Ongelmani on se, etten pidä miestäni älyttömän komeana/seksikkäänä. Monesti huomaan kaupungilla kävellessä katseeni harhailevan komeiden miesten perään. Saatan jopa kuvitella, millaista olisi harrastaa seksiä heidän kanssaan. Seksi oman miehen kanssa onnistuu, mutta en aina kiihotu hänestä niinkuin pitäisi. Oikeastaan muistan, etten ole oikeastaan koskaan pitänyt häntä todella komeana tai seksikkäänä. Ehkä silloin hieman, kun hän oli 20kiloa hoikempi.
Sitten vastapainona tälle kaikelle, minulla on todella paljon rakkautta tätä miestä kohtaan. Rakastan tätä ihmistä, hänen luonnetta enemmän kuin mitään muuta. Ainoastaan ulkonäkö ei oikein miellytä. Yhdessä olemme olleet kohta 5 vuotta.
Tiedän olevani paha ihminen, kun tätä kirjoitan. Sydäntäni särkee ja itkettää kun kirjoitan tälläistä maailman kultaisimmasta ihmisestä.
Ehkä saisin teiltä jotain mietittävää tähän ongelmaani? Ehkä jopa samanlaisia kokemuksia? Ja mitä olette tilanteessani tehneet? Voittaako rakkaus kaiken?
Sitten vastapainona tälle kaikelle, minulla on todella paljon rakkautta tätä miestä kohtaan. Rakastan tätä ihmistä, hänen luonnetta enemmän kuin mitään muuta. Ainoastaan ulkonäkö ei oikein miellytä. Yhdessä olemme olleet kohta 5 vuotta.
Tiedän olevani paha ihminen, kun tätä kirjoitan. Sydäntäni särkee ja itkettää kun kirjoitan tälläistä maailman kultaisimmasta ihmisestä.
Ehkä saisin teiltä jotain mietittävää tähän ongelmaani? Ehkä jopa samanlaisia kokemuksia? Ja mitä olette tilanteessani tehneet? Voittaako rakkaus kaiken?
Vastaukset 5
Vanhimmat
olen sitä mieltä, että vakavampi seurustelu pitäisi aloittaa vain sellaisen ihmisen kanssa, johon tuntee rakkauden lisäksi myös himoa. Muutenhan sitä seurustelee tavallaan rakkaan ystävänsä kanssa, eikä rakastettunsa kanssa. Toki ystävyys on suhteessa tärkeämpää kuin himo, (vai onko!?)mutta intohimo on suhteen liima ja laastari, joka auttaa pysymään yhdessä. Mutta kun nyt noin kauan olette olleet yhdessä ja häntä oikeasti rakastat, niin en suosittele eroa. Uusi kumppani voisi olla vain hetken huumaa. Ja mitä miesten katseluusi tulee, niin sitähän miehet itse tekevät jatkuvasti; katselevat naisia ilman mitään omantunnon tuskia.
Jos et sängyssä miehestäsi tarpeeksi kiihotu, niin ota joku fantasia avuksi.
Minun tyttöystävälleni on myös tärkeää miehen fyysinen vetovoima ja on muistanut aina kehua myös ulkonäköäni, kuten minäkin olen kehunut häntä. Meillä vain on suhteessamme toisenlainen ongelma tällä hetkellä, kun tyttöystäväni ei enää himoitse minua entiseen malliin.
Aloitin ketjun tässä vähän aikaisemmin tälle Parisuhde-palstalle, kerro sinäkin, jos keksit jotain ratkaisua suhteeseemme.
Olen parikymppinen nuori nainen, ja olen seurustellut poikaystäväni kanssa tosin vasta 3-4kk. Poikaystäväni tuli juttelemaan baarissa, ja siitäpä se lähti. Pidin häntä mukavan näköisenä nuorena miehenä, mutta en ole missään vaiheessa pitänyt häntä mitenkään jumalaisen komeana, todella seksikkäänä tai todella hyvännäköisenä. Asia on vaivannut minua nyt muutaman viikon, koska tunteeni häntä kohtaan syventyvät koko ajan, mutta siltikään en osaa pitää häntä hyvännäköisenä/seksikkäänä, vaan mukavan näköisenä.
En tiedä, johtuisiko siitä, että entinen poikaystäväni oli mielestäni todella komea ja hyvännäköinen, joten ehkä hän on nostanut riman korkealle minun päässäni, ehkä siksi en osaa pitää rakastamaani poikaystävää läheskään yhtä hyvännäköisenä.
Toisaalta, olen kuullut, että mitä enemmän jota kuta rakastaa, sitä kauniimmaksi/komeammaksi hän hetki hetkeltä omissa silmissä muuttuu. No, sitä odotellessa...
En vain todellakaan uskalla ikinä myöntää, että en oikeasti kiihotu pelkästä poikaystäväni näkemisestä, toisin kuin kävi edellisen kanssa. (en kuitenkaan ole enää kiinni entisessä, joten siitäkään ei ole kyse)
En väittäisi, että olet pinnallinen. Sillehän ei juurikaan voi mitään, ettei ulkonäön suhteen ole samanlaista vetovoimaa kuin mitä luonteen suhteen. Tuskinpa miehesi kuitenkaan ällöttää sinua?
Minä ainakin yritän vain unohtaa sen, etten pidä poikaystävääni maailman komeimpana. Tuskimpa hänkään minua laittaa kaiken maailman mallityttöjen ja pornomallien edelle. Tärkeintä on kuitenkin rakkaus toista kohtaan. Ja poikaystävääni todellakin rakastan.
Vain harvat miehet ovat älyttömän komeita/seksikkäitä. Niitä näkee telkkarissa ja joskus kadulla. Jos tällaiseen komistukseen sattuisi tutustumaan, niin saattaa olla häh-asteella.
Joka kerta ei voi kiihoittua "niinkuin pitäisi". Aina ei nakitkaan maistu yhtä hyvältä.
Mistä tuo lihoaminen johtuu, laitatko liian hyvää ruokaa vai onko teillä liikunta unohtunut. Raahaapas miehesi lenkille, uimahalliin, salille, niin kilotkin karisevat ja saatte jotain yhteistä tekemistä.
Muista, että ulkonäkö on katoavaa, mutta luonne ei.
olen miettinyt samaa asiaa omalla kohdallani. Kun tapasin poiaystäväni tuntuikuin olisin hävennyt hänen ulkonäöä.. jokin asia sai minut kuitenkin pysymään hänen kanssaan. Ehkä osa johtui siitä, että sain vapaasti olla oma itseni ja koska hän oli ujo, löysin itsestäni uuden seksuaalisen minäni. Himoitsin häntä erittäin paljon. Nyt vuoden jälkeen ehkä vähemmän mutta hän on edelleen fantisioitteni kohde.Vartaloltaan hän ei mikään upea adonis mutta jokin piirre hänessä sytyttää minut. Mitä ulkonäköön tulee niin pikkuhiljaa hän alkoi näyttämään komealta minun silmissäni. Saatan vieläkin harmitella salaa sitä, ettei hän ole niin komea kuin aikaisemmat poikaystäväni.Uskon että olisin saanut komeamman miehen kuin hän, mutta en samanlaista luonteeltaan.Asia kyllä vaivasi minua pitkään ja voin hyvin ymmärtää, että se vaivaa monia muitakin. Täytyy kai olla vahva.. itse en näe sitä enää ongelmana.