Tuolla alempana on aika hätkähdyttävä tutkimustulos, joka ansainnee enemmänkin huomiota:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000011690719
Arvoisa nimimerkki HCD kirjoittaa vastauksessaan
">Joskus ihmisten sinisilmäisyyttä ja yltiöpäistä optimismia on todella vaikeaa ymmärtää..."
Totean tähän, että naulan kantaan.
Katsotaanpa ensin, mitä se työ oikein on. Se on toimintaa, jolla hommataan ensin tarvitsemamme ja sitten päälle kaikkea kivaa. Kuvitteleeko joku ihan tosissaan, että saadaksemme nykyaikaisessa tehokkuudessa säällisen elintason, meidän tarvitsee painaa neljäkymmentä vuotta viisipäiväistä työviikkoa?
Moinen työmäärä on riittänyt vuosikymmeniä leipään ja sirkushuveihin. Mikähän siinä on, että nyt, kun tuottavuus tietotekniikan, automaation ja globalisaation vuoksi on ennennäkemätöntä, aletaan ajaa alas hyvinvointia ja ihan vakavissaan löpisemään palkanalennuksien hyväksymisestä - sensijaan, että vaadittaisiin suurempia palkkoja ja lyhyempää työaikaa. Lyhyempi työaika merkitsisi automatiikan ja tietotekniikan vähentämän ihmistyön jakamista työmarkkinoilla olevien kesken eli siis työllisyyden nousua. Tämä taas merkitsisi palkankorotuksia, koska työntekijöistä tulisi kilpailla, sekä verorasituksen pienenemistä koska työttömyyskulut alenisivat. Summa summarum: parempi elintaso enemmällä vapaa-ajalla.
Nyt sitten taas kysytään, mistä rahat. No, kohonneen tuottavuuden ylijäämästä tietenkin. Sieltä mistä ennenkin.
Vauraaseen 1980-lukuun verrattuna BKT:mme on puolet suurempi. Suomeksi: jokaista suomalaista kohti on puolet enemmän jaettavaa kuin parikymmentä vuotta sitten. Vientimme on kolminkertaistunut ja teollisuustuotanto kaksinkertainen. Jos -80 -luvulla työttömyys oli pieni, kutakuinkin koko kansa eli varsin hyvin ja yhteiskuntasektori toimi buenosti, RAHAN määrällä asiaa tarkastellen meidän pitäisi nyt elää lähes onnelassa.
1990-luvun laman aikana ryhdyttiin paniikissa kuuntelemaan yrityselämän neuvoja. Tehtiin valtavia tulonsiirtoja elinkeinoelämää pönkittämään, koska luotettiin tahon suoltamaan propagandaan: antakaa meille lisää, jotta voimme työllistää, helpottakaa asemaamme, ja kohonneesta vauraudestamme tömähtää sitten kaikkea mannaa koko kansalle.
Mitä on tehty ja miten se on vaikuttanut? KHT-tilintarkastaja Ritva Pitkäsen tutkimuksessa "Mihin katosi kultamuna" todetaan, että kasvanut investointivara on siirretty lähinnä automaatioon ja teknologiaan, ei uuteen, työllistävään tuotantoon. Pääasiassa investoinnit suuntautuivat yritysostoihin ulkomaille, osalla bonusrahaa ostettiin omia osakkeita näin keinotekoisesti nostaen kursseja, jotta voitaisiin kuitata muhkeat optiot ja bonukset.
Voimakkaasti -90 -luvulla kasvanut kansantalouden toimintaylijäämä vastasikin sattumalta yritysten liikevoittoa, yksityisyrittäjien tuloa ja asuntotuloa. Mihin se yleinen hyvinvointi sitten unohtui?
Vuosien 1990-2002 välillä teollisuusyrityksien voitot kuusinkertaistuivat. Siis kuusinkertaistuivat! .Tämä saavutettiin antamalla duunareille kenkää ja "palkkaamalla" sijaan robotteja sekä hiostamalla jäljellejäänyttä henkilökuntaa suurempaan vauhtiin. Rahassa tämä merkitsee 88 miljardia euroa. Omistajilta otettiin vielä 22 miljardia, joten teollisuudella oli käyettävissään 110 miljardia. Kas niin, varaa siis oli, lunastiko teollisuus lupauksensa vaurauden yleisestä jaosta, vai miten rahat käytettiin?
Suurin sijoituskohde oli sijoitukset konserniyrityksiin. Suomennettuna se tarkoittaa että yritykset ostivat kilpailijoitaan eli keskittyivät. Sijoitukset konserniyrityksiin olivat yhteensä 52 miljardia euroa. Osinkojakin maksettiin ruhtinaallisesti 24 miljardia euroa, enemmän kuin veroja joita maksettiin 21 miljardia euroa.
Entä kaiken vaikutus yhdistettynä päättäjien tulonjakopolitiikkaan? Suoraan eräästä tutkimuksesta lainattua: "Esko Ahon porvarihallituksen pääomaverouudistus loi superrikkaille tilaisuuden valtaviin rikkauksiin ja yhteiskunnan huippukerroksen irtiottoon. Vuosina 1990-2002 reaalitulot kasvoivat Suomessa keskimäärin 19 prosenttia. Suurituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat samaan aikaan 44 prosenttia, mutta todellinen kehityksen kuva aukeaa, kun tarkastellaan erikseen myös suurituloisimman prosentin, noin 50 000 rikkaimman tulokehitystä. Heidän reaalitulonsa kasvoivat 122 prosenttia. Vertailun vuoksi: Pienituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat samassa 12 vuoden jaksossa 1 prosentilla."
Esimerkkejä siitä, kuinka kansaa on huijattu, on monien kirjojen verran eikä niitä voi tähän kaikkia niitata. Voidaan tietysti sanoa, että yritykset tekevät aivan oikein, niiden tehtävänähän on pitää huolta omasta kannattavuudestaan. Kyllä, mutta olisi rehellistä silloin olla löpisemästä yhteiskuntavastuusta ja kaikkien hyötymisestä ja kertoa, että heille myönteisellä talouspolitiikalla on tarkoituksena rikkaiden rikastuttaminen. Katsotaan sitten uudestaan, ketkä kaikki haluavat olla tässä "yhteisessä veneessä".
Koska se kuuluisa pieni ihminen ei voi tälle mitään, syyttävä sormi on aivan oikeudenmukaista osoittaa päättäjiimme. Olisiko liikaa vaadittu, että poliittisin keinoin siirrettäisiin tästä valtavasti kohonneesta vauraudesta jotain myös kansalaisille: alati yt-uhkan raskauttamille työntekijöille, nääntyville ja toivottomaan, jopa orjuutettuun asemaan asetetuille työttömille, sairaille, lapsille ja vanhuksille, yhteiskuntasektorille sellaisen palkkauksen toteuttamiseksi, että ihmisiä saataisiin vapaaehtoisesti töihin? Olisiko jo aika muuttaa poliittista painopistettä suuryrityselämän suosimisesta siihen, mikä hallituksen tehtävä on - oman kansan edun ajamiseen? Jos se vaatii hallituksilta kansainvälistä yhteistyötä - ja sehän vaatii, markkinatalous jyrää globaalisti mutta hallitukset toimivat lähinnä paikallisesti - niin sitten sitä rataa. Mutta suurpääoma on jo osoittanut oman karvansa, ja se näkyy kansalaisten kannalta olevan ylen karheaa. Vai vieläkö joku uskoo, että elinkeinoelämää ja rikkaita entisestään tukemalla auvo koettaa kansalaisille sinä kuuluisana "jonakin päivänä"?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000011690719
Arvoisa nimimerkki HCD kirjoittaa vastauksessaan
">Joskus ihmisten sinisilmäisyyttä ja yltiöpäistä optimismia on todella vaikeaa ymmärtää..."
Totean tähän, että naulan kantaan.
