Kullä mussa täytyy olla jotain peruslaatuista vikaa, kun en ole kelvannut kenellekään naiselle yhtään mihinkään - en edes panopuuksi puhumattakaan mistään kaveruudesta tai vielä vakavammasta. Oma itseni olen yrittänyt olla ja olen yrittänyt kohdella niitä kunnioittavasti. Olen availlut niille ovia - jne... On työpaikat, asunnot, kropat, terveys - kaikki perusasiat kondiksessa, mutta ei. Siellä ne vanhemmatkin naiset duunissa taustalla jotain musta supisee. Sitten ku, yritän mennä niille jotain kommenttia heittää, ne lähtee pakoon.
Jotain vikaa mussa täytyy olla, eihän se vittu voi olla....Olen kaiketi sitten vain huonolaatuinen. Ei voi mitään.
Jotain vikaa mussa täytyy olla, eihän se vittu voi olla....Olen kaiketi sitten vain huonolaatuinen. Ei voi mitään.
Vastaukset 51
Vanhimmat
olen itsekin ajatellut! Enkä naista saa koskaan! Edes kaveriksi.
Tarinan luettuani uskoisin et pieni peiliin vilkaisu voisi auttaa ja samalla löydät syyn sieltä. Heivaa tuollainen negatiivinen ajattelu tapa kuutamolle ja älä ainakaan väkisin yritä hakea itsellesi kaveria. Panopuu tyylillä jos haet toista ni et varmastikkaan löydä vaan ihminen näyttää olemuksellaan aikas pitkälle millainen on. Sinusta varmaankin huokuu ulos negatiivisuus ja liiallinen oma itse ajattelu tyyli. Kohtele naista vertaisenasi ja huomaat heti eron kun alat toisen kanssa tekeen tuttavuutta !
Minä en ole koskaan ollut mikään tyrkky päällepäsmäri. Olen se ujo ja hiljainen tyyppi, joka ei juuri koskaan mitään aloitteita tee ja jolla poikuuskin tallella. Muutaman kerran olen yrittänyt väsätä jonkun kommentin, jotta minua ei ihan ufona pidettäisi. En hae mitään kaveruutta/tuttavuutta/seksiä vastaavaa, vaan yritän vain olla yleiskohtelias. Eikö puhuminen toisten ihmisten välillä ole ihan normaalia? Eikö täällä saa puhua mistään ja esittää mielipiteitään julki? Pitääkö täällä vain mököttää tuppisuuna ja murjottaa kurjaa elämää? Paras vaan pysyä hiljaa koko loppuelämä, kun täällä ei näköjään jutellakaan saa. Näin se on näköjään tarkoitettu.
Ehkä olet siinä oikeassa, että minun pitäisi keskittyä enemmän ottamaan huomioon vastapuolen ajatusmaailma. Ehkä minun pitäisi enmmän antaa auttavia kommentteja tai vastaavaa. Tässä kaiketi on vielä paljon parannettavaa.
"Pitääkö täällä vain mököttää tuppisuuna ja murjottaa kurjaa elämää?"
"Olen se ujo ja hiljainen tyyppi, joka ei juuri koskaan mitään aloitteita tee ja jolla poikuuskin tallella. Muutaman kerran olen yrittänyt väsätä jonkun kommentin, jotta minua ei ihan ufona pidettäisi."
Etkös tuossa vastannut itse omaan kysymykseesi?
Omasta puolestani vastaan, että täällä ei tarvitse mököttää tuppisuuna. Itse olen taas se ulospäinsuuntautunut ja reipas tyyppi, joka juttelee vähän kaikkien kanssa, ja tekee myös aloitteita (totta tosiaan). Ihan impi valkoinen, en taida myöskään olla ;). Keskustelutaidot ja sosiaalinen pelisilmä kehittyvät vain juttelemalla. Onnea treeniin!
et suomessa ala treenaamaan. suomalaiset naiset ovat ihan vitun tylyjä. se jos mikä alentaa itsetuntoa entisestään. try brazil.
