Nautinnillista luettavaa ja vasemmostolla taitaa nyt olla kakka melkein housuissa. Nautin kun Suomi saa kärsiä ja EU pistää Suomen vasemmistopoliitikot riviin. Nautin kun koko paska romahtaa kun suomalaiset pääsevät Viroon veroja pakoon vuonna 2004. Luepa alla:
www.verkkouutiset.fi
Viialainen: Viron veroparatiisista ongelmia Suomelle
IKK, 24.7.2002
SAK:n apulaisjohtaja Matti Viialainen (vas.) pitää Viron ja Suomen verokäytännön eroja räikeinä siinä vaiheessa, kun Virosta tulee EU:n jäsen. SAK:n tiistaina julkaisemassa itälaajentumisraportissa vaaditaankin toimia työmarkkinahäiriöiden ja haitallisen verokilpailun estämiseksi unionin laajentuessa vuonna 2004.
Viialainen huomauttaa Virosta tulevan Irlantiakin edullisempi veroparatiisi EU:n sisälle unionin laajentuessa. Luopumalla verovapaan myynnin siirtymäkausivaatimuksesta Viron hallitus onnistui varmistamaan verotuslukua koskevissa jäsenyysneuvotteluissa, että verotus säilyy maassa poikkeuksellisen alhaisella tasolla myös EU-jäsenyyden toteutuessa.
Yritykset säilyttävät Virossa käytännössä nollaverokantansa, investoinnit ovat verovapaita, yleinen arvonlisäverokanta on 14 prosenttia ja kaikille sama, ei-progressiivinen tulovero pysyy 26 prosentissa.
Arvonlisäverollisen toiminnan rajaksi Viro neuvotteli 16 000 euroa, kun vastaava kynnys EU:ssa on 5 000 euroa. Tupakan muuta unionia alhaisempi verokanta säilyy aina vuoteen 2009 saakka.
- Ero Suomeen verrattuna on räikeä. Meillä yritysverokanta on 29 prosenttia, arvonlisävero yleensä 22 prosenttia, tuloverotus progressiivinen ja enimmillään lähes 60 prosenttia. Arvonlisäverollisen toiminnan raja meillä on 8 400 euroa, Viialainen laskee.
Hän arvelee, että Suomelle aiheutuu väistämättä ongelmia "Viron tietoisesta veroparatiisistrategiasta", kun palvelut ja toiminnot liikkuvat puolentoista vuoden kuluttua täysin vapaasti Suomenlahden yli.
- Toimintojen ainakin osittainen siirto Viroon voi muodostua kovin houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Kilpailutilanne erityisesti kuljetussektorilla mutta myös monilla muilla palvelualoilla muodostuu epäreiluksi, Viialainen sanoo.
SAK kiirehtiikin kotimaista valmistautumista unionin laajentumiseen ja moittii valmistautumisen laahaavan monilta osin jäljessä.
- Työvoiman liikkuvuuteen sovellettavien siirtymäaikojen kuluessa uusien jäsenmaiden työntekijöiltä vaaditaan edelleen työlupa. Siksi työlupakäytännön uudistaminen, joka on osa ulkomaalaislain kokonaisuudistusta, on ehdottomasti saatava voimaan ennen vuotta 2004, Viialainen sanoo.
Hän pelkää, että ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen valvonnan kannalta tärkeä hanke jää eduskuntavaalien jalkoihin, ellei sisäministeriö pian saa lakiesitystä valtioneuvoston ja eduskunnan käsittelyyn.
Myös työsuojeluviranomaisten voimavarojen lisäys, jolla tehostettaisiin ulkomaalaisten työntekijöiden suojelua ja työehtovalvontaa, on Viialaisen mukaan puuttunut hallituksen talousarvioehdotuksista.
- Viimeistään elokuun budjettiriihessä tämä asia on saatava kuntoon, hän vaatii.
Laaja raportti julki
SAK sanoo tiistaina julkaisemassaan raportissa suhtautuvansa laajentumiseen periaatteessa myönteisesti, mutta edellyttää huolellista kotimaista valmistautumista. Ulkomaalaislain ja työehtojen valvonnan ohella raportti nostaa esiin asumisperusteisen sosiaaliturvan muutostarpeiden selvittämisen.
