Miesten kauden päättävästä Tennis Masters Cupista on kehkeytymässä harvinaisen epätasainen päätösturnaus. Jo kolme Top-8-pelaajaa ovat ilmoittaneet poisjäännistään.
Marat Safinin, Andy Roddickin ja Lleyton Hewittin tilalla turnauksessa pelaavat Ivan Ljubicic, David Nalbandian ja Gaston Gaudio.
Näistä pelaajista parhaat mahdollisuudet Federerin tai Nadalin uhkaamiseen ovat mielestäni Ljubicicilla, joka on ollut vakuuttavassa vireessä koko syksyn. Nalbandianin murheena on pelin ailahteleminen ja Gaudion nykyisestä pelifiiliksestä olen saanut sen käsityksen, että hänen tavoitteet taisivat täyttyä voittaessaan Ranskan Avoimet viime vuonna.
Miesten pelikauden pituutta on kritisoitu luokkaantumisia aiheuttavana tekijänä. Mielestäni paras ratkaisu olisi, että kärkipelaajat saisivat osallistua vain isoimpiin turnauksiin ja heiltä kiellettäisiin pelaaminen pienemmissä kisoissa. Näin säästyttäisiin useilta loukkantumisilta ja pelaajilla säilyisi myös peli-ilo kauden päätösturnaukseen.
Mitä mieltä olette?
Marat Safinin, Andy Roddickin ja Lleyton Hewittin tilalla turnauksessa pelaavat Ivan Ljubicic, David Nalbandian ja Gaston Gaudio.
Näistä pelaajista parhaat mahdollisuudet Federerin tai Nadalin uhkaamiseen ovat mielestäni Ljubicicilla, joka on ollut vakuuttavassa vireessä koko syksyn. Nalbandianin murheena on pelin ailahteleminen ja Gaudion nykyisestä pelifiiliksestä olen saanut sen käsityksen, että hänen tavoitteet taisivat täyttyä voittaessaan Ranskan Avoimet viime vuonna.
Miesten pelikauden pituutta on kritisoitu luokkaantumisia aiheuttavana tekijänä. Mielestäni paras ratkaisu olisi, että kärkipelaajat saisivat osallistua vain isoimpiin turnauksiin ja heiltä kiellettäisiin pelaaminen pienemmissä kisoissa. Näin säästyttäisiin useilta loukkantumisilta ja pelaajilla säilyisi myös peli-ilo kauden päätösturnaukseen.
Mitä mieltä olette?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyllähän huipputenniksessä fyysiset vaatimukset ja rasittavuus ovat viime vuosina ottaneet suuren harppauksen siitä entisestä "eleganssista". Palloa lyödään kovaa ja temmon kasvu näkyy heti myös juoksumetreissä pelin aikana. Ja sehän alkaa näkymään myös kasvavina fysiologisina ongelmina pelaajilla. Ei liene perusteetonta arvioida, että tulevaisuudessa tenniskin liittyy kunnolla niiden niin monien muidenkin urheilulajien joukkoon, jossa loukkaantumiset muodostavat jatkuvan nemesiksen lähes jokaisen pelajaan ylle.
11 kuukautta on kyllä kieltämttä todella pitkä aika pelata kilpaa. Jo vakiintuneen kalenterin muuttaminen ei kuitenkaan aivan helppoa ole, joten kai pelaajien on vaan kylmästi tehtävä löysempi ohjelma -ehkä jopa niin, että tosiaan turnausten määrä rajoitetaan per/henk. kautta kohden.
Ainakin Federer on sanonut, että jos tulevaisuudessa peli kulkee entiseen malliin, niin hän tulee vähentämään turnausten määrän sille minimitasolle, jolla ykköstilan pystyy kulloinkin säilyttämään.
Ljubicic ei yksinkertaisesti puutteellisen mentaalisen tasonsa myötä näytä voittavan isoja "finaaleja". Sehän nähtiin jo Madridin ja Pariisin Masters-finaaleissa.
Mitä tulee poisjäänteihin, niin Lleyton haluaa olla mukana esikoisensa synnytyksessä. Loukkaantumisia tulee ja menee.
Mitkä turnaukset santoro luokittelisit isoihin turnauksiin?
käsittääkseni ATP-llä on minimi vaatimus turnausten määrän suhteen,mutta ylärajaa ei ole.jokainen pelaaja pysty vähentämään turnauksia jos haluaa.jos olis turnauksilla yläraja niin automaatisesti huippupelaajat pelisivat isoja turnauksia ja pienet turnaukset jäisivät nousevien tähtien kilpakentiksi
Isoja turnauksia ovat mielestäni Grand Slamit ja Masters-sarjan turnaukset mukaan lukien Masters Cup sekä Davis Cup.