Täytyy myöntää, että kyllä oon tosi kylmäksi muutaman kerran itseni vetänyt, mutta uskallan väittää, että siinä on ollut keskustelukumppanissakin vähän vikaa. Sen verran tosiaan täytyy kielenkantoja vaikka kotona peilin edessä verryttää, ETTEI aloita sitä keskustelua tyyliin: "Hyvä perse", "Lähe panee" tai "Vitun ämmä".
on harjoitella, kun ne lähtee karkuun tai muuten vain viestittää, että ei kiinnosta.
niin. nyt taidettiin puhua niistä ujoista ja hiljaisista. ei taida ihan tollasia juttuja niiltä kuulla.
kannattaa tosiaan käydä vaikka siellä brasiliassa. siellä ei ole tollasia ennakkoluuloja suomalaisista miehistä. särkee kuule pikkasen jäätä.
Yritin olla rehellinen, kun sanoin, että on sitä itsekkin tullut annettua pakkia. Mutta samalla yritin viestittää, että minkälainen käytös siihen on ollut syynä. Minkäslaiset ne ovat ne sinun ennakkoluulot suomalaisista naisista?
Vaikka kaverien tyttöystävillä - ja niilläkin sitten voi taas olla sinkkuystäviä. Näin oma pikkuveli löysi rakkaan, vaikka ei niin yltiösosiaalinen olekaan.
oletit siis, että aloittaja on sellainen, koska sellaiselle antaisit pakit (ei syyttä)?
minä en ennakkoluuloista tiedä. tiedän vain, miten minua täällä kohdeltiin, kun olin ujo ja hiljainen.
sittemmin olen joskus kiinnittänyt huomiota siihen, miten ne naiset kohtelevat muita ujoja ja hiljaisia. ei ole toisinaan hirveän inhimillistä.
Siis vastaushan oli kirjoitettu myös kommenttina sinun brassivetoosi. Yritin aloittajalle kertoa, että totta: suomalaisetkin naiset saattavat olla kylmiä, mutta siihen on useimpien kohdalla selkeä syy ja se syy on sillä hetkellä kyseisen kaverin käytös.
En olettanut, että aloittaja sellaiseen sortuu. Kysymys oli etupäässä siitä sinun olettamuksesta, ettei suomalaisen naisen kanssa kannata lähteä juttusille.
naisten parissa tossa hommassa
Niin kuvittelepa niitä kavereita ulkomailla... Se on varsin tapahtumarikasta aikaa.
ei kun se oli minun mielipiteeni. minä en enää lähtisi suomalaisen naisen kanssa juttusille. perustelen sitä sillä, mitä minä olen kokenut ja nähnyt. eikä se brassijuttu ollut mikään "veto", vaan ihan mielipide myöskin.
mistä ajasta sinä nyt puhut? voihan sinne mennä pelaamaankin, vaikka lomalla, tmsp. kyllä ne tytöt pelimiehet tietää. tässä oli nyt sellaset vähän romanttisemmat jutut lähinnä mielessä. sinne voi katos mennä töihin ja jäädä asumaan, jne.
vitun vajukki.
tuli vaan mieleen. juttelin aikanaan keski-eurooppalaisen valokuvaajan kanssa. keskustelustä jäi mieleen pätkä (jotenkin näin):
- so they make you feel kind of small, right?
- yeah, kind of.
- no... no... they make you _feel_ kind of small.
- yeah, they make me _feel_ like that.
- well, you know, that's _poison_, man. you really should get moving.
siitä, miten se sen sanoi, miten se katsoi, jne., tuli vaan sellanen olo, että täältä pitää päästä pois. mieluiten mahdollisimman äkkiä. mahdollisimman kauas.
Puhua täytyy ja pitääkin ! Sinun aloitus kommenteistasi sai vaan ihan eri vaikutelman mitä taas tämä sinun vastaus on. Kaksi ihmistä samassa paketissa. Ekassa olit katkera ja nyt sitten yrität puolustella itseäsi.
