Enpä olisi uskonut, että 16 vuotta sitten, sanoessani tahdon, nain tv-vastaanottimen, mutta eihän sitä koskaan tiedä, mitä elämä tuo tullessaan.
Näin minulle on käynyt. Mieheni viettää kaiken aikansa tv vieressä ja rentoutuu, haluaa tyhjätä päätänsä työpäivän jälkeen. Olen yrittänyt ymmärtää, mutta vapaa päivätkin kuluvat aamusta iltaan televisiota tuijottaen, minut on hylätty !
Minä hoidan lapset, kodin, talouden, remontoin ja käyn töissä(vuorotyö). Talvirenkaatkin vaihdoin juuri, kun ukko ei ehtinyt.Kyllä sapettaa!!!!!!
Lasten elämästä isä ei juurikaan tiedä yhtään mitään, koska isällä ei ole koskaan aikaa.Aika surullista.
Avioeroa olen nyt miettinyt kolme vuotta ja tullut siihen tulokseen, että nyt riittää. Useat keskustelut mieheni kanssa asiasta, eivät ole johtaneet mihinkään vaan tv katselu jatkuu edelleen. Vain lupauksia, johon olen lakannut uskomasta.
Haluan elämäni takaisin ja riisua "vahvan naisen" naamion pois. Haluan olla nainen, itkeä kun itkettää, rakastaa ja saada vasta rakkautta.
Näin minulle on käynyt. Mieheni viettää kaiken aikansa tv vieressä ja rentoutuu, haluaa tyhjätä päätänsä työpäivän jälkeen. Olen yrittänyt ymmärtää, mutta vapaa päivätkin kuluvat aamusta iltaan televisiota tuijottaen, minut on hylätty !
Minä hoidan lapset, kodin, talouden, remontoin ja käyn töissä(vuorotyö). Talvirenkaatkin vaihdoin juuri, kun ukko ei ehtinyt.Kyllä sapettaa!!!!!!
Lasten elämästä isä ei juurikaan tiedä yhtään mitään, koska isällä ei ole koskaan aikaa.Aika surullista.
Avioeroa olen nyt miettinyt kolme vuotta ja tullut siihen tulokseen, että nyt riittää. Useat keskustelut mieheni kanssa asiasta, eivät ole johtaneet mihinkään vaan tv katselu jatkuu edelleen. Vain lupauksia, johon olen lakannut uskomasta.
Haluan elämäni takaisin ja riisua "vahvan naisen" naamion pois. Haluan olla nainen, itkeä kun itkettää, rakastaa ja saada vasta rakkautta.
Vastaukset 20
Vanhimmat
kukaan ei o sua tohon jamaan pakottanut. syytä vaan itteäs idari!
on semmosessa liitossa ku toinen heittäytyy johonkin omaan maailmaansa. Mitäs jos keksisit itelle jotain ja jättäisit ne ukon pyykit pesemättä ja jos ruokaa kinuaa, niin kehoittaisit ihan itse valmistamaan. Minkäs ikäinen tämmönen ukko on?
itseni olen ajanut. Kaikki työ onnistuu ja halaukset ja seksit on unohdettu ja tuntuu kuin mieheni odottais jotain tapahtuvan?? Olen tyhmä sillä kuta surkeampi on olotila sitä hullummin teen töitä, tuntuu kuin tunti vuorokaudessa riittää yöuneksi. Kamala olotila.
Mieheni on 45 vuotias ja omien sanojensa mukaan elämä on eletty tähään ikään mennessä. Kaikki hauska on loppu. Viini, laulu ja seksi.
Ja, jos keskustelu yhteyden haluaa saada niin se tapahtuu mainoskatkolla. ELÄMÄ ON.....
Omasta mielestään on terve, apua ei halua, eikä tarvi.
Niin se meni meilläkin, muuttui rutiiniksi. UUs mies ja vanha ulos, EHKÄ SE OLI OMA VIKA...
Se on se kuuluisa arki..
Hanki oma asunto ja muuta väliaikaisesti pois. Teidän suhde tarvitsee ravistelua. Yksi hyvä herätyskeino on , lähteä jonkun ystävättären luo vaikka pitkäksi viikonlopuksi. Ota lapset mukaan jos ovat sen ikäisiä. Murkkuikäiset voi jättää kyllä isälle ihmettelemään minne äiti katosi. Laita viesti pöydälle, että olen jonkin aikaa poissa, etteivät hälytä poliisia turhaan. Miettikää sitten (ilman lapsia) yhdessä palattuasi takaisin tilannettanne. Ei tuollainen elämä ole kenellekään tarkoitettu.
Onenksi on oltu yhdessä vasta neljä vuotta eikä lapsia ole. En jaksa enää huutaa telkkarin kanssa kilpaa, jos olis jotain asiaa. Keski-ikäinen ukko katsoo mitä tahansa, ei minkäänlaista väliä mitä toosa suoltaa. Jos pyydän juttelemaan, on ajatukset muualla ja asento sellainen, josta näkee, että ampaisee telkkarin luo heti kun on mahdollista. Olen alkanut pitää koko ihmistä ihan tyhjäpäänä ja suhde on loppusuoralla.
meil taas nainen on töitten jälkeen joko netis tai tv ääres minä hoidan kodin lapset ja ruuan siivoon pesen pyykit ym ja nyt on mittari täs tätä on jatkunut nyt 3v ja oon pistäny avioeron vireil se ei edes tiedä viel on jo oma asunto ym muutan vaan ykskaks pois lastenkaa ja siinäpä akka sit ruikuttaa
ottaa asia esille,ettet ole tyytyväinen tilanteeseen. Saataa olla että vaimollasi on joku toinen. Ainakin yhdellä tuttavaperheellä kävi näin....