Raportti huomauttaa taloudellisten ja sosiaalisten erojen ehdokasmaiden ja nykyisten EU-maiden välillä olevan suuria ja niiden kuromisen umpeen vievän vuosikymmeniä. Esimerkiksi bruttomääräinen keskipalkka oli viime vuonna Suomessa yli kuusinkertainen Viroon verrattuna.
Raportissa painotetaan, että laajentumisesta on oltava hyötyä sekä uusille että vanhoille jäsenmaille, eikä se saa lisätä työttömyyttä Suomessa.
- Epäreilu kilpailu halpatyövoimalla on estettävä. Eniten ongelmia työmarkkinoille voi aiheutua palvelujen vapaan liikkuvuuden toteutumisesta välittömästi, koska sitä kautta kierretään suomalaisia työehtosopimuksia ja vältetään työvoiman liikkuvuudelle asetettuja rajoituksia, raportissa todetaan.
Ulkomaalaisen työvoiman lisääntymiseen SAK suhtautuu myönteisesti, "jos tulijoita kohdellaan oikeudenmukaisesti ja suomalaisia työehtoja noudatetaan". Työelämän kasvavan kansainvälistymisen SAK näkee voimavarana eikä uhkana.
Siirtymäajan lyhentämistä ei syytä ennakoida
Raportissa pidetään myönteisenä sitä, että Suomi soveltaa joustavaa, enintään seitsemän vuoden siirtymäaikaa työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen. Siirtymäajan lyhentämistä heti kahden vuoden kuluttua ei SAK:n mielestä ole syytä lähteä ennakoimaan.
- Ensiksi on nähtävä Suomen työllisyyskehitys, eli ulkomaisen työvoiman todellinen tarve, ja kuinka ulkomaalaisten työehtovalvonta on saatu toimimaan. Jos työsyrjintää ja halpatyövoimalla keinottelua ei esiinny ja valvonta toimii, siirtymäaikaa voidaan mahdollisesti lyhentää, raportti neuvoo.
Raportissa muistutetaan, että sellainen Suomeen suuntautuva muuttoliike, jossa työn tekemisen sijasta halutaan vain hyötyä maan etuusjärjestelmistä, ei voi olla tarkoituksenmukaista eikä Suomen etujen mukaista. Itälaajentuminen ja sosiaaliturvan koordinaatio EU:ssa aiheuttaa SAK:n mukaan muutostarpeita joidenkin asumisperusteisten etuuksien myöntämiseen Suomessa, mm. kotihoidontukeen.
Etuuksien tason järjestö suhteuttaisi työskentely- ja asumisvuosiin Suomessa kuten kansaneläkkeissä jo menetellään. SAK edellyttää laajentumisen ja suomalaisen sosiaaliturvan muutostarpeiden selvittämistä niin, että tarvittavat lainsäädäntömuutokset ehditään saattaa voimaan ennen vuotta 2004.
Harva asutus, työttömyys ja raja-alue tukikriteereiksi
SAK pitää Suomen kannalta tärkeänä, että koheesio- ja rakennerahastovaroja voidaan laajentumisen jälkeenkin suunnata etäisille, harvaan asutuille ja pitkistä välimatkoista kärsiville alueille, raja-alueille sekä erityisen vaikeasta työttömyydestä tai rakennemuutoksesta kärsiville alueille.
- Neuvottelijoiden on pidettävä huolta, että harvaan asutut pohjoiset alueet eivät putoa parhaiden tukien piiristä. Tukikriteerinä tulisi ottaa huomioon, että Suomen ja Venäjän rajalla on yksi maailman suurimmista elintasokuiluista, SAK sanoo.
Palkansaajien kannalta järjestö pitää tärkeänä, ettei kaupunkialueita suljeta rakennetukien ulkopuolelle.
www.verkkouutiset.fi
Viialainen: Viron veroparatiisista ongelmia Suomelle
IKK, 24.7.2002
SAK:n apulaisjohtaja Matti Viialainen (vas.) pitää Viron ja Suomen verokäytännön eroja räikeinä siinä vaiheessa, kun Virosta tulee EU:n jäsen. SAK:n tiistaina julkaisemassa itälaajentumisraportissa vaaditaankin toimia työmarkkinahäiriöiden ja haitallisen verokilpailun estämiseksi unionin laajentuessa vuonna 2004.
