olimme hänen kanssa jonkin aikaa yhdessä sitten erottiin kun hänellä ei ollu kuulema tarpeeksi tunteita mutta yhteyttä emme kuitenkaan katkaistu...
viimeksi näimme reilut kaksi kuukautta sitten kunnes pari päivää sitten kutsuin hänet kahville luokseni jossa hän ei ole koskaan vielä ollu ja hän suostui...hän oli todella huolehtiva, puhuimme ihan rauhallisesti ei mitään minun pulelta ainakaan vanhojen juttujen haikailua tai muistelua ainakaan niin että toiselle olisi tullu paha mieli tai mitään...
sitten kun istuimme niin hän halasi, mikä minun mielestä on outoa jos emme kerran ole muuta kuin kavereita kun kysyin: "miks teet tolleen" niin häne reaksito oli: "haittako"....noh sanoin tietty että ei joten hän halasi vielä kerran ja sitten kun oli lähdössä hän tekis sen uudestaan ja silleen että oikee rutisti ja sanoi että pidä itsestäs huolta..
sanoin että kiva kun kävit johon hän sanoi että oli kiva käydä ja kun sanoin että tule joskus uudestaan niin hän sanoi että ehkä tulenkin ja hymyili oikee samalla tavalla kuin ennen ennen kuin oli tekemässä jotain yllättäävää mutta silti ihanaa...
siis nyt mä oon ihan pihalla, onko hänellä vielä tunteita vai olenko minä vain niin avuton hänen silmissä että hänessä herää suojeluvaisto...
viimeksi näimme reilut kaksi kuukautta sitten kunnes pari päivää sitten kutsuin hänet kahville luokseni jossa hän ei ole koskaan vielä ollu ja hän suostui...hän oli todella huolehtiva, puhuimme ihan rauhallisesti ei mitään minun pulelta ainakaan vanhojen juttujen haikailua tai muistelua ainakaan niin että toiselle olisi tullu paha mieli tai mitään...
sitten kun istuimme niin hän halasi, mikä minun mielestä on outoa jos emme kerran ole muuta kuin kavereita kun kysyin: "miks teet tolleen" niin häne reaksito oli: "haittako"....noh sanoin tietty että ei joten hän halasi vielä kerran ja sitten kun oli lähdössä hän tekis sen uudestaan ja silleen että oikee rutisti ja sanoi että pidä itsestäs huolta..
sanoin että kiva kun kävit johon hän sanoi että oli kiva käydä ja kun sanoin että tule joskus uudestaan niin hän sanoi että ehkä tulenkin ja hymyili oikee samalla tavalla kuin ennen ennen kuin oli tekemässä jotain yllättäävää mutta silti ihanaa...
siis nyt mä oon ihan pihalla, onko hänellä vielä tunteita vai olenko minä vain niin avuton hänen silmissä että hänessä herää suojeluvaisto...
Vastaukset 6
Vanhimmat
...vain ystäväsi...kuten miehet sen ilmaisevat ! Mutta eihän koskaan tiedä mitä voi tulla ! Älä vaan elättele turhia toiveita, elämäsi menee sekaisin. Minulla kävi niin, mies joskus vielä soittaa, sanoo vielä että haluaisi tavata silloin tällöin, mutta vihdoinkin olen oppinut..olen varasijalla, jos vaikka mies jäisi yksin, en jaksa sellaista. Miehet osaavat temput, tietysti teillä voi olla eri juttu. Mutta pidä jalat maassa ja katso päivä kerrallaan,älä jää roikkumaan tai koukkuun !!
Friends ?!
jos oot noin tyhmä kuin annat ymmärtää,niin parempi "naisen" kannalta että meni poikki..kato peik´liin niin monta kertaa et ymmärrät mistä puhun!!!
että hän pitää sinusta. Halaaminen ja mukavien puhuminen on aika yleistä ystävien kesken. Miksi siitä pitää hakea jotakin sen ihmeellisempiä merkityksiä?
Jos sinua kiinnostavat hänen mahdolliset tunteensa, kysy ihmeessä. Se on helpoin tapa saada selville, mitä toinen ajattelee. Ainakin se on merkittävästi helpompaa kuin opetella ajatustenlukua tai saada se selville täältä.
mutta joka kerta kun kysyn jotain tunteisiin liittyvää hän ei osaa kertoa tai menee muuten vaan vaihtaa aihetta... nyt kun ei enää edes olla yhdessä niin en voi muuta kuin miettiä ja arvailla mitä toisen päässä liikkuu kun ei ole korrektia kysyä enää mitä hän tuntee minua kohtaan...
Sama tilanne on ollu itellä myös..erottiin bf:n kaa kesällä ja sen jälkeen ollaan tapailtu aina silloin tällöin..Oltu ystäviä ja harrastettu seksiä...Mut aika vaikeeta on kuitenkin olla sen eksän kanssa tosi ystävä...Jommalla kummalla on aina enemmän tunteita pelissä...Eli nyt mekin ollaan vaan "moi"-tuttuja...Mä koin ainakin satuttavani itseäni, kun ei tiennyt missä mentiin..Riippuu tietenkin ihan ihmisistä ja siitä olitteko hyviä ystäviä ennen seukkailua..
Vaikuttaa siltä että hän pitää sinua pappilan hätävarana. Joskus nuorempana olin samassa tilanteessa (tai no, mies jahkaili kahden naisen välillä) ja loppujen lopuksi jäin kuin nalli kalliolle ihmettelemään. Emme seurustelleet mutta tyyppi huokaili kuinka ihana olen ja lähelläni on hyvä olla blaa blaa blaa. Samaan aikaan hän viritteli suhdetta toiseen naiseen ja antoi tälle aihetta mustasukkaisuuteen esittelemällä minut hänelle kainalossaan yhdessä tilaisuudessa. Olimme molemmat naiset äimän käkenä, salamathan siinä sinkoilivat. Ystävän neuvo, unohda koko heppu, jos hän on vakavissaan niin huomaat sen kyllä ajan kanssa. On turha pitää itseään löyhässä hirressä ja käsi sydämelle; haluatko miehen joka ei ole varma haluaako sinut. Niin, sitähän minäkin.