Katsotaanpa ensin, mitä se työ oikein on. Se on toimintaa, jolla hommataan ensin tarvitsemamme ja sitten päälle kaikkea kivaa. Kuvitteleeko joku ihan tosissaan, että saadaksemme nykyaikaisessa tehokkuudessa säällisen elintason, meidän tarvitsee painaa neljäkymmentä vuotta viisipäiväistä työviikkoa?
Moinen työmäärä on riittänyt vuosikymmeniä leipään ja sirkushuveihin. Mikähän siinä on, että nyt, kun tuottavuus tietotekniikan, automaation ja globalisaation vuoksi on ennennäkemätöntä, aletaan ajaa alas hyvinvointia ja ihan vakavissaan löpisemään palkanalennuksien hyväksymisestä - sensijaan, että vaadittaisiin suurempia palkkoja ja lyhyempää työaikaa. Lyhyempi työaika merkitsisi automatiikan ja tietotekniikan vähentämän ihmistyön jakamista työmarkkinoilla olevien kesken eli siis työllisyyden nousua. Tämä taas merkitsisi palkankorotuksia, koska työntekijöistä tulisi kilpailla, sekä verorasituksen pienenemistä koska työttömyyskulut alenisivat. Summa summarum: parempi elintaso enemmällä vapaa-ajalla.
Nyt sitten taas kysytään, mistä rahat. No, kohonneen tuottavuuden ylijäämästä tietenkin. Sieltä mistä ennenkin.
Vauraaseen 1980-lukuun verrattuna BKT:mme on puolet suurempi. Suomeksi: jokaista suomalaista kohti on puolet enemmän jaettavaa kuin parikymmentä vuotta sitten. Vientimme on kolminkertaistunut ja teollisuustuotanto kaksinkertainen. Jos -80 -luvulla työttömyys oli pieni, kutakuinkin koko kansa eli varsin hyvin ja yhteiskuntasektori toimi buenosti, RAHAN määrällä asiaa tarkastellen meidän pitäisi nyt elää lähes onnelassa.
1990-luvun laman aikana ryhdyttiin paniikissa kuuntelemaan yrityselämän neuvoja. Tehtiin valtavia tulonsiirtoja elinkeinoelämää pönkittämään, koska luotettiin tahon suoltamaan propagandaan: antakaa meille lisää, jotta voimme työllistää, helpottakaa asemaamme, ja kohonneesta vauraudestamme tömähtää sitten kaikkea mannaa koko kansalle.
Mitä on tehty ja miten se on vaikuttanut? KHT-tilintarkastaja Ritva Pitkäsen tutkimuksessa "Mihin katosi kultamuna" todetaan, että kasvanut investointivara on siirretty lähinnä automaatioon ja teknologiaan, ei uuteen, työllistävään tuotantoon. Pääasiassa investoinnit suuntautuivat yritysostoihin ulkomaille, osalla bonusrahaa ostettiin omia osakkeita näin keinotekoisesti nostaen kursseja, jotta voitaisiin kuitata muhkeat optiot ja bonukset.
Voimakkaasti -90 -luvulla kasvanut kansantalouden toimintaylijäämä vastasikin sattumalta yritysten liikevoittoa, yksityisyrittäjien tuloa ja asuntotuloa. Mihin se yleinen hyvinvointi sitten unohtui?
Vuosien 1990-2002 välillä teollisuusyrityksien voitot kuusinkertaistuivat. Siis kuusinkertaistuivat! .Tämä saavutettiin antamalla duunareille kenkää ja "palkkaamalla" sijaan robotteja sekä hiostamalla jäljellejäänyttä henkilökuntaa suurempaan vauhtiin. Rahassa tämä merkitsee 88 miljardia euroa. Omistajilta otettiin vielä 22 miljardia, joten teollisuudella oli käyettävissään 110 miljardia. Kas niin, varaa siis oli, lunastiko teollisuus lupauksensa vaurauden yleisestä jaosta, vai miten rahat käytettiin?
Suurin sijoituskohde oli sijoitukset konserniyrityksiin. Suomennettuna se tarkoittaa että yritykset ostivat kilpailijoitaan eli keskittyivät. Sijoitukset konserniyrityksiin olivat yhteensä 52 miljardia euroa. Osinkojakin maksettiin ruhtinaallisesti 24 miljardia euroa, enemmän kuin veroja joita maksettiin 21 miljardia euroa.
Entä kaiken vaikutus yhdistettynä päättäjien tulonjakopolitiikkaan? Suoraan eräästä tutkimuksesta lainattua: "Esko Ahon porvarihallituksen pääomaverouudistus loi superrikkaille tilaisuuden valtaviin rikkauksiin ja yhteiskunnan huippukerroksen irtiottoon. Vuosina 1990-2002 reaalitulot kasvoivat Suomessa keskimäärin 19 prosenttia. Suurituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat samaan aikaan 44 prosenttia, mutta todellinen kehityksen kuva aukeaa, kun tarkastellaan erikseen myös suurituloisimman prosentin, noin 50 000 rikkaimman tulokehitystä. Heidän reaalitulonsa kasvoivat 122 prosenttia. Vertailun vuoksi: Pienituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat samassa 12 vuoden jaksossa 1 prosentilla."
Esimerkkejä siitä, kuinka kansaa on huijattu, on monien kirjojen verran eikä niitä voi tähän kaikkia niitata. Voidaan tietysti sanoa, että yritykset tekevät aivan oikein, niiden tehtävänähän on pitää huolta omasta kannattavuudestaan. Kyllä, mutta olisi rehellistä silloin olla löpisemästä yhteiskuntavastuusta ja kaikkien hyötymisestä ja kertoa, että heille myönteisellä talouspolitiikalla on tarkoituksena rikkaiden rikastuttaminen. Katsotaan sitten uudestaan, ketkä kaikki haluavat olla tässä "yhteisessä veneessä".
Koska se kuuluisa pieni ihminen ei voi tälle mitään, syyttävä sormi on aivan oikeudenmukaista osoittaa päättäjiimme. Olisiko liikaa vaadittu, että poliittisin keinoin siirrettäisiin tästä valtavasti kohonneesta vauraudesta jotain myös kansalaisille: alati yt-uhkan raskauttamille työntekijöille, nääntyville ja toivottomaan, jopa orjuutettuun asemaan asetetuille työttömille, sairaille, lapsille ja vanhuksille, yhteiskuntasektorille sellaisen palkkauksen toteuttamiseksi, että ihmisiä saataisiin vapaaehtoisesti töihin? Olisiko jo aika muuttaa poliittista painopistettä suuryrityselämän suosimisesta siihen, mikä hallituksen tehtävä on - oman kansan edun ajamiseen? Jos se vaatii hallituksilta kansainvälistä yhteistyötä - ja sehän vaatii, markkinatalous jyrää globaalisti mutta hallitukset toimivat lähinnä paikallisesti - niin sitten sitä rataa. Mutta suurpääoma on jo osoittanut oman karvansa, ja se näkyy kansalaisten kannalta olevan ylen karheaa. Vai vieläkö joku uskoo, että elinkeinoelämää ja rikkaita entisestään tukemalla auvo koettaa kansalaisille sinä kuuluisana "jonakin päivänä"?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Hyviä esimerkkejä, mutta olisi mielenkiintoista kuulla myös erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja toimintamalleja. Miten voisimme vaikuttaa? Ovatko poliitikot ainoita päätöksentekijöitä ja ovatko poliittiset keinot ainoa mahdollisuus?
”Olisiko liikaa vaadittu, että poliittisin keinoin siirrettäisiin tästä valtavasti kohonneesta vauraudesta jotain myös kansalaisille”
Miten tätä vaurautta voidaan siirtää kansalle? Kuinka toimitaan ulkomaisessa omistuksessa olevan yrityksen kanssa? Olen myös siinä käsityksessä, että yritys kuin yritys voi siirtää kotipaikkansa vaikka Honoluluun, jolloin tänne koto Suomeen tulevat varat ovat lähinnä vain työntekijöiden saamia palkkoja. En tosin ole perehtynyt näihin asioihin, joten oikaiskaa jos olen väärässä.