Tuo on se juttu mitä sanoin et katso peilistä ja opettele löytään oma itsesi.
Olet vähän samanlainen kuin minäkin tai olin samanlainen. Tapahtumien summana pääsin kaikesta negatiivisuudesta eroon ja löysin oman itseni.
KArista ujous ja ala toimimaan rohkeammin, ota toinen vastaan vertaisenasi. Pidä tuo kohteliasuus ajattelu ja lisää siihen oikeanlainen kunnioitus sekä moraali muita ihmisiä kohtaan ni johan alkoi hommat toimiin.
Vai että sitä pitää treenata romanttisia juttuja?
Kuten sanoin. Jos osaa hurmata suomalaisen naisen niin on siellä kaikki mahdollisuudet avoinna. On siellä sit töissä tai opiskelemassa, katselemassa maailmaa tai jäämässä paikoilleen.
JA mitä eroa on pelimiehen romantiikalla ja sit teikäläisen käsityksellä romantiikasta. Sama paska eri paketissa.
Muuten aika mielenkiintoinen allekirjoitus sinulla. :D
"JA mitä eroa on pelimiehen romantiikalla ja sit teikäläisen käsityksellä romantiikasta. Sama paska eri paketissa."
siis sä et tiedä XD. tota mä oon aina epäillytkin "pelimiehistä". ei teistä ole taiteilijoiksi, eikä romantikoiksi. toisaalta; nyt ihmettelen, miksi naiset teihin tyytyvät.
kuvittelitko olevasi suurikin "rakastaja"?
...ettet ole kauheasti matkustellut ja nähnyt muita kulttuureja. Toki ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia kaikkialla, mutta vain pohjimmiltaan. Tässä asiassa se tarkoittaa lähinnä, että naiset kaikkialla tykkäävät miehestä, jolta saavat arvostusta ja huomiota. Mutta se, millaisilla teoilla ja sanoilla miehen täytyy noita ilmaista. Ja se, minkälainen miehen täytyy olla. Ne vaihtelevat paljon jo Euroopan sisällä. Puhumattakaan kuinka paljon mantereidenvälillä.
Jos olet suomalainen "pelimies", niin varmasti siitä on hyötyä muuallakin, mutta en sanoisi että takaa mitään. Suomalaiset naiset nimittäin ovat hiukan raakaa tekoa, niihin uppoaa sellainen brutaali ja hienostumaton lähestyminen. Monessa muussa maassa saat samoilla keinoilla vain kämmenen poskelle. Monissa maissa vaaditaan ihan oikeaa "pelisilmää", eikä pelkästään rohkeaa lähestymistä. Toisaalta, joillain jutuilla, esimerkiksi kohteliaisuudella, on erittäin suuri merkitys joissain kulttuureissa naisia iskettäessä. Suomessa se on aika plus-miinus-nolla et onko kohtelias naisille.
Tunnustan en ole raahannut persettäni eurooppaa edemmäs, mut se että kulttuurierot sotkisivat naisen hurmaamisen. Een ole ainakaa huomannu.
Kaikki tuntuu kaipaa sellaista perusturvallisuutta, ja mutta jotain mysteeristä jännitettä. Välitöntä välittämistä, mut sellaista rentoa asennetta. Kohteliaisuudet ei mee koskaan hukkaan, ja sit se joku tietty välinpitämättömyys joka saa tytöt kiemurtelemaan. Nii ja massasta erottuva ulkonäkö sekä iloinen ulospäinsuuntautuneisuus. Vähän vaikea sitä on selittää kun ei ole tullu kyseltyä miks ihmiset iskevät minuun silmänsä
Ja kuitenki joka kulttuurissa on niitä jotka jää katsomaan perään. On ne sit kapinallisia jotka tahtoo olla erimieltä isän kaa, tai sit niitä joiden vanhemmat ihastuvat minuun ja alkavat painostaa jo tytärtään :D. Tai sit vaan sellaiset 190 senttiset blondit on vastustamattomia...
