      "Esimerkiksi maanpuolustushenki on keskimääräistä alempana naisten, arvoliberaalien, heikossa taloustilanteessa olevien
      Maailman menoa
      85
      2325
    10. En selvinnyt ilman naarmuja

      Vaikka ehkä kuvittelin sen olevan ilmoitusluonteinen asia, jonka jälkeen kaikki palaa entiselleen ja ilma puhdistuu. Naa
      Ikävä
      13
      2145
    Aihe