Vaurautta voidaan siirtää kansalle yksinkertaiselle poliittisella keinolla. Ensinnä hallitus tuo eduskuntaan muutosesityksen, jolla muutetaan nykyistä tyttömyysturvalakia sen verran, että työttömyysturva on kaikilla työikäisillä ja työkykyisillä.
Sitten eduskunta hyväksyy sen enemmistöllä.
Sen jälkeen alkaa syntyä kotimaisin voimin uusia työpaikkoja ja kun niitä on tarpeeksi muutaman vuoden kuluttua, ei ole merkitystä vaikka kaikki aulkomaiset yritykset siirtävät kotipaikkansa vaikka Honoluluun. Meillä on sitten kaikille työtä kotimaisissa firmoissa taas, kuten oli 70-luvullakin, jolloin asiat olivat paremmin, kuten aloittaja sanoi.
Poliittinen keino ei siis vaadi keneltäkään mitään pois, se vain sallii myös kotimaiset työnantajat ja vauraus jää kotimaahan, ei ulkomaille. Meillä on olemassa kilpailukykyinen kotimainen vaihtoehto sen jälkeen suurimmalle osalle kysyntää.
Ratkaisuvaihtoehdoista: muunmuassa juuri noin, kuin Hallitusnikkari on esittänyt: tukemalla paikallista toimintaa esitetyllä tavalla, eli luoden mahdollisuuksia itsensä työllistämiseen. Ei siis siten kuin nyt, eli pakottamalla ihmisiä orjatöihin suurpääoman hyväksi.
Kuten kirjoitin, hallituksien pitää myös hyväksyä nykyisen linjan vääryys, ja ryhtyä tekemään kansainvälistä yhteistyötä suunnan muuttamiseksi. Suomen hallitus olisi aloitteentekijänä eräs varteenotettavimmista.
Kaikki keinot eivät olisi poliittisia - enkä nyt viittaa Ranskaan, Lahteen enkä Tanskaan. Viittaan esimerkiksi jo esilletulleeseen ideaan ruveta kehittämään ja ylläpitämään eettistä listaa yrityksistä. Ensin pitää päättää, mitkä ovat kriteerit: yrityksen työvoimapolitiikka, palkkaus, työntekijöiden edut, omistajien rokottama osuus tuotosta, orjatyövoiman käyttö meillä ja muualla, näkyvissä oleva kehityssuunta yms...
Näiden tietojen valossa yritykset pisteytetään, ja sen mukaan omasta elintasostaan huolestuneet ihmiset voivat äänestää lompakollaan. Koska raha merkitsee monille yrityksille kaikkea kaikessa, se on myös tehokkain ase heitä itseään vastaan. Tämä ase toimisi erityisen hyvin rikkaissa maissa, koska päämarkkina-alueet ovat luonnollisesti täällä.
Tuolla alempana on myös esitetty työttömien omien, vapaaehtoisten ja humaanien "orjatyöfirmojen" perustamista siltä varalta, että hallituksen orjatyölaki toteutetaan. Siinä on yksi idea, joilla systeemiä vastaan voi käydä sen omilla ehdoilla, ja aivan laillisesti.
Ideoita ja toimintaa tarvitaan. Toivottavasti päättäjämme alkavat kallistaa korviaan muutokselle, ennenkuin touhu menee muuallakin kuin Galliassa tuolle asteelle.
Työttömyysturvalain muutosko takaisi KAIKILLE työpaikan ja kohtuullisen elintason? Takaisiko se myös sen, ettei ulkomailta kannattaisi hankkia työvoimaa? Vaikuttaisiko se tuloeroihin tasaavasti jos tuloiksi lasketaan sekä pääoma- että ansiotulot?
"Viittaan esimerkiksi jo esilletulleeseen ideaan ruveta kehittämään ja ylläpitämään eettistä listaa yrityksistä"
Tuohon eettisyyteen minä en oikein jaksa uskoa. Aina on olemassa ihmisiä jotka haluavat enemmän ja enemmän.
"Työttömyysturvalain muutosko takaisi KAIKILLE työpaikan ja kohtuullisen elintason?"
Käytännössä se takaisi sen kaikille. Jos katsomme historian kirjoja, niin vain muutamalle tuhannelle se ei takaa sitä. Ja heistäkin suurin osa ovat sellaisia, jotka eivät halua tai viitsi hankkia työpaikkaa ja elintasoa. Mutta kaikille halukkaille olisi tarjolla kunnon työpaikka ja kunnon tulotaso.
Tämä perustuu siihen, että meillä nykyisin työttömyyteen käytetään noin puolet veroista. Jos työttömyyttä ei olisi, tarvitsi maksaa vain puolet veroista ja tuotteet olisivat keskimäärin 30 % edullisempia. Kun sekä käteen jäävä euromäärä kasvaa ja tuotteiden hinnat laskevat, ostovoima lisääntyy reilusti.
"Takaisiko se myös sen, ettei ulkomailta kannattaisi hankkia työvoimaa? "
Jos ulkomaisen ja kotimaisen työvoiman hinta on suunnilleen sama, ei ole kovin kannattavaa hankkia työntekijöitä ulkomailta. Itse työn hintahan ei Suomessa ole suuri, vaan siihen liittyvät verot (työ 5 %, vero 60 % tuotteessa). Ulkomaisen työvoiman etuna on se, ettei nykyisin heidän työstään tarvitse maksaa niin suuria veroja kuin suomalaisten ja työvoima on siten edullisempaa.
"Vaikuttaisiko se tuloeroihin tasaavasti jos tuloiksi lasketaan sekä pääoma- että ansiotulot? "
Ehdottamani malli mahdollistaa että kaikki tulot voidaan laskea yhteen, koska pääomatuloille ja ansiotuloille voidaan määrätä sama vero. Tätä ei voida tehdä kertarysäyksellä, sillä meillä on progressiivisen verotuksen vuoksi kieroutunut palkkarakenne.
Kaupunginjohtajille maksetaan esimerkiksi 10 000 euroa kuussa ja kirvesmiehelle 3 333 euroa kuussa ja pienituloisella hanttimiehellä 1 000 euroa kuussa, huomataan että kaupunginjohtaja saa 3 000 €/kk, kirvesmies 2 000 €/kk ja pienituloinen hanttimies 1 000 €/kk rahaa tililleen.
Eli kaupunginjohtaja saa kolmanneksen käteen, kirvesmies puolet ja pienituloinen hanttimies saman mitä bruttotulo (kun huomioidaan asumistuki ja muut pienituloisen tuet). Joten, jos meillä olisi pienituloisella hanttimiehellä palkka 2 000 €/kk, kirvesmiehen 4 000 €/kk ja kaupunginjohtajan palkka 6 000 €/kk ja jokaiselta otettaisiin 30 % veroa, niin saisi pienituloinen hanttimies 1 320 €/kk, kirvesmies 2 640 €/kk ja kaupunginjohtaja 3 950 €/kk
Nyt esimerkissä kaupunginjohtaja saa siis 3950/1320 = 3 eli kolme kertaa nettotuloa enemmän kuin pienituloinen hanttimies.
Koska tähän päästäksemme täytyy kaupunginjohtajien bruttopalkkoja laskea ja pienituloisen hanttimiehen bruttopalkkaa nostaa, tätä ei voi tehdä kertarysäyksellä, vaan pitkällä aikavälillä (n. 5 vuotta). Tämähän ei vaikuta kenenkään tuloihin vähentävästi, vaan kaikki saavat lisää nykyiseen. Ainoastaan verotus muuttuu kaikille samanlaiseksi ja mahdollistaa työn tekemisen halutun verran, koska sitä viiden vuoden kuluttua on tarjolla riittävästi kaikille.
Eli palaisimme takaisin sellaiseen tilanteeseen, että jos haluaa enemmän rahaa, saa sitä myös tekemällä työtä ahkerasti. Aivan kuten ennenvanhaan, työlläkin voisi rikastua.