Ja kyllä se hienotunteisuuskin toimii myös suomessa. Tosin se vaatii vähän aikaa
mut suuria taiteilijoita arvostetaan vasta niiden kuoltua kuten Mozart tai Van Gogh. Suuria romantiikan legendoja Romeo ja Julia sekä Titanic. Molemmissa rakkaus ja romantiikka kietoutuu kuolemaan.
Minä elän mieluummin ja nautin elämästä, kun riudun jonkun rakkauden tähden. Kaikki suuri taide on tullut tuskasta epätoivosta ja kärsimyksestä.
Minä en pidä sellaisesta, mieluummin minä olen iloinen kulkuri joka soittaa typeriä ralleja ihmisten iloksi kun suuri taiteilija joka kärsii ihan vain siksi että saa luotua jotain elämää suurempaa.
..niin Euroopan sisällä esimerkiksi espanjalaisen tai portugalilaisen naisen iskeminen voisi olla sulle aika kova pala.
Kun tarpeeksi matkustelee/ asuu muissa maissa, alkaa tajuamaan, että ihmiset eivät todellakaan ole niin samanlaisia joka paikassa. Tämä koskee kaikkea muutakin kuin parisuhdejuttuja. Ihmiset ovat sidottuja omiin kulttureihinsa, ja Suomea ja muita pohjoismaita lukuunottamatta myös uskontoihinsa. Jos haluaa päästä käsiksi toisen persoonaan (eli siihen osuuteen mikä on sama kaikkialla maailmassa), täytyy ensiksi läpäistä ihmisen kulttuurimuuri.
Otetaan nyt vaikka tuo sinun esittämäsi mysteerinen jännite, jos ymmärtäisit esimerkin avulla kuinka erilaisia painotuksia eri kulttuureissa on. Se on hyvinvointiyhteiskuntien tuote. Jännitettä haluavat naiset esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa, Tanskassa, jne. ehkä myös USA:ssa, Briteissä, Australiassa ja Kanadassa (tosin nämä ovat jo huomattavasti perinteisempiä maita, joissa naiset haluavat mieheltä huolehtimista) Jos ymmärsit? Sen sijaan esimerkiksi Etelä-Amerikassa ja Afrikassa naisilla riittää yhteiskunnassa muutenkin tarpeeksi jännitettä, ei siihen tarvita enää lisäksi miestä, jonka asenne on "en vois vittu vähempää olla sust kiinnostunu, mut anna ny pilluu kumminki". Suurimmassa osassa Aasiaa samoin näin, plus että aasialaiset kultturit antavat paljon suuremman painon viisaudelle, sinnikkyydelle opiskelemisessa ynnä muille nörttiominaisuuksille. Japanissa naisia ei kiinnosta yhtään niin paljon tuo mystinen jännite, vaikka Japani onkin rikas yhteiskunta, Suomea rikkaampi.
En osaa sanoa. Sitä pitäis kysyyä niiltä joita olen oikeasti rakastanu.
Ne ihmiset sen kai paremmin tietää. Mut sen verran tiedän että en ole elämää suurempi. Kukaan jota minä olen rakastanut ei ole tappanut itseään minun takia. Tai kuolemaan mun vuokseni. Mutta entä minä sitten? Sehän sinua kiehtoo. Minä olisin ollut valmis kuolemaan ja uhraamaan tulevaisuuteni.
Olen aikalailla joko-tai ihminen. En rakastu helposti. Tiedän. Mut kyllä, etsin sitä vuosisadan rakkaustarinaa, mut tiedän myös että juoksut on juostava ennen kuin sitä voi asettua aloilleen.
En satuta ihmisiä turhilla lupauksilla tai huijaa ketään. En sano rakastavani ellen oikeasti sitä tarkoita. Minä vain olen oma itseni. Ja se saa riittää, jos tuntuu että se ei riitä niin kehitän itseäni eteenpäin.
