Tuttavapiiriin kuuluu muutamakin pinttynyt vanhapiika, jotka kolmekymppisinä ovat alkaneet haikailla lasta ja kyselleet olisinko valmis jelppaamaan.
Harkitsen vakavasti, näin miesnäkökulmasta järjestely olisi lähes ihanteellinen. Saisi sen lapsen eikä tarvitsisi olla mukana niissä kasvatuksen rasittavimmissa vaiheissa.
Harkitsen vakavasti, näin miesnäkökulmasta järjestely olisi lähes ihanteellinen. Saisi sen lapsen eikä tarvitsisi olla mukana niissä kasvatuksen rasittavimmissa vaiheissa.
Vastaukset 25
Vanhimmat
ja vähitellen olisit vain maksumies.
Isähän ei tunnusta lasta tälläisessä tapauksessa. Tiedän tapauksen, jossa homma onnistui koska naisella oli rahaa, eikä hän koskaan pyytänyt mieheltä mitään. Antoi jopa miehelle rahaa tämän tarvitessa. Lapsi tietää "oikean" isän, vaikkei sitä missään lue. Lapsi ei myöskään tarvitse perintöä isältä kun itsellään on paljon enemmän.
Tosin nämä naiset ovat kumpikin varsin hyvin toimeentulevia.
Ja kaikkein varmimmin pääsee maksamaan jos tekee lapsen perinteisessä parisuhteessa.
pidä luottaa siihen varakkuuteen. Voivat silti haluta sinut rahalliseen vastuuseen.
isyystestillä isyyden pystyy selvittämään. Kannattaa sitten tehdä selkeä sopimus paperille, mitä on sovittu.
Näissä jutuissa ei ole sopimusvapautta, laissa sanotaan täsmälleen miten asiat ovat.
Kavereiden kesken ei välttämättä tarvitse hoitaa asioita raskaimman päälle isyystutkimuksineen, raastuvanoikeuteen haastamisineen jne.
Voidaan sopia että pennusta huolehditaan.
ja tämmöset suulliset sopimuksethan pitää. Yleensä tilanteet saattaa muuttua ja minkäs silloin teet, kun toinen alkaakin vaatia rahaa tai jotain muuta?
Osa naisista on luotettavia, osa ei.
Juuri siksi kannattaa harkita tarkoin kenen kanssa alkaa hommiin.
kirjalliset sopimukset usein takaavat sovun säilymisen. Maailmasta jotain oppineena tiedän, että tämän päivän luotettava ystävä saattaa hyvin olla huomisen kiero vihollinen. Näihin asioihin saattavat yllättävän paljon vaikuttaa esim eteen tulevat miessuhteet.
"Saisi sen lapsen" -mitä sinä sillä lapsella tekisit jos aikomuksenasi ei ole osallistua sen elämään?
...että kyllähän siitä jonkinlainen suhde muodostuu, joskaan ei perinteistä parisuhdetta ja ydinperhettä.
Kavereitahan ollaan jo ennestään.
mahdollisen lapsen odotukset sinua kohtaan - siis muutenkin kuin rahallisesti. Mitä itse odottaisit omalta isältäsi, kun kasvaisit. Ensin vauvavaihe, sitten leikki-ikä, eskari, koulu, harrastukset, teini-ikä, nuori aikuinen hapuilemassa eteenpäin ja uusi sukupolvi edessä joskus. Ja sinä isoisänä. Näin se menee. Mitä olet valmis itse antamaan itsestäsi? Jos olet valmis isäksi, ok ja onnea jatkoon.
Yritätkö selittää, että sillä lapsella olisi syytä olla tyytymätön siihen että sattui syntymään?
ettei sinulla olisi vastuuta lapsesi hyvinvoinnista..
Tietenkin lapsesta on vastuussa jos sellaisen menee tekemään.
Vastuu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sitä pitäisi kuskata harrastuksiin 24/7.
entäs kun pikkuisella on korvatulehdus vaikka 24/7 tai koliikki.. Siihen loppuu sun haaveet.
kannattais ehkä tän tyypin hakea Tiimarista posliininen tyttö- tai poikanukke. VOisivat käydä yhdessä ystävän kanssa ja valita mieleisensä.
Jos sinkkunainen haluaa lapsen ja löytää suostuvaisen miehen, niin mitä pahaa siinä on. Tai miksi asiasta pitäisi kehittää iso riita, jos lapsi on pantu alulle hyvässä yhteisymmärryksessä.
montako lasta tässä maailmassa on pantu alulle hyvässä yhteisymmärryksessä ja kuinka monta isoa elatus. ja huoltajuusriitaa on saati aikaiseksi. Entä kun se äiti väsyy niihin koliikkeihin ja uhmaiän tappeluihin ja vaatii isää osille. Sitten ehkä isä on löytänyt elämänsä naisen ja kuviot ovat sellaiset johon tämä yhteinen yhteisymmärrys ei sovikaan. Lakatkaa nyt olemasta sinisilmäisiä ja leikkimästä ihmislasten elämällä.
Eiköhän ne useimmat riidanaiheet ole tehty perinteisissä suhteissa.
Ja ihmisistähän tämä riippuu, jotkut haluavat riidellä ja jotkut eivät. Tässä tapauksessa olemme yli kolmekymppisiä, työelämässä mukana ja hyvin pärjääviä. Eli tällä lapsella olisi paljon paremmat lähtökohdat elämään kuin useimmilla.
yksinkertaisuus. Lapsellista haihattelua sanon minä.
Kyllä kaksi aikuista ihmistä pystyy hoitamaan hommat sovussa.
Tai ehkä liikut piireissä, joissa on tapana riidellä?
näkee mun työssäni ihan älyttömästi. Kehotan edelleen miettimään kannattaisiko luopua sinisilmäisyydestä. Hyvin yleinen on juuri tämä kommentti: "Kyllä aikuiset ihmiset pystyy sopimaan."
Sosiaalivirkailijoilla on aika vääristynyt maailmankuva, kun joutuvat koko päivän selvittämään juoppojen ja varkaiden asioita tai hirvittäviä riitatapauksia.
En ole sosiaalivirkailija. En sinne päinkään.