Ehdotuksessani ei ole tarkoitus siis tasata tuloja, vaan taata jokaiselle minimitulo (paitsi työttömille), joka vastaa nykyistä 2 000 euron kuukausituloa. Tämä 2 000 euroa vastaava tulo siis on vähintään kaikilla, myös sairailla ja eläkeläisillä, sekä myös pienin palkka normaalista n. 160 tunnin kuukausityöstä.
Ylärajaa ei ole, jokainen saa tehdä työtä niin paljon kuin haluaa, joskin palkkatyön (tai siihen verrattavan työn) osalta säilytetään nykyiset 70-luvun työajat (8h/pv) ja ylityökorvaukset palautetaan takaisin.
Koska on aivan sama, hankkiiko sitten tulon pääomatulona vai ansiotulona, kukaan ei voi tehdä verokikkailua kun kaikki tulot ovat verotuksellisesti saman arvoisia. Ja koska emme ole enää sitten riippuvaisia ulkomaisten sijoituksista, ei pääomaveron tarvitse olla 28, vaan se voi olla vaikka 30 %. Uskon kuitenkin, että kaikkien verot voidaan laskea tuohon 28 prosentin tuntumaan ennen vuotta 2015, kun ulkomaanvelka saadaan maksettua pois.
Joku on huolissaan nyt tietenkin pienituloisten verotuksesta. Siihen löytyy hyvä keino, tulovähennys kaikille. Eli jos hankkii vuodessa tuloa 4 000 euroa tai alle, ei veroja tarvitse maksaa ollenkaan. Tämä helpottaa paljon asioiden hoitamista kun ei tarvitse miettiä pienituloisen verotuksesta ollenkaan.
Huomautan, että tämä kuvaukseni verotuksesta ei kuulu ehdotukseeni, mutta se on mahdollinen ja kannattava muutos pitemmällä tähtäimellä jos halutaan vielä enemmän hyvinvointia kansalaisille eli enemmän kuin työttömyyden poistamisesta saatava elintason tuplaaminen.
Ehdotukseni on siis ainoastaan se, että laajennetaan työttömyysturva koskemaan kaikki työikäisiä ja työkykyisiä.
""Viittaan esimerkiksi jo esilletulleeseen ideaan ruveta kehittämään ja ylläpitämään eettistä listaa yrityksistä" "
Eettisen listan ylläpitäminen on tarpeellista nykyisessä tilanteessa. Suosittelen kaikkia sitä noudattamaan jos ihmiset vain viitsisivät tehdä perustellut listat.
Jos ehdotukseni toteuttaisiin, listoilla ei olisi suurta tarvetta, koska yritykset eivät voisi teettää ilmaiseksi töitäkään.
"Tuohon eettisyyteen minä en oikein jaksa uskoa. Aina on olemassa ihmisiä jotka haluavat enemmän ja enemmän. "
Minä ymmärsin tuon listan sellaiseksi, että listattaisiin ne yritykset, jotka teettävät töitä ilmaistöitä eli ottavat töihin työttömiä pakkotyöhön.
Jos me halumme elintasoa, ei sitä saada aikaan tasapäistämisellä, vaan raalla, mutta rehellisellä kilpailulla. Kun jokaisella taataan riittävä elintaso (työttömille vähintään 500 €/kk ja muille vähintään2 000 €/kk) ja sen lisäksi jokainen saa hankkia laillisin keinoin niin paljon kuin haluaa, syntyy hyvinvointia kaikille.
Jos joku ottaa liikaa itselleen, tulee toinen joka tuottaa edullisemmin ja hinnat pysyvät kurissa. Jos joku ei maksa riittävästi palkkaa kun vie liikaa itselleen, joku toinen maksaa ja työntekijät siirtyvät toisen palvelukseen.
Ihminen on siitä mielenkiintoinen olento, että kun sillä saa olla haaveita ja se saa niitä toteuttaa, niin se kehittää hyvinvointia.
Kiitos pitkästä vastauksestasi. Täytynee perehtyä siihen paremmin oikein "ajan kanssa".
"Jos ulkomaisen ja kotimaisen työvoiman hinta on suunnilleen sama, ei ole kovin kannattavaa hankkia työntekijöitä ulkomailta. Itse työn hintahan ei Suomessa ole suuri, vaan siihen liittyvät verot (työ 5 %, vero 60 % tuotteessa). Ulkomaisen työvoiman etuna on se, ettei nykyisin heidän työstään tarvitse maksaa niin suuria veroja kuin suomalaisten ja työvoima on siten edullisempaa."
Äkkiseltään luettuna pisti silmään tuo yllä oleva teksti. Mitä tarkoittaa, että ulkomaisen työntekijän työstä ei tarvitse maksaa niin suuria veroja?
"Tämä perustuu siihen, että meillä nykyisin työttömyyteen käytetään noin puolet veroista."
Niin jotta mitenkä? Eikös työttömyyden kustannukset ole hyvinkin edullisia valtiolle. STM:n tilastojen mukaan työttömyysmenot ovat n. 10 % sosiaalimenoista. Sosiaalimenot puolestaan ovat n. 27 % bkt:sta.
Kun työntekijä tulee yksin jostakin edullisesta maasta ja hänelle maksetaan jopa normaalia palkkaa, niin ulkomaalainen jaksaa painaa yli kaksinkertaisella vauhdilla hommia sillä samalla palkalla, mitä suomalainen tekee normaalisti.
Hänelle on siihen motiivi, keikka kestää vain hetken aikaa ja hän pääsi keikalle Suomeen vain sillä ehdolla, että tekee hommia hullun lailla. Lisäksi työpäivä venyy pitemmäksi, vaikkei maksetakkaan kuin kahdeksasta.
Jos oletamme, että työn tarve olisi vaikka 300 nth ja yritys palkkaa ulkomaisen keikkamiehen töihin ja maksaa 120 nth:n verran, niin se työ on sitten tehty.
Vaikka palkka olisi sekä suomalaisella että ulkomaalaisella sama, vaikka 10 €/h, niin suomalaiselle olisi siis pitänyt maksaa 3 000 €.
Suomalaisen työstä saatavat välittömät verot olisivat noin 1 300 euroa, koska hänen veroprosenttinsa on huomattavasti korkeampi koska hän on Suomessa koko vuoden ja verotus on progressiivinen.
Vastaavasti taas tämä ulkomaalainen keikkamies saa työstä 1 200 € ja maksaa siitä veroa vain 300 euroa.
Jos nyt tarkastelemme asiaa yhteiskunnan kannalta, yhteiskunta sai ulkomaalaisen tapauksessa veroja vain 300 euroa verrattuna suomalaiselta saatavaan 1 300 euroon eli vain neljänneksen. Ja työnantajahan se oikeastaan maksoi sen veron. Hän saa saman työsuorituksen edullisemmin ulkomaalaiselta, koska työnantajan tarvitsi maksaa työstä vain 1 200 euroa ulkomaalaiselle, vaikka suomalaiselle olisi pitänyt maksaa 3 000 euroa samasta työstä.
Ja kun se ulkomaalainen lähti käymään kuukauden keikalla Suomessa, hän sai reissultaan 900 euroa eli saman verran kuin olisi saanut koko vuonna kotimaassaan, jos olisi töitä ollut koko vuodeksi.
Usein ulkomainen työntekijä tulee töihin myös siten, että joku ulkomainen yritys ottaa jonkin osaurakan ja tuo vaikka sata työmiestä tänne. Heille maksetaan vain osa siitä summmasta, mitä suomalaisille työntekijöille pitäisi maksaa. Edelle mainituista syistä johtuen.
Tämä ulkomainen työntekijä saa hyvää palkkaa omasta mielestään, ja maksaa palkastaan veroa (jos maksaa). Asiassa hyötyvät sekä työntekijä, ulkomainen työnantaja sekä suomalainen työn tilaaja. Ainoa joka tässä ei hyödy, on yhteiskunta eli me kansalaiset, jotka emme saa verotuloja.