Ei musta tehdä tarinaa jonka ääressä ihmiset itkee rakkauden takia. Mut toivon että jollekin ihmiselle musta tulee se, joka tuo auringon pimeyteen, seisoo rinnalla kun kaikki muut taipuvat, on kulkee vierellä kun toinen tarvitsee tukea ja kantaa kun hän ei enää jaksa. Mut sitä ennen mulla on vielä pari paikkaa käymättä
en osunut osittain oikeaan. osuin täsmälleen oikeaan.
suuria taiteilijoita elelee nykyäänkin, sinä vain et tunne heitä. erona on se, että typeryksillekin on peruskoulussa kerrottu Mozartista ja van Goghista. näistä Mozart kyllä sai osuutensa hyvästä jo eläessään, ainoastaan loppu oli surkea. kummankaan kohtalo ei kuitenkaan ollut sen surkeampi kuin tavallisillakaan ihmisillä, jos huono tuuri käy. tajusitko? epäilen.
"Minä elän mieluummin ja nautin elämästä, kun riudun jonkun rakkauden tähden."
ja tähän joutuvat tyytymään naisesikin. ihmettelen edelleen.
"En osaa sanoa. Sitä pitäis kysyyä niiltä joita olen oikeasti rakastanu."
siis et ole.
"Kukaan jota minä olen rakastanut ei ole tappanut itseään minun takia."
sä oot tyhmä _ja_ hullu. miksi ihmeessä liität kuoleman ja tappamisen rakkauteen?
"tiedän myös että juoksut on juostava ennen kuin sitä voi asettua aloilleen."
sen on sulle joku sanonut, tai sinä tunnet noin. älä puhu muiden puolesta.
"Ei musta tehdä tarinaa jonka ääressä ihmiset itkee rakkauden takia. Mut toivon että jollekin ihmiselle musta tulee se, joka tuo auringon pimeyteen, seisoo rinnalla kun kaikki muut taipuvat, on kulkee vierellä kun toinen tarvitsee tukea ja kantaa kun hän ei enää jaksa. Mut sitä ennen mulla on vielä pari paikkaa käymättä "
hyvä vitsi ;) pitikö tuon olla poeettista?
No sitten en ole perinteinen "pelimies" *nauraa*
Siis kulttuurimuurin murtaminen on kova juttu, mut paikallisen kielen ymmärtäminen helpottaa asiaa huomattavasti. Ranskassa ois kiva vielä käydä kattomassa kun sitä ei puhu sanakaan, kuinka siellä käy.
Mut ylipäätään suomalaiset nuoret näyttävät olevan suosiossa tuolla euroopan eri kulmilla.
luuletko, että aidon taiteilijan tarvitsee todistella mitään kenellekään muulle?
...jonkun baaritytön, mutta kuten sanoin, käypäs kokeilemassa Espanjaa tai Portugalia.
Sellaisen voisin vielä lisätä, että jos kerran olet 190 pitkä, niin et sinä silloin mikään pelimies tosiaan olekaan. Tunnen muutamankin näitä tosi pitkiä jätkiä, ja olen huomannut niissä saman asian, ei ne ikinä ole oppineet tajuamaan koko kuviota. Suuri osa naisista pitää pitkistä miehistä sen verran paljon, että jos luonne ja jutut on edes siedettäviä, niin se on siinä. Pituudellasi pystyisit luultavasti iskemään naisia Euroopassa, Afrikassa, Australiassa ja Pohjois-Amerikassa. Sen sijaan Etelä-Amerikassa ja Aasiassa siitä saattaisi olla vähemmän hyötyä, ehkä jopa haittaa, koska eivät 150-160 senttiset naiset halua niin pitkää miestä, tulee vaikeuksia. HUOM! Tämä on eri asia pitkien ihmisten maissa, joissa lyhyet naiset ehkä yrittävät saada pitkiä lapsia pitkän miehen kanssa. Sen sijaan maissa, joissa miesten keskipituus on 170, olisit monelle naiselle liian pitkä.
jos ei yleisö?
