Synti

>> Synti on - - Jumalan tahdon/lain vastaista toimintaa. - - teko joka ei vahingoita ketään millään lailla ei ole syntiä.

Synti erottaa ihmisen elämän lähteestä, Jumalasta (Katekismus, 15). Jumalan luomisessaan ilmaisema tahto on, että ihminen eläisi siinä rakkaudessa, jota Hän itse osoittaa. Jumalan hyvää tahtoa ilmaisevat 10 käskyä sekä Kristuksen opetukset ja esimerkki. Niiden hylkääminen ja rikkominen niitä vastaan tuhoaa ihmisen oman elämän ja särkee hänen suhteensa niin Jumalaan kuin lähimmäiseen ja koko luomakuntaan. Rakkaus vääristyy itserakkaudeksi.

Raamatun syntiinlankeemuskertomus (1. Moos. 3) on kirjalliselta lajityypiltään myyttinen ja kuvaa ihmiskunnan luopumusta Jumalan tahdosta ja siitä seurannutta kadotuksen tilaa. Se kuvaa ihmisen hätään langenneena ja paratiisista karkotettuna eksyneenä orpona. Syntiinlankeemusmyytti on peruskertomus pahuudesta, jossa käärme (Saatanan symboli) viettelee ihmisen nauttimaan sellaisen puun hedelmää, joka tuottaa kuoleman.

Synnin käsitteessä erotetaan tekosynti ja perisynti. Tekosynti on yksittäinen paha teko. Yksittäiset pahat teot nousevat perisynnistä, joka merkitsee ihmiskunnan Jumalan hyvän tahdon vastaista perusasennetta. Esimerkiksi sota ei synny tyhjästä, vaan kasvaa ihmiskunnan syntiinlangenneesta, jumalanvastaisesta olemuksesta. Synti on pimeä valta, joka orjuuttaa ihmistä ja saa hänet kiertymään itsensä ympärille, tavoittelemaan vain omaa etuaan ja käyttämään lähimmäisiä omien pyrkimystensä välineinä sekä nousemaan itse omaksi jumalakseen.

Perisynnin hedelmiä ovat ne teot, joita kymmenen käskyä kieltää tekemästä. Martti Lutherin Ison Katekismuksen mukaan näitä perisynnistä kasvavia pahan hedelmiä ovat mm. epäusko, harhaoppi, epäjumalanpalvelus, ylimielisyys, epätoivo, Jumalan sanan halveksiminen, murha, epäsiveellisyys, varkaus ja petos.

Synnistä ei voi irtautua omin voimin, vaan vain Pyhän Hengen vaikutuksesta armonvälineiden kautta. Jeesus Kristus on elämällään, kuolemallaan ja ylösnousemisellaan kukistanut synnin, kuoleman ja Perkeleen vallan. Usko Kristukseen siirtää ihmisen Saatanan kahleista Jumalan valtakunnan vapauteen. (Katekismus, 15.)

kuin sinä. Niinpä esim. rasismi on kiistatta synti. Voi myös ajatella, että tuloerojen kasvattaminen on synti. Mutta ei voi ajatella, että esim. homous on synti.

Siellähän se Raamatussa lukee, ja homouskin on synti, mutta ihminen joka haluaa seurata Jeesusta voi ja täytyy luopua sellaisesta, koska Raamatussa ei hyväksytä homoutta.

Syntiä on kaikki se mikä erottaa ihmiseen Jumalasta. Syntejä on monenlaisia, ihmiset voivat lajitella mielestään isompia ja pienempiä syntejä. Naapurin synti voi olla helpommin havaittavissa kuin joku oma salasynti. Kaikki ihmiset ovat syntisiä, uskovatkin. Ainostaan Jeesus oli synnitön.

Jumala ei samalla tavoin lajittele syntisiä niin kuin ihmiset, tavallaan jokainen ihminen on Jumalan edessä samalla viivalla. Jokaisen täytyy omalta osaltaan tehdä synneistään parannus ja hyljätä ne ja ottaa vastaan Jeesuksen valmistama pelastus, jos haluaa päästä taivaaseen kuoltuaan.

Ihmiset mielellään tuomitsevat näkyviä syntejä: juoppouden, huoruuden, varkaudet, murhat, mutta syntiä on myös anteeksiantamattomuus, katkeruus, kateus, ym. synnit jotka voi ihmisiltä salata, mutta Jumala näkee ihmisen sydämeen. Tietysti erilaisilla synneillä on erilaiset seuraamukset: alkoholisti voi juomisellaan tuhota oman ja lähimmäistensä elämän, syömäri voi syödä itsensä ennenaikaiseen hautaan, avionrikkoja rikkoo perheet jne.

Kaikki synnit saa anteeksi (Jumalalta), paitsi ei Pyhän Hengen pilkkaa. Jotkut uskovat pelkäävät tehneensä Pyhän Hengen pilkan, mutta olen kuullut sellaista opetusta että joka pelkää tehneensä tämän mainitun teon, ei ole siihen syyllistynyt. Henkilö joka on tehnyt Pyhän Hengen pilkan, ei murehdi tätä asiaa sillä hän on paatunut.

Synti-käsitykseen saa näkökulmaa myös tarkastelemalla syntiinlankeemuskertomusta. Vaikka se on myyttinen tarina, se kertoo jotain synnistä. Eihän siinä Aatami ja Eeva tehneet murhaa, raiskausta tai muuta sellaista, mitä meidän moraalisten mittapuumme mukaan pidettäisiin syntinä. Se, mitä he tekivät oli, että he epäilivät Jumalan hyvyyttä ja luotettavuutta ja sen seurauksena rikkoivat myös Jumalan tahtoa.

Samoin kun Jeesus puhuu viimeisestä tuomiosta (Matt 25): "Vuohien" joukkoon eivät joudu murhaamisen, homouden tm. syyn takia, vaan sinne joutuvat ne jotka ovat kulkeneet hätää kärsineen ihmisen ohi. Siihen syntiin olemme varmasti kaikki syyllistyneet monta kertaa.

Synti ei olekaan viime kädessä yksittäisiä tekoja, vaan pahimmat synnit löytyvät sydämestämme. Ne ovat piilossa ja salattuja.

Sanotaankin, että taivaassa meitä kohtaa kolme yllätystä
1) Siellä ei ole niitä ihmisiä, joita luulimme siellä olevan
2) Siellä on sellaisia ihmisiä, joiden emme uskoneet sinne pääsevän
3) Kolmas yllätys on se, jos ja kun me löydämme sieltä itsemme

Jumalan armo ei osu synnittömien ja täydellisten, omassa varassaan elävien (ja kuolevien) ihmisten kohdalle, vaan se menee niille, jotka sitä tarvitsevat: syntisille, huonoille ja heikoille. Niille jotka tajuavat että ainoastaan Jumalan armo voi heidät pelastaa.