N toisella kierroksella

että toiselle kierrokselle päätyneet ihmiset jo alkaisivat ymmärtää miksi ovat sille joutuneet.
Luulisi jo selvinneen juuri luonteenpiirteitten, persoonallisuuden tapoineen, tottumuksineen ratkaisevan ulkokuorta enemmän.
Valitettavasti näin ei taida olla.

Jokaisella miehellä lienee omat kriteerit, joten paha mennä sanomaan että kaikki miehet etsivät...

Omalta kohdaltani voin sanoa että eihän siitä ole haittaa jos liikakiloja ei ole kovin kertynyt, mutta seksikkyys lähtee kyllä sieltä pääkopan sisältä.

Minun mielenkiintoni herää kun vastaan tulee nainen josta voi aistia sen että hän luottaa itseensä sekä arvostaa itseään naisena.

30 miehelle tärkein vaatimus: naisen on oltava vähintään 5 vuotta miestä nuorempi!

Eiköhän iän karttuessa käy itse kullekin niin, että ulkonäkövaatimukset karisevat muiden piirteiden käydessä yhä tärkeämmäksi.

Jos ja kun etsin suunnilleen ikäistäni naisseuraa, olisi sulaa hulluutta vaatia häneltä parempaa ulkonäköä kuin exältä, jonka tapasin 20-vuotiaana. Ei nelikymppinen voi olla millään yhtä timmissä kuosissa kuin parikymppinen, varsinkin jos on sattunut synnyttämään ja imettämään jokusen lapsen.

Sen sijaan nelikymppinen voi olla, ja usein onkin, paljon seksikkäämpi ja muutenkin kiinnostavampi kuin kaksikymppinen. Hänellä on elämänkokemusta ja itsevarmuutta, hän on päässyt (toivottavasti) yli nuoruuden kohelluksista, mielestäni elämän jättämät jäljetkin (kuten rypyt tai arvet) ovat tavallaan seksikkäitä, koska niistä näkee että elämää on eletty, eikä maattu missään happikaapissa untuvapatjalla. Samoin nelikymppiset ovat usein enemmän rehevän naisellisia kuin 2-kymppiset. Mielestäni naisessa tulee olla jotain mistä ottaa kiinni...

Mutta kuten sanottua, muut kuin ulkonäölliset avut painavat vaakakupissani enemmän. Näitä avuja ovat mm. itseluottamus, empaattisuus, avarakatseisuus, kyky kunnioittaa ja arvostaa muita ihmisiä (erityisesti lapsia, ja muitakin kuin omiaan), huumorintaju, optimistinen elämänasenne jne...