Huippunimien turnausmäärä voitaisiin rajata noin pariinkymmeneen, jotta rasitukset eivät nousisi liian suuriksi ja Masters Cupissa nähtäisiin TODELLISET kahdeksan parasta pelaajaa.
Tietenkin pelaajien rahanahneus antaa omat vaikutuksensa turnausmäärään, mutta yleisöystävällisempään lopputulokseen päästäisiin, jos huippupelaajien loukkaantumisriskiä vähennettäisiin.
Mielestäni olisi väärin asettaa rajoituksia kilpailuihin osallistumiselle. Jokaisella tulee olla oikeus osallistua niihin turnauksiin, joihin itse haluaa. Miltähän sveitsiläisiltä mahtaisi tuntua, jos Federeriltä kiellettäisiin osallistuminen kotikisoihin, eli Gstaadin ja Baselin turnauksiin? Pienillä turnauksilla on oiva tilaisuus parantaa julkista imagoaan saamalla mukaan maailman kärkipelaajia, ja tätä kautta houkutella enemmän katsojia, mikä on taloudellisesti kannattavaa turnauksen kannalta. Lisäksi, jos osallistumisrajoitukset olisivat käytössä, ne asettaisivat pelaajille vain ylimääräisiä henkisiä paineita menestyä ns. suurissa turnauksissa, kun muihin kilpailuihin ei olisi oikeutta osallistua.
Sen sijaan peräänkuuluttaisin pelaajien vastuuta kilpailukalenterin laatimiseen. Kärkipelaajien on järjetöntä pelata esim. kolmella peräkkäisellä viikolla, sillä jos peli kulkee ja menestystä tulee, niin eihän kenenkään
elimistö kestä jatkuvasti rasitusta. Onneksi kenenkään ei ole pakko pelata joka viikko. Hyvä esimerkki järkevästä aikataulun laadinnasta on Federer.
Toisaalta, on yksilökohtaista, kuinka elimistö reagoi pelaamisesta johtuvaan rasitukseen. Yevgeny Kafelnikov oli aikoinaan yksi ATP tourin eniten pelaavista pelaajista, mutta en muista hänellä olleen kovin paljon loukkaantumisia urallaan.
ATP:n olisi syytä muuttaa tiettyjen turnausten aikatauluja. En ymmärrä miksi isoista kilpailuista Indian Wellsin, Miamin, Rooman, Hampurin, Montrealin, Cincinnatin, Madridin ja Pariisin turnaukset järjestetään peräkkäisinä viikkoina.
Tennis on -ja sen pitää olla -individualistista ammattiurheilua, jossa turnauksia järjestetään melkein ympäri vuoden, ja niihin osallistuu kuka osallistuu tai sitten ei osallistu.. Viime kädessä vastuu kuuluu siis pelaajalle järjestää kalenterinsa siihen kuntoon, että ylirasitusta ei niin helposti syntyisi. Pienillä turnauksilla on ehdottomasti tärkeä funktio keskitason -ja aloitteleville pelaajille, ja niiden karsiminen olisi lajin kannalta monessa mielessä kyseenalaista. Sen sijaan huippupelaajien kannattaisi siirtää painopiste vieläkin selkeämmin suurin turnauksiin, kuten Federer on jo tehnyt, ja karsia näin ohjelmaansa. Myös kisajärjestäjien pitäisi jatkossa paremmin ymmärtää kärkipelaajaa, joka jättää osallistumisensa väliin ainoastaan siksi, että haluaa lepuuttaa kroppaansa. Toki ymmärrän järjestäjien katkeruuden, jos huiput jättävät osallistumisensa väliin, mutta terveys ennen markkina-arvoa.
Mitä Kafelnikoviin tulee, niin todellakin loukkaantumiset ovat aina viime kädessä yksilökohtainen asia; urheilun x-factor kaiken muun ulkopuolella. Jotkut huippu-urheiljat lajissa kuin lajissa ovat tehneet jopa yli kymmenvuotisen uran ilman mitään suurempia loukkaantumisia, ja toisilla paikat hajoaa koko ajan.
Puerta korvaa Nadalin ja Gonzales Agassin.
Kylläpä on tämän vuoden turnauksessa kerta kaikkiaan harvinaisen paljon poisjääntejä. Onkohan koskaan aikaisemmin näin moni kärkipelaaja luopunut kauden päätösturnauksesta?
http://www.urheilulehti.fi/ .huomioonotettava näkökanta pelaajien väsymykseen.