Lastentarhan opettaja...??

sii, jos tarkotat sellasta lastenhoitajaa, joka hoitaa kotonansa, ni sillo täytyy yleensä ruokkia yms. muuta hoitamista, vahtia, laitaa ruokaa yms...äitinä oleminen on aika samanlaista...
Jos tarkotit lastentarhanopea, joka on tarhassa, ni samat jutut suurinpiirtein, ulkoilla lapsien kanssa ja yleensäkin leikkiä...en osaa tarkemmin sanoa....
Se millasen luonteen vaatii....ensinnäkin KÄRSIVÄLLINEN, LAPSIA RAKASTAVA, EI HERMOSTU HELPOSTI, LEIKKIMIELINEN jne....mielestäni hyvä lastenhoitaja on "aikuinen lapsi", paljon mielikuvitusta ja halua olla leikeissä mukana, ja samalla vahtia neuvoa! Jos et pyörry ajatukseen: kiljuia lapsia ympärilläsi, jotka riehuu ja ulkoatultuansa joudut pesemään koko pesueen nassut, ni silloin olet omalla alallasi...pitkämielisyyttä..=)

Eli...en itse ole lastentarhanopettaja, mutta 19 vuotta sivusta seuranneena tiedän ammatista suhteellisen paljon. Ainakin äitini tuo töitään jatkuvasti kotiin. Yleisesti ottaen tietyt tehtävät langetetaan helposti sellaiselle ihmiselle, joka ne hyvin osaa. Esim. äitini on musikaalinen ja hänen vastuulleen on jätetty täysin lasten musiikillinen opetus. Näin ollen hän joutuu kotona suunnittelemaan erilaisten tilaisuuksien musiikkitarjontaa, opetella kappaleet ja säestykset ja sen lisäksi opettaa kyseiset kappaleet lapsille. Myös kaikenlainen askartelutyö jää usein vapaa-ajalle. Esikoulusta peruskouluun siirtyville tehdään mm. kortteja ja kirjoitetaan jokin mietelause/runo. Jouluna, isän -ja äitienpäivinä tehdään jotain askartelutöitä lasten kanssa, joka tietysti vaatii etukäteissuunnittelua omalla ajalla. Lisäksi jää paljon paperitöitä kuten opetussuunnitelman laatiminen, lasten kehittymiseen, sosiaalisuuteen, motoriikkaan ja terveyteen liittyvien kaavakkeiden täyttäminen sekä tietysti opettajille suunnatut koulutukset ym. Lastentarhanopettajan ammattiin pyrkivän tulisi olla sosiaalinen, ihmisten kanssa toimeentuleva ja ennenkaikkea oma-aloitteinen. Pahasta ei myöskään ole kekseliäisyys ja luovuus. Sitä alalla tarvitaan paljon. Lastentarhanopettajan urasta haaveilevan tulisi olla valmis tekemään paljon myös vapaa-ajalla, sillä usein erilaisten teemapäivien ym. suunnittelulle ei liiemmin jää työajalla aikaa. Kyseinen ammatti vaatiikin siis kykyä työskennellä itsenäisesti hyvinkin paljon. Se, mitä ulkopuolinen näkee lastentarhanopettajan työstä lastentarhaan astuessaan on vain murto-osa kokonaiskuvasta. Tämä ammatti ei siis ole ainoastaan lasten nukuttamista tai lasten vahtimista kahvikupillisen äärellä. Se vaatii suhteellisesti enemmän työtä noin määrällisesti kuin monissa muissa ammateissa. Työ on kuitenkin mielekästä ja mukavaa sellaiselle ihmiselle, joka todella tietää haluavansa/sopivansa kyseiseen ammattiin ja ennenkaikkea uskoo pärjäävänsä siinä.