Luepa Kari Hotakaisen "Sydänkohtauksia". siinä on jotain samaa...
Kyllä se tv on monelle pakopaikka omasta elämästä ja vastuun otosta.
Se on niin helppo nostaa aivot telkkarin päälle koristeeksi.
Olen raivonnut samasta asiasta.
Heh...on se kumma, kun luulee menevänsä naimisiin miehen kanssa, mutta aikojen saatossa se muuttuukin kapulaksi.
Yksin kotia pyörittäessä mietin, että hulluhan minä olin, kun kaiken itse tein. Hänellä oli aikaa seukata sen telkkarin kanssa... Ei varmaan ollut muuta tekemistä.
Mutta nyt lähden, ja vien sen telkkarin mennessäni. Mielenkiinnolla käyn sitten ikkunan takana katsomassa, että tuijottaako se kapula edelleen vanhasta tottumuksesta sitä telkkarin kohtaa tv-tasossa?
Mun mies ei paljon muuta omista kuin ison taulutelevision. Kohta lähtee sitten se kainalossa maantielle tallaamaan, mistäköhän löytyy pistoke??
Minäkin olin naimisissa telkkaria töllöttävän miehen
kanssa. Kerrot kuin minun elämästä.Erosin vuosia sitten,elämäni paras päätös. Lapset olen yksin kasvattanut ja hoitanut kaiken muukin,mutta niinhän tein ennekin.Enää ei tartte katsella lökäpöksyä sohvan nurkassa.Hänkin on onnellinen, kukaan ei häiritse hänen täydellistä suhdetta TV kanssa. Kaikin puolin hyvä ratkaisu.
mies joka oli kun vieras eli ei muuta kun tv-tä töllötti ja ei puhunut jos yritin puhua,särki huonekaluja pelotellakseen minua.Totuus paljastukin mutta vasta vuosien päästä hänellä oli uusi nainen jonka luona kävi ns.hoidossa ja kotona ei jaksanu mitään.Eihän siitä mitään tullu vaikka vuosikymmeniä sitä kestinkin.
lähteä.Ei tätä yhtä ainoaa elämää kannata tuhlata
idiootin kanssa.Et ole menetänyt mitään.Mukavaa syksyn jatkoa
Nyt pitää käyttää viekkautta, eli naisen keinoja. Kun olet seuraavan kerran kotona, kun miehesi tai lapsesi eivät ole, otapa ja avaa television takakansi. Ensin tietysti virta pois. Takakannen avattuasi nyppää sieltä pari johtoa irti ja sitten ruuvaat kannen takaisin kiinni. Eipä masiina toimi. Kun töllöltin lähtee huoltoon, soita perään ja sano,ettei ole varaa vielä maksaa, joten pitäkööt muutaman viikon.
Kun vastaanotin on poissa, käyt omatekoisen ohjelman kimppuun. Käytä mielikuvitusta! Uimaan, retkelle, kylän, nuotiolle, mitä tahansa, että ukko huomaa että muukin tekeminen on kivaa.
Huomaat myös, että lapsetkin viihtyvät vallan mainiosti ilman televisiota.
Jos vastaanottimia on monta, käytä kekseliäisyyttä! Kaikki peliin vielä kerran!
Meillä mies työnsä kanssa naimisissa. Se on ykkönen, muut ei sit mitää. Ei voi ymmärtää miten mikään muu ei merkitse mitään, millekään muulle ei jää aikaa. Ja mitä se työaikalaki on kun voidaan painaa aamu 4:stä ilta 10-11 JOKA PÄIVÄ!
Olen tässä keräillyt voimia myös lähteäkseni, nyt alkaa lapset olemaan jo sen verran isoja, että kohta se sitten tapahtuukin. Eikä tarvitse ainakaan enää katua, että jos toinen kumminkin muuttuisi, sillä se on jo nähty vuosien varrella.
Sittenpä saa kaikin sielunsa voimin painaa duunia, eikä itsen tarvitse olla aina pettynyt, kun se toinen ei tee sitä eikä tätä ja miks se ei nyt vois tulla ajoissa kotiin ja niin edelleen. Eli epäilenpä niiden energioidenkin hyppäävän kattoon kun pääsee tästä tilanteesta.
siis ihan oma vikas.. c-ttuuks täällä itket tyhmyyttäs??
Meillä lensi pihalle tv. Riidat väheni puoleen. Tilalle etätyönteko tietsikalla. Sitten tuli kiinteä nettiyhteys. Vaikka maailmasta loppuisi sähkö, niin ainahan on lehdet, kirjat, joita voi päreen valossa selata... Mies ei muutu.