Kerron nyt tarinan siitä kuinka petin poikaystävääni..
tuntuu niin pahalta edes puhua tästä, koska rakastan häntä niin uskomattoman paljon ja syyllisyyden tuska on aivan hirveä.
Kaikki alkoi vuosi sitten kun olimme olleen poikaystäväni kanssa yhdessä kaksi vuotta, koin etten saanut tarpeeksi huomiota häneltä koska hän oli aina töissä..menin nettiin eräälle sivustolle, jossa tapasin mukavan miehen... asiat johti siihen että menin pettämään poikaystävääni kyseisen miehen kanssa useita kertoja.
Koska en kestänyt tuskaa mikä oli sisälläni kerroin poikaystävälleni mitä oli tapahtunut..hän halusi kuitenkin jatkaa vaikka se tulisikin vaikuttamaan aina meidän suhteeseen.
No ei se yksi mies riittänyt..vaan tein sen muutamien muidenkin kanssa viime kesänä, kun mieheni oli töissä koko kesän toisella paikkakunnalla...en kertonut enää.. olimme pari kuukautta yhdessä lomalla ulkomailla ja kaikki meni hyvin..ajattelin että en koskaan enää pysty pettämään, koska kaikki meni niin hyvin. Nyt taas suomessa ja sama tapahtui jällleen(ei tosin omasta aloitteestani)
Haluaisin löytää jonkun ihmisen jolla on samoja kokemuksia..olen epätoivoinen ja tuntuu likaselta ja pahalta..ahdistaa.. poikaystäväni on maailman ihanin ihminen,luotettavin ja mukavin. Me ei edes riidellä juuri ollenkaan..missä siis vika, miksi petän(??) en tiedä mikä on vikana kun kaikki tässä suhteessa on täydellistä..
tai no ei aivan kaikki..en saa tarpeeksi huomiota: halauksia, pusuja..ym..mutta, eiväthän ne ole mitkään syyt miksi pettää omaa rakastaan..
..tiedän nyt että joudun jättämään hänet ja kertomaan mitä on tapahtunut..
En usko että hän kestää kuulla totuutta ja jatkaa elämäänsä...saati sitten minä itse.
Haluaisinkin nyt vastauksia näihin kysymyksiin: miksi pettää, kerran niin kovasti rakastaa??miksi kierre vaan jatkuu?miten kertoa pettämisestä uudestaan poikaystävälleni?? miten voin olla niin paha, että voin satuttaa maailman ihaninta ihmistä?
Inhoan itseäni aina..ja tiedän erittäin hyvin tehneeni väärin..
Olisin kiitollinen jos joku viitsisi huomata tarinani ja auttaa minua..kiitos kovasti!
tuntuu niin pahalta edes puhua tästä, koska rakastan häntä niin uskomattoman paljon ja syyllisyyden tuska on aivan hirveä.
Kaikki alkoi vuosi sitten kun olimme olleen poikaystäväni kanssa yhdessä kaksi vuotta, koin etten saanut tarpeeksi huomiota häneltä koska hän oli aina töissä..menin nettiin eräälle sivustolle, jossa tapasin mukavan miehen... asiat johti siihen että menin pettämään poikaystävääni kyseisen miehen kanssa useita kertoja.
Koska en kestänyt tuskaa mikä oli sisälläni kerroin poikaystävälleni mitä oli tapahtunut..hän halusi kuitenkin jatkaa vaikka se tulisikin vaikuttamaan aina meidän suhteeseen.
No ei se yksi mies riittänyt..vaan tein sen muutamien muidenkin kanssa viime kesänä, kun mieheni oli töissä koko kesän toisella paikkakunnalla...en kertonut enää.. olimme pari kuukautta yhdessä lomalla ulkomailla ja kaikki meni hyvin..ajattelin että en koskaan enää pysty pettämään, koska kaikki meni niin hyvin. Nyt taas suomessa ja sama tapahtui jällleen(ei tosin omasta aloitteestani)
Haluaisin löytää jonkun ihmisen jolla on samoja kokemuksia..olen epätoivoinen ja tuntuu likaselta ja pahalta..ahdistaa.. poikaystäväni on maailman ihanin ihminen,luotettavin ja mukavin. Me ei edes riidellä juuri ollenkaan..missä siis vika, miksi petän(??) en tiedä mikä on vikana kun kaikki tässä suhteessa on täydellistä..
tai no ei aivan kaikki..en saa tarpeeksi huomiota: halauksia, pusuja..ym..mutta, eiväthän ne ole mitkään syyt miksi pettää omaa rakastaan..
..tiedän nyt että joudun jättämään hänet ja kertomaan mitä on tapahtunut..
En usko että hän kestää kuulla totuutta ja jatkaa elämäänsä...saati sitten minä itse.
Haluaisinkin nyt vastauksia näihin kysymyksiin: miksi pettää, kerran niin kovasti rakastaa??miksi kierre vaan jatkuu?miten kertoa pettämisestä uudestaan poikaystävälleni?? miten voin olla niin paha, että voin satuttaa maailman ihaninta ihmistä?
Inhoan itseäni aina..ja tiedän erittäin hyvin tehneeni väärin..
Olisin kiitollinen jos joku viitsisi huomata tarinani ja auttaa minua..kiitos kovasti!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Joku suhteessa ei ole kohdallaan - kaikesta mainitsemastasi täydellisyydestä huolimatta. Luottaisin tuossa kohden alitajuntaan ja sen sanelemaan, järjenkin vastaiseen toiminintaan. Onko sitten tarpeen, että kaadat kaikki "syntisi" partnerisi niskaan vai vaan lähtisit omille poluillesi eroamalla niin siististi kuin mahdollista. Mieti ainakin. Joku mättää...
Mun mielestä sun ei pitäis kertoa ollenkaan, mitä silmä ei näe sitä sydän ei sure!
Sulla varmasti on jo itsellä tarpeeksi paha olo, älä siirrä sitä syyttömään!
Yritä unohtaa menneet, ja yritäkää hoitaa parisuhdetta, ei se ruoho ole vihreämpää aidan takana kuitenkaan!!!!
Oletko kenties niin nuori, että janoat kokemuksia?
Virheistä oppineena, yritän muita neuvoa...
Taas näitä "teon pahuus riippuu siitä kuka siitä tietää" -juttuja. AAARRRGGGHHH!!!!!
Siihenkin saa terapiaa.
Naurattaa oikein seuraava:
Panin koko kesän exääni joka oli jo uuden
miehen kanssa. Huumeiden käytöstään johtuen
laitoin suhteen poikki ja hän meni kihloihin
välittömästi tämän n-k. "uuden miehensä kanssa".
En ole katkera tod. mutta huvittunut siitä,
minkälaiselle pohjalle tämä "avioliittolupaus"
oikein rakentui. Onnea heille(kunnes tyttö taas
lankeaa -ei tosin minuun enää koskaan, siitä
pidän huolen)
Kysyit: Missä vika, miksi petän?
VASTAUS KUULUU:
Vika on sinussa. Tee itsellesi jotain. Entä kun seuraava "tilaisuus" sattuu kohdalle?
Sitten vaan samaa rataa, koska 'et voi itsellesi mitään'?
Katso peiliin, hyvänen aika.
Mikä sinulle ei sittenkään riitä siinä suhteessa? Mitä haluat elämältä?
Jotakin sinulta puuttuu, et kai muuten satuttaisi rakastasi..
Rakastatko todella häntä, vaiko vain jotakuta, jota rakastaa??