Koska osa veroista jäi saamatta, niin jäljelle jääneet joutuvat tekemään enemmän töitä saadakseen saman määrän hyvinvointia tai jos eivät saa/kykene, elintaso laskee. Kuten tuossa esitin, työn hinta on suunnilleen sama, vain veroissa on ero. Eli työstähän maksetaan tässä kun ulkomaalaiset käy tekemässä, mutta veroja vain vähän.
Meillä Suomessa se usein tarkoittaa että elintaso laskee.
Meillähän ei ole Suomessa mitään ammatinmukaista minimipalkkaa, joten hyvin ammattitaitoinen voi tulla tänne pienellä palkalla töihin ja vastaavasti koulutettu on työttömänä. Tässä tapauksessa yhteiskunta on maksanut koulutuksen, mutta maksaa työttömälle tuet ja työt tekee joku halvalla, eikä siitä tule paljon verotuloja. Yhteiskunnalta jää siis saamatta normaalisti tulevat verot.
Usein myös tapahtuu niin, että ahkera työmies tulee tänne ja pian tulee sitten kymmenen lasta ja muuta sukulaista. Heille järjestyy sitten yhteiskunnan tuella palvelut ja se työntekijä tekee sitä työtä ja maksaa pientä veroa. Samaan aikaan yhteiskunta siis maksaa suomalaiselle työttömälle että sen ulkomaalaisen työntekijän perheenjäsenille tukia verovaroista.
Työttömyyden kustannukset eivät ole pelkästään ne, mitä maksetaan työttömyyskorvauksia.
Työttömyys vaikuttaa lähes kaikkeen toimintaan mitä maassamme tehdään tai jätetään tekemättä. Kaikki tämä maksa aja ne kustannukset tulee lisätä työttömyyden kustannuksiin.
Otetaan nyt vaikka opiskelja, joka opiskelee työttömyyden vuoksi. Eli siis sen vuoksi, ettei päässyt töihin, hän alkaa opiskelemaan. Opiskelun kustannukset eivät ole pelkästään ne, mitä se maksaa opiskelijalle ja mitä hänelle maksetaan opintotukea. Opiskelu vaatii myös oppilaitoksen ja sen kustannukset ovat kolmin kertaiset opiskelijan kustannuksiin verrattuna, jotka hän saa yhteiskunnalta. Meillä on kymmeniä tuhansia opiskelijoita, jotka opiskelevat työttömyyden vuoksi ja niistä tulee suuret kustannukset.
Seuraavaksi voimme tarkastella vaikka eläkeläisiä. Normaalisti eläkkeelle pääsee 65 vuotiaana. Työttömyyden vuoksi meillä on paljon eläkeläisiä, joille maksetaan eläkettä ennen tätä eläkkeelle pääsyn rajaa. Nämä eläkkeetkin ovat työttömyyden kustannuksia.
Sitten otetaan tarkasteltavaksi vaikka terveydenhoitokustannukset. Kuinka moni sairastuu työttömyyden vuoksi ja paljonko nämä kustannukset ovat? Paljonko tämä hoito vie hoitoa muilta, joiden sairaus pitkittyy ja on poissa tuotannosta? Kuinka paljon kalliimaksi hoito tulee kun sitä ei voi aloittaa heti, vaan aika menee kuukausia, jopa vuosia? Täältä tulee moninkertaiset kustannukset työttömyyskorvauksiin verrattuna.
Entä sitten vanhukset ja työttömyys? Heitä ei ole työttömyyden aiheuttamien kustannusten vuoksi vara hoitaa. Jälkeläiset tuskastuvat, menettävät uskonsa, oma elämä horjuu. Työt eivät suju kun mielessä on se oma äiti siellä hyljättynä ja hoitamattomana. Brittokansatuote laskee, tuottavuus laskee. Se tekee nopeasti monta kertaa enemmän kuin työttömyyskorvausten summa.
Entä työttömyyteen kuuluva pätkätöiden tekeminen? Se rassaa työntekijöitä, he sairastuvat. Työssä olevat uupuvat. Tarvitse vat hoitoa, joka on kallista. Sekin raha on otettava jostakin. Sekin otetaan veroista, mutta ei nimikkeellä työttömyyden kustannukset vaan jollakin muulla nimellä.
Perheväkivalta, rikollisuus ja muu kalliiksi tuleva toiminta on myös työttömyyden aihettamaa suureksi osaksi. Sekin maksaa ja menee työttömyyden piikkiin aika suurelta osin.
Tuo STM:n kertoma 2.7 miljardia on ainoataan se summa, mikä maksetaan työttömyystukina. Tähän ei ole huomioitu esimerkiksi sitä 40 % osuutta tuesta, joka tulee työnantajien maksamana. Eikä siinä ole otettu sitä summaa, reilua miljaridia, jonka työvoimahallinto uhansine toimistoineen tarvitsee.
Kun huomioimme kaikki nuo suuret asiat ja muutamat pienemmät, huomaamme, että työttömyyden kustannukset eivät olekaan kovin pieniä, vaan ne ovat tosiaan puolet kerätyistä veroista.
Ja tämän lisäksi, työttömyys aiheuttaa vielä lisäksi saamatta jääneitä tuloja, sillä työttömyyden vuoksi meidän 3.15 miljoonasta työikäisestä ja työkykyisestä kansalaisestamme vain 2.0 miljoonaa voi tehtä tuottavaa työtä ja 1.15 miljoonaa työikäistä ja työkykyistä elätetään lasten, kotiäitien, sairaiden ja vanhusten lisäksi, joita on yhteensä 2.1 miljoonaa.
Tämän 1.15 miljoonan tuottavan työn ulkopuolella olevan aikaasaama verotulo olisi noin 28 miljardia euroa, jota me emme nyt saa työttömyyden vuoksi yhteiskunnalle.
tullaan viisaammiksi niin.....(by Hector)
Unohdit mainita kuinka paljon työttömyys aiheuttaa alkoholisoitumista ja välillisiä sekä välittömiä kuolemia sen kautta ja perhehelvettejä ym. lieveilmiöitä. Ja hallitus antaa vielä hyvät eväät, laskevat hintaa että työtönkin saa viinansa jotta kuolisi äkkiä pois häiritsemästä varakkaiden elämää.
"Perheväkivalta, rikollisuus ja muu kalliiksi tuleva toiminta on myös työttömyyden aihettamaa suureksi osaksi. Sekin maksaa ja menee työttömyyden piikkiin aika suurelta osin. "
Olin kyllä mainitsevinani nuokin asiat yhtenä kohtana. Näkyy olevan näppäilyvirhe siellä, onneksi harmiton.
Nythän SDP uusi puheenjohtaja esittää alkoholin käytön lisäämistä ehdottamalla ravintoloiden verotuksen keventämistä. Eli viinaa halvemmalla puheenjohtajalle.
Onko muuten kenelläkään tietoa onko hänellä joitakin henkilökohtaisia ongelmia, vai onko tarkoitus saada lisäääniä presidentille saamalla alkoholin ravintolakäyttäjät mukaan äänestystalkoisiin.
Jos puolueen presidentin suosio kasvaa tätä vauhtia, on suosio pitkästi yli sadan prosentin ennen joulua. Eikö se ollut yli sata tässä keväälläkin, vai oliko se tyytyväisyys. Minä en sano mitään, en ole keskustellut tänä vuonna presidenttimme kanssa.
Ja kellähän työttömällä on nykyisillä ravintolahinnoilla varaa käydä siellä ryyppäämässä, jos nyt ryyppäämiseen on varaa edes kotonakaan. Jos siis edes on sitä kotia.
Perheväkivalta, talousrikollisuus ja muu kalliiksi tuleva toiminta tuskin ovat työttömien syytä.
Syyllistämättä ketään työtöntä tai muuta, totean vain, että työttömyyden vuoksi nämä kielteiset asiat ovat lisääntyneet. Joko suoraan tai välillisesti. Työtön ja työttömyys ovat eri asioita. Jos talousrikollisuus on lisääntynyt työttömyyden vuoksi, ei se tarkoita että työttömien vuoksi.