Viialainen huomauttaa Virosta tulevan Irlantiakin edullisempi veroparatiisi EU:n sisälle unionin laajentuessa. Luopumalla verovapaan myynnin siirtymäkausivaatimuksesta Viron hallitus onnistui varmistamaan verotuslukua koskevissa jäsenyysneuvotteluissa, että verotus säilyy maassa poikkeuksellisen alhaisella tasolla myös EU-jäsenyyden toteutuessa.
Yritykset säilyttävät Virossa käytännössä nollaverokantansa, investoinnit ovat verovapaita, yleinen arvonlisäverokanta on 14 prosenttia ja kaikille sama, ei-progressiivinen tulovero pysyy 26 prosentissa.
Arvonlisäverollisen toiminnan rajaksi Viro neuvotteli 16 000 euroa, kun vastaava kynnys EU:ssa on 5 000 euroa. Tupakan muuta unionia alhaisempi verokanta säilyy aina vuoteen 2009 saakka.
- Ero Suomeen verrattuna on räikeä. Meillä yritysverokanta on 29 prosenttia, arvonlisävero yleensä 22 prosenttia, tuloverotus progressiivinen ja enimmillään lähes 60 prosenttia. Arvonlisäverollisen toiminnan raja meillä on 8 400 euroa, Viialainen laskee.
Hän arvelee, että Suomelle aiheutuu väistämättä ongelmia "Viron tietoisesta veroparatiisistrategiasta", kun palvelut ja toiminnot liikkuvat puolentoista vuoden kuluttua täysin vapaasti Suomenlahden yli.
- Toimintojen ainakin osittainen siirto Viroon voi muodostua kovin houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Kilpailutilanne erityisesti kuljetussektorilla mutta myös monilla muilla palvelualoilla muodostuu epäreiluksi, Viialainen sanoo.
SAK kiirehtiikin kotimaista valmistautumista unionin laajentumiseen ja moittii valmistautumisen laahaavan monilta osin jäljessä.
- Työvoiman liikkuvuuteen sovellettavien siirtymäaikojen kuluessa uusien jäsenmaiden työntekijöiltä vaaditaan edelleen työlupa. Siksi työlupakäytännön uudistaminen, joka on osa ulkomaalaislain kokonaisuudistusta, on ehdottomasti saatava voimaan ennen vuotta 2004, Viialainen sanoo.
Hän pelkää, että ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen valvonnan kannalta tärkeä hanke jää eduskuntavaalien jalkoihin, ellei sisäministeriö pian saa lakiesitystä valtioneuvoston ja eduskunnan käsittelyyn.
Myös työsuojeluviranomaisten voimavarojen lisäys, jolla tehostettaisiin ulkomaalaisten työntekijöiden suojelua ja työehtovalvontaa, on Viialaisen mukaan puuttunut hallituksen talousarvioehdotuksista.
- Viimeistään elokuun budjettiriihessä tämä asia on saatava kuntoon, hän vaatii.
Laaja raportti julki
SAK sanoo tiistaina julkaisemassaan raportissa suhtautuvansa laajentumiseen periaatteessa myönteisesti, mutta edellyttää huolellista kotimaista valmistautumista. Ulkomaalaislain ja työehtojen valvonnan ohella raportti nostaa esiin asumisperusteisen sosiaaliturvan muutostarpeiden selvittämisen.
Raportti huomauttaa taloudellisten ja sosiaalisten erojen ehdokasmaiden ja nykyisten EU-maiden välillä olevan suuria ja niiden kuromisen umpeen vievän vuosikymmeniä. Esimerkiksi bruttomääräinen keskipalkka oli viime vuonna Suomessa yli kuusinkertainen Viroon verrattuna.
Raportissa painotetaan, että laajentumisesta on oltava hyötyä sekä uusille että vanhoille jäsenmaille, eikä se saa lisätä työttömyyttä Suomessa.
