Itse olen nyt opiskelemasta työelämään siirtymiseni jälkeen saanut huomata,että eipä se ihmisten kypsyysaste hirveästi muutu kun siirrytään koululaitoksen huomasta työ elämään.
työpaikkani naiset harrastavat samankaltaista juoruilua ja ihmisten arvostelua kuin tytöt ylä-aste aikoina.Kahvitauotkin on jaksotettu kuppikunnittain ja marttyyrimaisesti käännytään kahvilan edeltä kun huomataan toinen siellä.Itseäni ei tälläinen tominta suuremmin hetkauta,päinvastoin joskus supattelulle on jopa itse hiukan naureskella.
Ei meidän miestenkään toimissa kehumista ole,jutut ovat vielä syvemmällä nivusissa kuin armeijassa. ps.MIKÄKÖHÄN SAA MEIDÄT ARVOSTELEMAAN JA KRITISOIMAAN TOISTEN SAIRASLOMISTA?EMMEKÖ VOISI PITÄÄÄ HUOLEN OMISTA POISSAOLOISTA? T:TONITHEOS
työpaikkani naiset harrastavat samankaltaista juoruilua ja ihmisten arvostelua kuin tytöt ylä-aste aikoina.Kahvitauotkin on jaksotettu kuppikunnittain ja marttyyrimaisesti käännytään kahvilan edeltä kun huomataan toinen siellä.Itseäni ei tälläinen tominta suuremmin hetkauta,päinvastoin joskus supattelulle on jopa itse hiukan naureskella.
Ei meidän miestenkään toimissa kehumista ole,jutut ovat vielä syvemmällä nivusissa kuin armeijassa. ps.MIKÄKÖHÄN SAA MEIDÄT ARVOSTELEMAAN JA KRITISOIMAAN TOISTEN SAIRASLOMISTA?EMMEKÖ VOISI PITÄÄÄ HUOLEN OMISTA POISSAOLOISTA? T:TONITHEOS
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kaikkeen tottuu. Kuppikuntiin, ainaiseen marinaan ja valittamiseen.
Siihen ei totu, että jotkut ihmiset lintsaavat oikeasti ja pitävät vapaapäiviä sairasloman muodossa. Se on surullista ja aiheuttaa spekulointia työkavereiden keskuudessa.
Jos joku ihminen on neljä-kahdeksan päivää joka kuukausi poissa töistä, on se aina jonkun muun nahasta pois...SIKSI niistä sairaspoissaoloista puhutaan!
MISTÄ sinä luulet niin hyvin tietäväsi kenellä on oikea syy saikkariin ja kenellä ei?
Jos on todella usein saikkarilla, silloin siihen on yleensä selvät syyt, mutta ne eivät kuulu kenellekään muulle kuin työntekijälle ja hänen lääkärilleen, sekä työnantajalle jolle sillekään ei ole mikään lainomainen velvollisuus vaivojaan tilittää.
Itsekin joudun olemaan aika usein poissa ja on todella ärsyttävää huomata ihmisten syyllistävä ja epäilevä suhtautuminen asiaan.
Olen jopa pomon kanssa jutellut asiasta ja ehdotin että jäisin kokonaan pois työelämästä, mutta hän ei halunut minua päästää.
Voi kuitenkin olla ettei pääni kovin kauaa kestä kiristyvää työilmapiiriä.
juu oikessa olet,tosin sekin on hiukan omituista että niiden muutamien sairasloma systeemiä hyväksikäyttävien takia oikesti sairaidenkin ihmisten toimintaa tarkkaillaan ja kritisoidaan.
Joo onhan se juoruilu aika yleistä. Ja ikävä kyllä erityisesti naiset syyllistyvät siihen. Olin viime kesänä töissä eräässä firmassa. Tilan puutteen vuoksi minut siirrettiin toiselle osastolle työskentelemään. Tällä osastolla oli pelkästään keski-ikäisiä naisia. Juoruilu oli jatkuvaa. Onneksi en tuntenut ihmisiä keistä puhuttiin. Ja kun jollakin oli joku mehevä juttu kerrottavana niin muiden työ keskeytyi heti ja kaikki naiset kokoontuivat yhden työpisteen ympärille.
Olin minäkin noin 30 vuotta työelämässä ja totean ettei sukupuolisuudella ole mitään eroa juoruilun suhteen. Ukot ovat samanlaisia piruja.
Se minusta on hämmästyttävää että juorutaan ja lisätään omia sepustuksia jonkun aloittamaan juttuun. Luulisi hävettävän.
Kuppikunnat ovat tosiaan lapsellisia juttuja. Jotkut eivät ymmärrä, että kaikkien ihmisten -myös niiden joista ei pidä- työpanoksesta on osaltaan kiinni, onko firma vielä huomenna hengissä. No, se opettaa nöyryyttä, kun muutaman kerran saa kenkää.
Toisista juoruilu :D
Elä sitä keneltäkään pois vie,
sillä on kasvattavakin vaikutus :D
Ja Joukon tuki :D
Tutussa porukassa syntyy aina ystävyyssuhteita, hyvinkin kiinteitä ja ystävien tuki on joskus erittäin ratkaiseva; esim. kiusaamistilanteissa. Epäsosiaalisuuden pystyy pienen hetken peittämään mutta lopulta paljastuu ja silloin ystäviä tai edes kavereita ei pahemmin näy. Oikein se ei ole, koska epäsosiaalinen ihminen ei välttämättä tajua tilannettaan ja hänen itsetuntonsa on koetuksella jo pelkästään yksinäisyyden takia.
Juoruilu on henkisesti köyhän ihmisen alatyyli olla sosiaalinen. Vanhat suomalaiset elokuvat ovat hyvä malliesimerkki katkeroituneine puhelinvaihteenhoitajineen ja kiukkuisine talonmiehen rouvineen. Alun alkaen todennäköisesti viehättävät ja sosiaalisesti kypsät naiset muuttuivat oman elämänsä mukana katkeriksi juoruämmiksi. Lopussa kuitenkin aina kiitos seisoi. Joko talonmies itse laittoi akkansa jonkun suuren töppäämisen jälkeen kuriin tai keskusneiti löysi kaipaamansa miehen.
Mitään kasvattavaa en juoruilussa näe mutta jokainen kokee tapansa omakohtaisesti. Juoruilu ei ole elämän suola vaan hapan kerma, ja se sopii hyvin harvoihin ruokiin.
Kaikki harrastaa sitä,
jo suvunkin parissa.
Saati sitten työelämässä,
YstävyysSuhteet pullottavat juoruja :D
Missähän EII olisi juoruja :D tai pikkulintujen lauleskelua :D Weikkaisin Hautausmaata :D
Juoru on sitten vasta juoru, kun kerrot sen ilkeänsävyisenä eteenpäin.
Juoru on vasta silloin juoru, kun teet sen pönkittääksesi omaa paremmuuttasi.
Juoru on vasta sitten juoru, kun kerrot sen eteenpäin omana tulkintanasi ja lisäät siihen omia ajatuksiasi.