En keksi mitään syytä, miksi juuri nyt pitäisi ravintoloiden verotusta laskea. Eikö olisi parempi sallia työn tekeminen kaikille ja laskea sitten kaikkia veroja, kun siihen on varaa yhteiskunnalla? Ja kuten sanoit, ei työttömillä ole varaa ravintolaan (et sinäkän ole varmaan nähnyt yhtään työtöntä ravintolassa koskaan), niin sekin etu menee siis muille kuin työttömille eli rikkaille. Kysyinhän, että miten tämä puheenjohtaja viihtyy ravintolassa, tuleeko se edullisemmaksi hänelle jos veroa lasketaan?
Mielestäni tässä ehdotuksessa on kysymys äänten kalastamisesta eikä kansalaisten hyvinvoinnin parantamisesta, minkä kuuluisi olla hallitsevan puolueen päämäärä.
"Tämän 1.15 miljoonan tuottavan työn ulkopuolella olevan aikaasaama verotulo olisi noin 28 miljardia euroa, jota me emme nyt saa työttömyyden vuoksi yhteiskunnalle."
Ja mitähän ne kaikki työttömät sitten tekisivät sellaista mistä joku niille kunnon palkkaa maksaisi ja mistä se uusi raha tulisi? Kerro ihan ensin se ja mieti sitten uudestaan. Tuskin Suomessa mitään massatuotetta vientiin kannattaa työvoimalla tehdä eli se olisi jotain kotimarkkinoiden tuotetta tai palvelua mitä ihmiset tekisi toinen toisilleen vai? Ja ostaisi toinen toisiltaan? Heh heh. Ja kaikki tämä tietysti saavutettaisiin kun vaan yrittäjille taattaisiin työttömyysturva. Vielä enemmän HEH HEH. Taidat olla vähän seonnut omiin "nerokkaisiin" ajatusrakennelmiisi...
Siullehan tuntuu olevan tämän maan asiat harvinaisen selkeitä, arvoisa Hallitusnikkari.
Suuressa nerokkuudessasi olet keksinyt, että kaikki mahdollinen ongelma ja vääryys johtuu sellasesta asiasta kuin TYÖTTÖMYYS. Sitten olet vielä keksinyt tähän periongelmaan ratkaisun: TYÖTTÖMYYSTURVA KAIKILLE HALLITUSNIKKARIN MALLIN MUKAISESTI.
Siinäpä se on suorastaan lopullinen ratkaisu. Kunhan tämä vain toteutetaan niin tuhatvuotisen onnemme tiellä ei ole esteitä, kulta-ajat odottaa.
Mutta mitenkäs tämä auvo meille saataisiin, kun se hallitus tahallansa vastustaa eikä oikein kukaan muutenkaan ymmärrä. Miulla olis pieni ja vaatimaton ehdotus. Se menee näin: HALLITUSNIKKARI DIKTAATTORIKSI. Sie saat ihan vapaasti ja ilmaseks lisätä tän ohjelmaasi, olepa hyvä.
Mietitäänhän ensin, miksi meillä työpaikkojen synnyttäjille lätkäistään sellainen rangaistus, ettei monikaan halua synnyttää työpaikkoja. Kertoisitko siis miksi työpaikkojen synnyttämisestä rangaistaan? Pelkääkö joku, että meille syntyisi liikaa työpaikka maahamme jos niiden synnyttämisestä ei rangaistaisi?
Meillä kai on olemassa nykyisin ulkomaankauppaa, joka on kolmannes kaikesta toiminnasta ja puolet tuottavasta toiminnasta. Ajatellaanpa, että näiden tuotteiden hinta laskisi 30 %. Mitä kuvittelisit tapahtuvan? Kasvaisiko markkinaosuutemme näiden tuotteiden kohdalla? Ja jos oletamme, että markkinaosuus kasvaisi, eikö pitäisi palkata enemmän työntekijöitä niitä tekemään, mitä ne nyt sitten nyt onkaan. Eiköhän se uusi raha tulisi esimerkiksi sieltä, vaikka kolmannes uudesta rahasta.
Miten sitten voidaan maksaa kunnon palkkaa? Miten sitä ennen voitiin maksaa? Eikö tuottavuus ole kasvanut? Kun sinä tai minä teemme työtä kahdeksan tuntia, niin siitä saamme itsellemme suoraan reilun tunnin eli 20 prosenttia työn arvosta. Osa tulee yhteiskunnan kautta kiertäen, jos tulee. Yli kolme tuntia päivän työstä kuluu työttömyyden aiheuttamiin kustannuksiin. Tarvitsemmeko työttömyyttä? Eikö tuo työmäärä voitaisi antaa meille itsellemme?
Eli kun tekisimme työtä kahdeksan tuntia, saisimme itsellemme reilun neljän tunnin työn arvon. Ja sen lopun saisi sitten yhteiskunta, joka huolehtisi meidän sosiaaturvasta.
Näinhän tehtiin joskus 70-luvulla ja sitä ennen. Ja jos menemme ajassa parisataa vuotta taaksepäin, työn arvosta meni yhteiskunnalle vain kymmenen prosenttia. Muistat kai kun puhuttiin että piti maksaa julkiselle vallalle kymmenys? Nykyisin pitää maksaa kahdeksan kymmenystä. Järkevääkö?
Sitten jos meillä säilyisi työttömyysturva vaikka ei pysyisikään työllistämään heti kokonaan. Meillä on paljon opiskeleita tai muuten sellaisia kansalaisia, jotka kykenisivät synnyttämään uusia innovaatioita. Kaikilla aloilla. Nämä synnyttäisivät uusia tuotteita ja palveluita eli työtä, koska olemassa olevat voidaan tuottaa tehokkaammin automaation ja kehityksen ansiosta. Uutta syntyisi sekä kotimaan että ulkomaan kysyntää tyydyttämään.
Olethan tietoinen, että työ synnyttää hyvinvointia. Meillä monet kuvittelevat että hyvinvointi synnyttää työtä. Asia ei ole suinkaan näinpäin, vaan työllä voidaan synnyttää hyvinvointia eli kun jokainen saa tehdä työtä, siitä syntyy hyvinvointia, vaikka alussa se ei olisikaan kannattavaa. Koska meillä muutenkin maksetaan työttömyystukea työtömille, miksemme antaisi tämän synnyttää meille hyvinvointia eli antaisimme tuen saajien kehittää ja synnyttää uutta?
Esimerkiksi minulla olisi innovaatioita odottamassa noin 10 000 ihmisen työpanoksen verran seuraavan viiden vuoden ajalle. Eli työtä olisi tarjolla 50 000 henkilötyövuotta, ainakin. Eikä siihen tarvittaisi euroakaan todennäköisesti, ainoastaan työttömyysturva kaikille, mikä nyt jo onkin kaikilla jos ei kehitä mitään uutta.
Jos mielestäni olen seonnut ajatuksiini, niin kertoisitko missä kohdin? Miksi nämä ajatusrakennelmat toimivat ennen vuotta 1985, jolloin tämä nykyinen työttömyysturvalaki tuli voimaan? 70-luvulla ei rangaistu työpaikkojen synnyttämisestä, silloin ei ollut työttömyyttäkään ja silloin oli parempi elintaso kuin nykyisin on.
Sinä varmaan naureskelet näille 60- ja 70-lukujen ihmisille, jotka kuvittelivat tekevänsä silloin töitä ja tulevansa hyvin toimeen. Sinun mielestäsi näin ei ollut, koska ei ollut työttömyyttä. Nyt kun on työttömyyttä, mielestäsi asiat ovat hyvin eikä mitään saisi muuttaa, niinkö? Sinua varnmaan naurattaa nämä sen aikaisten ihmisten "nerokkaat" ajatusrakennelmatkin, eikö vain?
