Avioliitto vai Avoliitto?Lapsia vai Ei Lapsia?

Moi!

Mitäs sitten se lapsi avioliitto sinulle tulevaisuudessa antaakaan. Kun olet 70 vee mummo sinua ei tule kukaan katsomaan kun olet sairas, miehesi on kuollut ja ystävät kans. Mietihän vielä kerran mielipiteitäsi.
Et sinä/ sinun pääsi voi ikuisuutta kestää paineita ja uranaisen stressiä, saatat väittää, ettei sitä ole, mutta mietihän pari kertaa

Ainakaan nyt. Kun noin näet asiat.

Voi olla, että näkemyksesi vielä muuttuu. Silloin on sitten aika, jos enää aikaa on.

Kun ei noita lapsiakaan ole tarkoitus hankkia, on aivan yhdentekevää näiden avo/avioliittopohdintojen kanssa. Kenelle on mitään väliä missä siviilisäädyssä jaat toisen kanssa saman jääkaapin. Etenkin kun saattaa olla niin, että elämännälkäsi vaihtaa tuota jääkaapin jakajaa aikas tiuhaan.

Lapsista vielä sen verran, että useampi erittäin urasuuntautunut työtoverini päästyään kypsään ikään on herännyt havaintoon siitä, mikä tässä elämässä onkaan lopulta tärkeää. Ja jokainen on tullut samaan tulokseen: perhe ja lapset. Jotkut ovat vain mielestään älynneet asian aivan liian myöhään.

Hyviä kysymyksiä, joihin annoitkin jo vastaukset.

Tosin ne oli täysin erilaiset kuin minun.

Omani vastaukseni ovat: naimisiin - kuuden vuoden seurustelun ja avoliiton jälkeen. Lasten on parempi kaikelta kantilta syntyä avioliittoon kuin avoliittoon. Lapset ovat meille kultaakin arvokkaampia!

Häätkin pidettiin. Naimisiin pääsee kyllä ilmaiseksikin todistajien läsnäollessa.

Jos tosissasi ajattelet noin, miksi kirjoitat niin tuohtuneena? Painostavatko sukulaiset? Niistä nyt ei kannata välittää, ne painostaa aina, teitpä minkä ratkaisun hyvänsä.

Naimisiin pääsee maistraatissa ja se ei maksa muuta kuin entisessä rahassa 50 markkaa. Tilaisuus on koruton, sinne 20 000 markan hääpukua kannata laittaa.

Mitä tulee lapsiin, niin niitä ei kannata hankkia, ellei todella halua. Se on lapsille itselleenkin parasta.

Urasta. Luo vain uraasi ja nauti siitä. Jonain päivänä vanhenet ja silloin katseet kääntyvät nuorempiin ja taitavampiin ja vähitellen hiivut eläkkeelle. Työnantajat ovat siitä ikäviä, että he puristavat ensin mehut ja kehuvat. Jonain päivänä he viskaavat syrjään eivätkä tunne tippaakaan kiitollisuutta, vaikka toinen on antanut firmalle elämänsä parhaimmat vuodet ja tehnyt uskollisesti niin hyvää työtä, että enkelitkin itkevät kateudesta.

Tulisivatko mahdolliset lapset katsomaan? Jaa, sitä on nykyään näitä hirviövekaroita, jotka eivät kunnioita vanhempiaan. Ryöstävät vain eläkerahat ja vetävät turpiin. Työntävät vainhainkotiin heti, kun alat käydä taakaksi. Ei taida mikään ratkaisu yksinään tuoda ikuista onnea.

turha sun on sitten mennä naimisiin, jos noin ajattelet. saa niitä hääpukuja halvemmalla kun 20000mk ja joillekin papin aamen merkitsee jotakin ja joillekin sillä on väliä.

"..Tai miksi hankkia lapsia nuorena ja vehkeänä, kun elämä olisi vielä edessä? Siinä kun poksahat raskaaksi, menetät kauniin vartalosi, rinnat läsähtävät, vatsa suurenee, pillu levähtää suureksi kun hevosen v*..."

ei niitä lapsiakaan sun varmaan sitte kannata hankkia, kerta noin pinnallisesti ajattelet.

"..Mielipiteeni ovat karuja, mutta kaikilla on oikeus mielipiteisiinsä.... "

niin on, mutta elämä ei ole niin mustavalkoista kuten tekstissäsi annat olettaa.