Ongelmani on tämä:
Mieheni entiset naiset. Olen niille...mustasukkainen...tai ehkä se on väärä sana. Ne vain kaihertaa mieltäni.
Eli poikaystäväni on minua nelisen vuotta vanhempi ja omaa viisi entistä kumppania minua enemmän. Määrä ei ole se juttu. Eikä varsinaisesti suhteiden laatukaan. Tiedän, että äijä ei oo harrastanu yhdenillanjuttuja (minua lukuunottamatta ;)....meistäkin sitten suhde kehittyi). Mutta jotenkin mietin melkein päivittäin näitä entisiä naisia ja pohdin minkälaista heillä on ollut yhdessä.
Ovatko he olleet yhtä läheisiä, kuin me?....yhden kanssa hän on asunutkin, joten varmasti. Mutta mieltäni kaihertaa se tosiasia, että ne asiat mitkä ovat minulle uusia hänen kanssaan, eivät välttämättä ole uusia hänelle minun kanssani.
Tulevana viikonloppuna olisi tarkoitus mennä ukon sukulaisille. Tämä minua ensin jännitti, kunnes selvisi, että hän on vienyt joitakin entisiäänkin sukulaisia tapaamaan.......tavallaan tuntuu, että mun tarttis kuulla, että mussa on jotain erikoista näihin entisiin verrattuna. Että en ole hänelle samanlainen, kuin nämä muut naiset. Että tällä hetkellä minä tunnun kaikkein spesiaaleimmalta.
Pointtini kuitenkin on, että miten päästä tästä yli. Turhaa energian haaskausta. Varmaan pitää antaa ajan kulua ja katsoa mihin suuntaan me sitten päädymme.
Mieheni entiset naiset. Olen niille...mustasukkainen...tai ehkä se on väärä sana. Ne vain kaihertaa mieltäni.
Eli poikaystäväni on minua nelisen vuotta vanhempi ja omaa viisi entistä kumppania minua enemmän. Määrä ei ole se juttu. Eikä varsinaisesti suhteiden laatukaan. Tiedän, että äijä ei oo harrastanu yhdenillanjuttuja (minua lukuunottamatta ;)....meistäkin sitten suhde kehittyi). Mutta jotenkin mietin melkein päivittäin näitä entisiä naisia ja pohdin minkälaista heillä on ollut yhdessä.
Ovatko he olleet yhtä läheisiä, kuin me?....yhden kanssa hän on asunutkin, joten varmasti. Mutta mieltäni kaihertaa se tosiasia, että ne asiat mitkä ovat minulle uusia hänen kanssaan, eivät välttämättä ole uusia hänelle minun kanssani.
Tulevana viikonloppuna olisi tarkoitus mennä ukon sukulaisille. Tämä minua ensin jännitti, kunnes selvisi, että hän on vienyt joitakin entisiäänkin sukulaisia tapaamaan.......tavallaan tuntuu, että mun tarttis kuulla, että mussa on jotain erikoista näihin entisiin verrattuna. Että en ole hänelle samanlainen, kuin nämä muut naiset. Että tällä hetkellä minä tunnun kaikkein spesiaaleimmalta.
Pointtini kuitenkin on, että miten päästä tästä yli. Turhaa energian haaskausta. Varmaan pitää antaa ajan kulua ja katsoa mihin suuntaan me sitten päädymme.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.