"Meillä kai on olemassa nykyisin ulkomaankauppaa, joka on kolmannes kaikesta toiminnasta ja puolet tuottavasta toiminnasta. Ajatellaanpa, että näiden tuotteiden hinta laskisi 30 %. Mitä kuvittelisit tapahtuvan? Kasvaisiko markkinaosuutemme näiden tuotteiden kohdalla? "
Niin on Kiinallakin ulkomaankauppa ja muutoma SATA MILJOONAA halpaa työntekijää ENEMMÄN kuin Suomella. Milläs me niille pärjätään? Tehdäänkö enemmän ja halvemmalla että koko muu maailma ostaa kiinalaisten tuotteiden sijaan suomalaisia? Viisi miljoonaa nerokasta suomalaista varmaan myös keksii enemmän uusia innovaatioita kuin koko muu maailma yhteensä? Älä nyt jaksa...
Ainut millä työttömyyttä voisi pienentää olisi työajan lasku esim. 4 päiväiseen työviikkoon. Palkat vähän pienenisi mutta lisääntyvä vapaa-aika kompensoisi sitä ja työtä riittäisi useammalle.
Et vieläkään selvittänyt keneltä se uusi raha tulisi...
Ja jos sua niin kovasti polttelee perustaa oma yritys niin älä ole tyypillinen sosiaalidemokraattisen systeemin passivoima surkimus ja pelkuri vaan tee se! Senhän on pakko kannattaa jos kerran 10000 ihmistä kehut voivasi työllistää... paskaakos sitten enää millään työttömyysturvilla teet.
Selkeitähän ne ovat. Eikä ne sinullekaan ole mitenkään ihmeellisiä kun jätät kaiken sen ajatuksistasi, jota poliitikot ovat sinulle opettaneet.
Kun muistaa sen, että työtä tekemällä me voimme saada kaiken aikaan, niin ei asioiden kulku ole muillekaan mikään ongelma. Monella on sellainen kuvitelma, että valtiolla on suuri arkku, jossa on paljon rahaa, jota se jakaa sitten kansalaisille. Ihan totta! Näin se on, moni kuvittelee ettei omalla ja muiden tekemisillä ole mitään merkitystä valtion taloudelliseen tilanteeseen.
Kannattaa aina ottaa tarkastelussa molemmat ääripäät ja katsoa mihin suuntaan mikäkin asia vaikuttaa. Ajatellaan nyt vaikka niin, että kukaan ei tee mitään työtä. Millaista meillä olisi? Aika köyhää, olettaisin. Ei taitaisi kukaan elää. Siksi kai ihmiset tekevät ainakin jotakin jotta eläisivät. Onhan se työtä sekin jos etsii jotain syötäviä hedelmiä? Ei se ruoka suoraan suuhun tule.
Otetaan sitten toinen pää. Kaikki tekevät työtä 24 h/vkr, joka ikuinen päivä. Onnistuuko? Eipä taida, tarvitaan aikaa nukkumiseen, syömiseen ja vapaatakin, että jaksaa tehdä työtä.
Eli olemme nyt tulleet siihen tulokseen että ihmisen tulisi tehdä työtä enemmän kuin nolla tuntia ja vähemmän kuin 24 tuntia vuorokaudessa. Sitten kun mietimme, mitä ihminen tarvitsee että hän olisi onnellinen, niin nyt alkaa tulla vaihtelua. Joku on tyytyväinen kun joka päivä on perunakeittoa, muuta ei tarvitse kunhan löytää mukavan kallionkolon, jossa lepäilee sen perunakeiton kanssa. Toinen taas haluaa tasaisen lämmön, terveyspalvelut, infrastruktuurin, turvallisuuden. Hän haluaa tehdä enemmän työtä jotta saa nämä. Työn tarve siis vaihtelee henkilökohtaisten tarpeiden mukaan ja on vieläpä eri ikäisenä erilainen.
Koska ihminen on älykäs (ainakin sanotaan olevan), niin hän ei halua tehdä työtä enempää kuin on tarpeellista sen saavuttamiseksi, mitä hän haluaa.
Tästä voimme siis tulla siihen tulokseen, että ihmisen tulisi itse saada päättää se, minkä verran hän tekee töitä ja minkä verran hän saa siitä itselleen. Koska täyttä vapautta ei voida kaikille antaa, meidän on sovittava ne asiat, joita tarjotaan kaikille yhteuskunnan taholta ja mitkä asiat jokainen hankki itse jos hankkii.
Emme voi siis olla tyytyväisiä siihen, että hallitus sanoo jokaiselle saako hän tehdä työtä ja paljonko hänen tulee juoda viinaa. Nythän meillä on suunnilleen näin, ja suurin osa on tyytymättömiä. Siitähän tästä on loppujenlopuksi kysymys. Ei siis mistään ihmeellisestä asiasta.
Nyt kun lähdemme ratkaisemaan, miten yhteiskunnan tulisi rakentua ja mitä kukakin tarvitsee, niin yhteisten asioiden hoitaminen on yllättävän selväpiirteistä ja yksinkertaista.
Nykyäänhän näin ei tehdä, vaan jokainen vetää tätä meidän yhteistä laivaa omaan suuntaansa ja kukaan ei mieti, onko se suunta paras mahdollinen kaikkien kannalta.
Itse asiassa kaikkien toiveet ja tarpeet voidaan tyydyttää ehdottamallani mallilla, joka takaa riittävän perustoimeentulon kaikille kansalaisille ja mahdollisuuden jokaiselle tehdä työtä niin paljon kuin haluaa ja hankkia niin paljon kuin haluaa.
Se avainsana on siis riittävä toimeentulo kaikille. Käytännössä se tarkoittaa 2 000 euron kuukausiatuloa niille, jotka eivät voi itse vaikuttaa tuloonsa (sairaat, eläkeläiset, kotiäidit). Tämä sama tulo on myös työssä olevan minimi, eli minimipalkka.
Sen sijaan työttömälle ei ole kannattavaa maksaa tätä summaa, vaan hänelle riittää 500 €/kk ja mahdollisuus yleensä tehdä työtä. Eli työttömyysprosentti alle kahden. Ja jos työ ei kiinnosta vaikka on työikäinen ja työkykyinen, niin nykyisinhän on tämä alennettu tuki, 500 - 40 %, joka on niille, joita ei kertakaikkiaan kiinnosta työ.
Kun meillä on tämä suojaverkko allamme, suurin osa kansalaisista haluaa tehdä ja tekee työtä saadakseen itselleen sitä mitä haluaa. Palkkatyö on sitten oma sektorinsa. Koska palkkatyötä on usein vaikea suunnitella työntekijän halujen mukaan kokonaan, otetaan käyttöön sopiva työaika, jona pidän nykyisin 8 h/vrk, viitenä vuorokautena.
Jos haluaa tehdä työtä 3 h tai 13 tuntia vuorokaudessa, niin sitten on ehkä luovuttava palkkatyöstä ja työllistetttävä itsenä. Sitten kaikki ovat tyytyväisiä. Keskimäärin ihmiset tekevät riittävästi työtä saadaan kerättyä tarpeeksi veroja yhteisten asioiden hoitamiseen.
Tästä nyt jokainen huomaa, että onnelisuuteen tarvitaan vain se turvaverkko ja mahdollisuus itse päättää omista asioistaan.
Sitten jos ottaisin kantaa tähän diktaattori asiaan. En ole kiinnostunut politiikasta, haluaisin vain hallituksen hoitavan asiat niin, että kaikilla olisi hyvä olla ja elää. Minä tykkään enemmän tekniikasta.
Ei kai kansaa tarvitse pakottaa onnellisuuteen? Eikö kansa itse voisi haluta olla onnellinen ja hyvinvoiva? Eli eikö se voisi valita sellaiset päättäjät että he päättäivät asiat niin, että me kaikki olisimme onnellisia?
Jos nykyiset puoleet eivät tätä halua, täytyy minun perustaa sitten uusi puolue jotta kaikki voivat äänestää sitä ja se sitten muuttaa tämän työttömyysturvalain. Minä palaan sitten tekniikan pariin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000011633492#22000000011633492
Muista että kiinalaiset tekevät toistaiseksi massatuotteita, me emme tee. Me kilpailemme suurimmaksi osaksi vielä muiden kuin kiinalaisten kanssa markkinoista ja jos voimme laskea hintoja 30 %, vienti kasvaa takuulla.
Viidestä miljoonasta suomalaisesta löytyy enemmän innovaatioita kuin viidestä miljoonasta muusta maailman ihmisestä. Jos näin ei olisi, miksi meillä pitää olla rangaistus jos joku innovoi jotakin ja siitä syntyisi työtä? Onko rangaistus aivan turha jos työpaikkoja ei syntyisikään?
Työajan laskeminen ei vaikuttaisi työllisyyteen kuin hetkellisesti. Suuntahan on että kaikki työ on menossa muualle. Ajatuksellasi ei synny uutta työtä. Ja miksi yleensäkin pitäisi lyhentää työaikaa kun nykyiselläkään työajalla ei saada hyvinvointia. Meillä on EU:n heikoin ostovoima.
Eikö siis kannattaisi sallia työn tekeminen kaikille? Jos sen jälkeen, kun kaikki saavat tehdä työtä, olisi vielä työttömyyttä, mietittäisiin sitten yhden päivän lomautusta kaikille.
"Et vieläkään selvittänyt keneltä se uusi raha tulisi... "
Mistä se nykyinen raha tulee? Jonkun varastosta? Jos kerran me voimme tehdä kahden miljoonan kansalaisen työllä nykyisen määrän rahaa, niin kai me voimme saada kolmen miljoonan työllä enemmän? Nythän hallitus ylläpitää työttömyyttä eli ei anna miljoonan työikäisen ja työkykyisen kansalaisen tehdä tuottavaa työtä, vaikka kansalaiset haluaisivat.
Ehkä minä perustan yrityksen, mutta luuletkos että perustan sen Suomeen? Miksi minä sen tänne perustaisin kun täällä tuotteen hinnasta menee veroihin 60 % eli 1 000 euron tuotteesta joutuisi maksamaan veroa 600 euroa.
Minä siis yritän saada kansalaiset ymmärtämään asian ja haluamaan työntekemisen sallimisen ja sitä kautta verotuksen laskemisen puoleen. Sitten tuhannen euron tuotteessa veroa on vain 300 euroa ja kaikki kansalaiset olisivat onnellisia.
Minua ei siis mitenkään polttele perustaa yritystä, mutta sellainen mahdollisuus olisi koska innovatiisuutta löytyy niin paljon että Tekes on vastustanut kaikkea oikein urakalla. Tekeshän ei hallituksen toimesta halua, että meille syntyy mitään uutta, josta syntyisi työpaikkoja.
Eihän se minun huoli ole jos meillä on pieni ostovoima ja suuri työttömyys koska itselläni on hyvät tulot, ihan riittävät normaaliin elämään. Kai se pitäisi työttömien huoli olevan ja niiden, joista tuntuu että pitäisi saada enemmän tuloa.
Kansalaissota on keino antaa kansalle se mikä sille kuuluu. Ökyrikkaat ahneet pellet seinää vasten riviin ja pam. Rahat ja omaisuus kansalle. Yksinkertaista.
Mitä kansalaissota merkitsee? Kaikki ökyrikkaat pellet seinää vasten, sanot sinä.
Se kai tarkoittaa sitä, ettei maahamme enää jää yksikään yritys, eli kaikki työpaikat loppuvat. Onko se hyvä asia?
Maassamme on työttömyysturvalaki, joka estää kansalaisen synnyttämästä työpaikkaa ja lisäksi vielä joutuu seinää vasten jos synnyttää työpaikan. Siis kaksinkertainen rangaistus työpaikkojen synnyttämisestä.
Voidaan siis todeta, että tämän kansalaisodan jälkeen meillä ei ole yhtään työpaikkaa, jos ei oteta lukuun niitä, joita syntyy kun kaikki kynnelle kykenevät muuttavat maalle vanhoille sukutiloilleen ja alkava viljellä maata saadakseen jostakin pettua ja vähän leipää.
Ökyrikkaiden omaisuuskin taitaa olla pääosin pankeissa ulkomailla, joten niitä tuskin saa. Joitakin millejä varmaan voi realisoida ja jakaa kansalaisille. Niilleä saa muutamaksi kuukaudeksi leipää kansalaisille. Sitten onkin kiire jo kylvämään lisää.
Kun muu maailma kuulee asiasta, niin tuskin yhtään tuotetta ostetaan suomalaisilta, joten on turha yrittää enää myydä mitään.
Kukaan ei uskalla julkisesti tehdä mitään, ei ainakaan palkata ketään, sillä siitähän joutuisi seinää vasten. Suomalaiset siis elelisivät metsän siimeksessä, kyyläillen toisia ettei kukaan vain ala epäillä tulevaksi ökyrikkaaksi jos on tehnyt liikaa puita tai hankkinut peräti kaksi sikaa.
Vaikuttaa aika heikolta elämä sitten, vaikka siinä tiettyä romantiikkaa onkin. Hevosella vedettävät aurat ja piilossa olevat viljavainiot.
Eiköhän se olisi vielä parempi keino, että pusketaan nurin nykyinen SDP ja perustetaan tilalle uusi puolue, joka sallii työn tekemisen kaikille. Emme kai me kadehti rikkaita jos ei olisi köyhiä?
Eli, takaamme että kaikilla on vähintään nykyistä 2 000 euron kuukausituloa vastaavat kuukausitulot (myös sairaille ja vanhuksille) ja kaikille työikäisille ja työkykyisille on tarjolla työtä, josta saa heikoimmillaan tuon 2 000 €/kk ja yleensä noin 3 500 €/kk.
Jos joku rikastuu, hän ei voi tehdä sitä viemällä rahaa toisilta, kuten nyt tapahtuu. Jos joku kerää liikaa voittoja, niin joku toinen tekee homman edullisemmin ja se toinen ei rikastu.
Nykyishinhän tällaista tasaajaa ei ole, koska suomalainen ei saa synnyttää työpaikkaa eikä tehdä työtä muuten kuin pakkotyönä 500 euron kuukausipalkalla. Tai vielä toisinaan vähän paremmalla tulolla, mutta maksamalla työnsä arvosta veroa 80 %.
Olikohan siinä muuta yksinkertaista kuin seinää vasten riviin? Miten lie kirjoittaja?
Kansalaissodan jälkeenhän sitä jälleenrakennettavaa vasta riittääkin. Mikään ei piristä kansantaloutta niinkuin kunnon sota, kuten vapaan maailman johtajamaassa hyvin tiedetään.
Nythän vain oli tarkoitus laittaa ökyrikkaat seinää vasten ja ottaa kaikki varat mitä heillä on. Ei ollut mitään puhetta tuhota koko maata. Taidat nyt sekoittaa maailmansodan ja kansalaisodan?
Tietenkin voidaan ajatella niin, että me ensin tuhoamme kaiken ja alamme sitten rakentamaan ja kaikilla on työtä. Palkkaa ei juuri ole, mutta kyllä sillä saa kupongilla leipää ja kerran kuukaudessa kahvikupin.
Vaikka kaikilla on töitä, niin onko se tulo suurempi kuin nykyisin työttömyyskorvauksella tehtävä tuleva pakkotyö? Väittäisin että ei.
Ja tämähän edellyttää taas työttömyysturvalain muuttamista, mitä kansalaissodan ehdottaja ei maininnut muutettavaksi. Vai onko hallituksen tarkoitus säätää tämä pakkotyölaki ja sitten käydään kansalaissota, jokainen puolue toisia puolueita vastaan. Ja sen jälkeen kaikki pakkotöihin. Töitä riittää ja ihmiset ovat tyytyväisiä.
Mihin me muuten sitä kansalaissotaa tarvitaan, ensi vuoden alustahan meillä on tämä sama autuaallinen kansalaissodan jälkeinen tilanne työntekijän näkövinkkelistä katsottona. Tai kieltämättä vähän parempi, pitäisikö laittaa voi ja kahvi kortille ensivuoden alusta tunnelman parantamiseksi?