- Epäreilu kilpailu halpatyövoimalla on estettävä. Eniten ongelmia työmarkkinoille voi aiheutua palvelujen vapaan liikkuvuuden toteutumisesta välittömästi, koska sitä kautta kierretään suomalaisia työehtosopimuksia ja vältetään työvoiman liikkuvuudelle asetettuja rajoituksia, raportissa todetaan.
Ulkomaalaisen työvoiman lisääntymiseen SAK suhtautuu myönteisesti, "jos tulijoita kohdellaan oikeudenmukaisesti ja suomalaisia työehtoja noudatetaan". Työelämän kasvavan kansainvälistymisen SAK näkee voimavarana eikä uhkana.
Siirtymäajan lyhentämistä ei syytä ennakoida
Raportissa pidetään myönteisenä sitä, että Suomi soveltaa joustavaa, enintään seitsemän vuoden siirtymäaikaa työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen. Siirtymäajan lyhentämistä heti kahden vuoden kuluttua ei SAK:n mielestä ole syytä lähteä ennakoimaan.
- Ensiksi on nähtävä Suomen työllisyyskehitys, eli ulkomaisen työvoiman todellinen tarve, ja kuinka ulkomaalaisten työehtovalvonta on saatu toimimaan. Jos työsyrjintää ja halpatyövoimalla keinottelua ei esiinny ja valvonta toimii, siirtymäaikaa voidaan mahdollisesti lyhentää, raportti neuvoo.
Raportissa muistutetaan, että sellainen Suomeen suuntautuva muuttoliike, jossa työn tekemisen sijasta halutaan vain hyötyä maan etuusjärjestelmistä, ei voi olla tarkoituksenmukaista eikä Suomen etujen mukaista. Itälaajentuminen ja sosiaaliturvan koordinaatio EU:ssa aiheuttaa SAK:n mukaan muutostarpeita joidenkin asumisperusteisten etuuksien myöntämiseen Suomessa, mm. kotihoidontukeen.
Etuuksien tason järjestö suhteuttaisi työskentely- ja asumisvuosiin Suomessa kuten kansaneläkkeissä jo menetellään. SAK edellyttää laajentumisen ja suomalaisen sosiaaliturvan muutostarpeiden selvittämistä niin, että tarvittavat lainsäädäntömuutokset ehditään saattaa voimaan ennen vuotta 2004.
Harva asutus, työttömyys ja raja-alue tukikriteereiksi
SAK pitää Suomen kannalta tärkeänä, että koheesio- ja rakennerahastovaroja voidaan laajentumisen jälkeenkin suunnata etäisille, harvaan asutuille ja pitkistä välimatkoista kärsiville alueille, raja-alueille sekä erityisen vaikeasta työttömyydestä tai rakennemuutoksesta kärsiville alueille.
- Neuvottelijoiden on pidettävä huolta, että harvaan asutut pohjoiset alueet eivät putoa parhaiden tukien piiristä. Tukikriteerinä tulisi ottaa huomioon, että Suomen ja Venäjän rajalla on yksi maailman suurimmista elintasokuiluista, SAK sanoo.
Palkansaajien kannalta järjestö pitää tärkeänä, ettei kaupunkialueita suljeta rakennetukien ulkopuolelle.
Vastaukset 6
Vanhimmat
..tuo virolaisten mollaaminen, ainoa naapuri joka on pieni ja rauhantahtoinen, sille sitten uhotaan ?
"Epäreilu kilpailu halpatyövoimalla on estettävä"
eikös ne joudu täällä maksaan veroja niinkuin muutkin jos töitä kerran täällä tekevät. eikä se kelikään siitä lämpene vaikka ulkomainen olisikin, taitavat suuresti yliarvioida suomen houkutukset.
mullakin on raksamiehiä töissä tuottavuus on hyvä
enkä silti maksa veroja hehehe
Vain on se, että firmat saattavat mennä sinne, jolloin myös verot menevät sinne, silloin koko Suomi "kyykistyy", eikä ainoastaan duunarit, kuten nykyisin on tarkoitus.
Täällä Suomessa.
Ei muuta ku Kaikki Puljut Viroon!!
Luulisi Valtiovallan sen jälkeen ruveta tuumailemaan että Mikä Kusee kun kaikki lähtee pois..