"sitten kun..." ajattelutapa

Kuinka moni teistä soveltaa tuota "sitten kun..." -ajattelutapaa myös parisuhdeasioihin? Itse olen tehnyt tuota varmaan 10v. Aina on ollut yksi tai useampi ulkonäköön, kouluun tai töihin liittyvä asia, joka pitää saada "kuntoon" ennen kuin on järkevää tutustua naisiin. Tästä syystä on ollut mahdotonta luoda kontakteja naisiin, eikä tilanne vaikuta paranevan. Nyt on taas ilmennyt pari uutta asiaa yhden vanhan lisäksi, jotka pitää ehdottomasti tehdä ennen naisiin tutustumista. Nuo "tehtävät" kestää taas sen verran, että ikää on silloin jo taas yksi vuosi lisää.

Itse ajattelen niin, että naisiin ei missään tapauksessa pidä ottaa kontaktia, ellei oma elämä ole 100% järjestyksessä/kontrollissa ja itsetunto teräksisen kova. Ymmärrän nyt vanhempana, että tämä ajattelumalli on tietyllä tavalla sairas. Olen kuitenkin huomannut, että on lähes mahdotonta muuttaa omaa ajattelutapaa. Aina kuitenkin loppujen lopuksi päädyn samaan lopputulokseen: "juuri nyt ei ole hyvä aika, mutta heti kun hoidan nuo pari asiaa, niin...". Ongelmahan on, että aina tuntuu olevan jotain mitä pystyisi parantamaan tai muuttamaan.

Onko teistä joku ollut samassa tilanteessa ja löytänyt jonkun ratkaisun? Miten ylipäätänsä ihmiset voi vaan lähteä tutustumaan vastakkaiseen sukupuoleen, jos kaikki oman elämän yksityiskohdat ei ole ideaalitilanteessa?
4756
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Noh ite sovelsin aikasemmin just kanssa tommosta. Sitten kun valmistun, sitten kun saan työpaikan, sitten kun ei oo enää yhtäkään finniä, sitten kun oon ostanut uuden paidan, sitten kun työpaikka vakinaistuu, sitten kun on ostanut auton, sitten kun on tullut enempi lihaksia, sitten kun on matkustellut enempi jne.

Tajusin kuitenkin, että nuo kaikki ovat täysin ulkoisia seikkoja joilla ei seurusteluun tai ihastumiseen ihmeempiä vaikutuksia. Kuitenkin ihmiset ihastuu tapoihin, maailmankatsomukseen, luonteeseen, silmiin, huumorintajuun, rehellisyyteen jne. Sama se onko toinen vielä valmistunut tai onko toisella auto vai polkupyörä jos muuten natsaa.

Kaikki ulkoiset asiat ovat kuitenkin niitä muuttuvia ja kehittyviä. Jos suhteessa on 40vuotta saman kanssa, niin kaikki asiat ehtii muuttumaan sinä aikana moneen kertaan.

Äänestä

ajattelen, että en viisti tehdä mitään ennen kuin löydän naisen. se on oravanpyörä.

Äänestä

sitä voi tutustua vastakkaiseen sukupuoleen ja ollakin sen kanssa, mutta sama ajattelutapa jatkuu silti, mun pitää nyt tehdä kouluhommia, niin en voi tulla käymään yms..että silleen..

Äänestä
  • Olet tuossa kyllä varmasti ihan oikeassa. Eli ehkäpä järkevintä on vaan toistaiseksi elellä entiseen tapaan, ja katsoa jos vaikka tulevaisuudessa oma ajatusmaailma alkaisi pikkuhiljaa muuttua. En kuitenkaan oikeen jaksa uskoa, että tämä ajattelutapa voi jatkua loputtomiin. :P

    Tietysti ikä alkaa jo pikkuhiljaa vähän painamaan, kun en kuitenkaan haluaisi ensimmäisti suhdetta vasta joskus 30v . Toisaalta, en kyllä kuitenkaan haluaisi parisuhdetta tässä tilanteessa, joten ei auta valittaa. =)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


mies(81) kirjoitti:

Kuinka moni teistä soveltaa tuota "sitten kun..." -ajattelutapaa myös parisuhdeasioihin? Itse olen tehnyt tuota varmaan 10v. Aina on ollut yksi tai useampi ulkonäköön, kouluun tai töihin liittyvä asia, joka pitää saada "kuntoon" ennen kuin on järkevää tutustua naisiin. Tästä syystä on ollut mahdotonta luoda kontakteja naisiin, eikä tilanne vaikuta paranevan. Nyt on taas ilmennyt pari uutta asiaa yhden vanhan lisäksi, jotka pitää ehdottomasti tehdä ennen naisiin tutustumista. Nuo "tehtävät" kestää taas sen verran, että ikää on silloin jo taas yksi vuosi lisää.

Itse ajattelen niin, että naisiin ei missään tapauksessa pidä ottaa kontaktia, ellei oma elämä ole 100% järjestyksessä/kontrollissa ja itsetunto teräksisen kova. Ymmärrän nyt vanhempana, että tämä ajattelumalli on tietyllä tavalla sairas. Olen kuitenkin huomannut, että on lähes mahdotonta muuttaa omaa ajattelutapaa. Aina kuitenkin loppujen lopuksi päädyn samaan lopputulokseen: "juuri nyt ei ole hyvä aika, mutta heti kun hoidan nuo pari asiaa, niin...". Ongelmahan on, että aina tuntuu olevan jotain mitä pystyisi parantamaan tai muuttamaan.

Onko teistä joku ollut samassa tilanteessa ja löytänyt jonkun ratkaisun? Miten ylipäätänsä ihmiset voi vaan lähteä tutustumaan vastakkaiseen sukupuoleen, jos kaikki oman elämän yksityiskohdat ei ole ideaalitilanteessa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu