Usein miehiään arvostavat, hyvin pitävät ja hemmottelevat naiset tuomitaan "alistuneiksi jalkavaimoiksi". Kuitenkin tällainen nainen saa mieheltään rakkautta vähintään samassa suhteessa, tämän olen huomannut monissa suomalais-aasilaisissa suhteissa.
Miksi sitten näin ei enää saisi tehdä? Pitääkö naisen olla "kovis" joka ei huomioi miestään ollenkaan? Ainakin suomalaisten avioerotilastot ovat karmeaa katseltavaa!
Pelkääkö suomalaiset naiset, että kilpailu menee liian kovaksi, sellaiseksi jota nykynaiset eivät enää osaa?
Miksi sitten näin ei enää saisi tehdä? Pitääkö naisen olla "kovis" joka ei huomioi miestään ollenkaan? Ainakin suomalaisten avioerotilastot ovat karmeaa katseltavaa!
Pelkääkö suomalaiset naiset, että kilpailu menee liian kovaksi, sellaiseksi jota nykynaiset eivät enää osaa?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Joo, sepä se että tuollainen aasialainen tyyli houkuttelee miestä pitämään naistaan hyvänä. Tasa-arvoinen Suomi on jostain syystä siittänyt ilmoille turhankin änkyrätahtoista ja suorasukaista naista. Kuitenkin suomalaisetkin naiset monesti puhuvat siitä miten olisi ihana kokea sellaista ja sellaista rakkautta, mutta oma käytös on enemmänkin tätä vaatimista eikä uhrautumista hyvän suhteen edestä.
Olen ns. vahva suomalainen nainen, itsenäinen jne. Minulle on tärkeää oma työ ja harrastukset ja ystävät. Mutta myös rakastan ja hemmottelen kumppaniani, arvostan ja kunnioita häntä, passailenkin. Ja hän minua. Hänen seurassaan tunnen itseni naiseksi, rakastetuksi.
Vaikka olen 'vahva' en missään tapauksessa ole 'kovis', minusta se onkin inhottava piirre niin naisessa kuin miehessäkin.
Yleensäottaen olisi hienoa, jos kaikki voisivat 'taaplata tyylillään' ilman että leimataan jalkavaimoiksi, tohvelisankareiksi jne. Pääasia että suhde toimii ja molemmat ovat onnellisia.
Kumppanini on keskieurooppalainen, ja ihailee suuresti suomalaisten naisten 'vahvuutta ja luontevuutta'.
Feministilesbot ovat saanteet ajettua naisten päähän tuollaista. Yleensä naiset ovat alttiita vaikutteille, muodille, ihanteille jne.; mm. mainokset käskevät heitä, ohjaavat heidän käyttäytymistään hermoromahduksiin asti siinä kuin mikä tahansa muukin soopa, mikä on edees jossain määrin heille suunnattua.
langenut yhteenkään mainokseen, vaikka nainen olenkin. Ei ku äh.. valehtelin! Silloin kun se ampiaistikkujäätelö tuli markkinoille, niin retkahdin! Siksi sen muistankin niin hyvin. Ü
Sekö, missä oli niitä renkaita? Kola-appelsiiniko se oli?
ja keltaisia renkaita.. hyvää se oli..
Sulibat auringossa nopeammin kuin kovat mehujäät, mutte enää sitä ongelmaa ei ole. Ei ole aurinkoa eikä taida olla niitä mehujäitäkään.
Ne olivat hyviä..
Suomessa naisen on oltava kova! mielestäni tämä kovuuden näyttäminen/esittäminen huipentuu teini-ikään, jolloin on parempi olla (ainakin nykyisin..) poikamaisempi kuin tyttömäinen. Varmasti sosiaalinen selviytymiskeino. Itse muistan kuinka omalla kotipaikka kunnallani (himouskovaisten enemmistö) tyttömäisyyttä ja "heikkoutta" väheksyttiin. Olisikin mielenkiintoista tietää miten muissa kulttuureissa teinit selviävät hengissä..??