Mitä taiteilija on ilman ketään?
jos ei muulle niin itselleen. Mitä järkeä on rakastaa vain itseään?
niin dollarit puhuvat halkimaailman sitä kieltä jota kaikki baaritytöt puhuvat, mut en minäkään tahdo välttämättä sellaista pikkutyttöä rinnalleni, mut on sellaisia pienokaisia suomessakin.
Ja aina ensimmäisenä epäilemään että kaikki tyttöni olisivat baarityttöjä. En taida nauttia kovinkaan suurta arvostusta teidän keskuudessanne.
Näköjään et ymmärtäny sitä heittoa "suomalaisesta pelimiehestä" minä seurustelin vuoden päivät espanjalaisen tytön kaa. :D Ja aivan. Minä rakastin sitä oikeasti ja vilpittömästi.
...Suomessa naisilla on sen verran helppoa, että he hakevat miehistä ylimääräistä jännitystä eli niitä renttuja.
Espanja ja Portugali ei tarkoita tässä Kanarian saaria, Costa del Solia, Mallorcaa, Madeiraa ynnä muita turistirysiä. Turistirysät ovat aina eri asia kuin normaali-ihmisten asutusalueet.
olen siis rakastanu, mut se päättyi vähän likaisesti. Sillon olin kyllä vähän sinisilmäinen.
Rakkaus ja kuolema ovat aina olleet käsikädessä. Kaikissa suurissa rakkaustarinoissa kuolema on merkittävässä osassa. "Better dead without you than livin' without you" Näitä juttuja on kaikkipaikat pullollaan. Ei onnellista loppua ole olemassakaan.
Juoksujen juoksu tässä vaiheessa. Se on varmaan yksilöllistä, mut tuohon kannattaa kuulla kommentti sellaiselta joka on eläny parisuhteessa 30 vuotta.
Itseasiassa en edes ajatellu sitä poeettisena. Minä tykkään enemmän selkeestä riimittelystä.
Tiedän ton jutun, mutkun musta ei oikeestaan saa renttua tekemälläkään. Siis mun pitää keksiä jotain muuta.
Sitä renttuutta voi kyllä esittää, mut se ei yleensä mee läpi. Joten jos ei oo renttu luonnostaan. Täytyy olla paljon muuta.
"Näköjään et ymmärtäny sitä heittoa "suomalaisesta pelimiehestä" minä seurustelin vuoden päivät espanjalaisen tytön kaa. :D Ja aivan. Minä rakastin sitä oikeasti ja vilpittömästi."
Niin no... Onnea sulle! Miksi se sitten päättyi? Oliko kyseessä Suomessa ollut vaihtari tai espanjalaisessa turistirysässä alkanut suhde? Ja lisäksi, se on aika merkittävä juttu tässä kohtaa, että rakastit sitä vilpittömästi.
Olen edelleen ollu espanjattaren kanssa vuodenpäivät. :D
No se nyt sattui vaan painamaan mun kaveria ja jäi kiinni siitä. Tämän jälkeen se sit lähtiki italialaisen miehen matkaan. Tämän jälkeen ei ollu enää paljon anteeks annettavaa vaikka kesti puolivuotta ja se olis ollu jo yrittämässä uudelleen. Ehkä sen ois pitäny olla hieman vanhempi ja vastuullisempi
Saat uskoo että sen isäsä ei oikein ollu tästä kovinkaa otettu kun sattui sen kanssa olemaan puhetta tämän tytön touhuista.
Miks en ois rakastanu. Minä olen seurustellu vakavasti kaks kertaa. Ja jotenki mulla on sellainen olo että montaa kertaa sitä ei voi enää sattua siks minä kuljen nyt avoimin mielin eteenpäin.
ei kuulosta oikein laatuespanjatterelta... Kaikissa kulttuureissa on aina poikkeuksia, ja tää kuulostaa nyt vähän sellaiselta, kun noin helposti pettää (toisen ulkomaalaisen kanssa). Olen jopa asunut jonkin aikaa solukämpässä muutaman espanjalaisen kanssa, ja voin sanoa, että tähän mennessä ihailtavimmat naiset ympäri maailmaa olen tavannut niistä. Noi pettämisjututkin sanoisin et katolisista maista kuuluu enemmän esim italialaisille ja eteläamerikkalaisille.
Ikävä juttu joka tapauksessa!
Se on jo ollutta ja mennyttä. Kyllähän hänki piti itseään luottamuksen arvoisena. Meitä on moneen junaan ja vielä riittää jäämään asemallekin. Noh olihan se ihan upeaa aikaa, mut nykykokemuksella... *nauraa* Saman minä tekisin uudelleenki, mut en kyllä olis siitä 4päivää pidempään erossa.
Tyttönä se oli mitä hienoin. Sattu vaan vähän huonoa säkää. Se tais olla läheisriippuvainen. Nyt pelottais kyllä kun olen lähdössä 8 kuukaudeks reissuun, jos olis sellainen tyttö kuvioissa
taiteilija on taiteilija, oli yleisöä tai ei. ei sitä oikein voi sanoin selittää. eikä sitä oikein tarvitsekaan.
puhu vain omasta puolestasi. älä puhu "kaikista", kun et voi puhua "kaikkien" puolesta.
kuka puhui vain itsensä rakastamisesta? sinä. siinä lienee sinun ymmärryksesi raja.
"Kaikissa suurissa rakkaustarinoissa kuolema on merkittävässä osassa."
joka viestiini joudun laittamaan saman jutun: yleistät asioita suppean kokemusmaailmasi perusteella. _sinun_ mielestäsi suuret. _sinun_ tuntemasi tarinat. _sinun_ mielestäsi merkittävässä osassa.
"Sillon olin kyllä vähän sinisilmäinen."
tuo antaa ymmärtää, että todellisesta rakkaudesta ei sitten kuitenkaan ollut kysymys. etkö voinut luottaa "rakastamaasi" ihmiseen, vai?
"tuohon kannattaa kuulla kommentti sellaiselta joka on eläny parisuhteessa 30 vuotta."
siis mitä? oon kuullu. moni on kuule uskomattoman tyytyväinen valintaansa. mitä sillä juoksemisella varsinaisesti pyritään saavuttamaan? se minulle ei oikein koskaan ole selvinnyt.
"Itseasiassa en edes ajatellu sitä poeettisena. Minä tykkään enemmän selkeestä riimittelystä."
riimittely on keinotekoinen rajoite. siis sehän on vaan sellanen temppu, millä saadaan vähän rytmiä. ei muuta.
olen taiteilija...
itsekkäänä?
Ooho...
Koska puhun itsestäni ja yleistän?
kukas nyt neuvoo ja ketä?!
ajatellut tulevaisuuttasi sun muuta laittamalla perusasiat kuntoon, niin on aika ruveta miettimään itseään ja _omia_ tarpeitaan.
vanhemmat akat on just vittumaisia. niissä ei ole enää seksiä, ja ne on just semmosia "äitejä". murehtivat asioista, jotka eivät heille kuulu. puhuvat kuin lapsilleen. lässyttävät. yäk. kai se nuppi pehmenee, kun ne puskee niitä penskoja.
Tällaset provot, jotka kohdistuvat etupäässä omaan itseen :)
.. niin, sen on tärkeää, sillä pääsääntöisesti ihmiset pitävät ihmisistä jotka pitävät itsestään. Se on "se jokin" josta aina puhutaan.
Ja tuo itsestä pitäminen on ihan opeteltavissa oleva juttu eikä riipu ulkoisista tekijöistä.
Tuppisuisuus on meillä kansantauti eikä siitä kannata välittää. Ole vaan niinkuin itse haluat olla ja heitä läppää ihmisten kanssa tuli mitä tuli. Ei sinun tarvitse olla kuin muut.
Luovuttaminen on kiellettyä samoin omassa soosissa pyöriskely.
Ala elää sellaista elämää kuin itse haluat! Kuka estää? Ei kukaan!
Onnea matkaan!