En ole varma sopiiko aihe juuri tälle palstalle mutta nytten kaikkien kommentit tervetulleita! Myös kavattajat mukaan!!!elikkä ystäväni otti pyreneittenkoiran ensimmäiseksi koirakseen koska koira on niin SÖPÖ...hänellä ei ole mitään tietoa mitä koirien kanssa tehdään, miten saada sisäsiistiksi, saatikaan sitten noinkin suuresta koirasta kun on kyse. Ei ole tyttö koskaan ollut koirien kanssa tekemisissä(noh ulkoiluttanut naapurin sekarotusta kyllä lapsena) Hänen mielestään on kivaa että saa ison koiran itselleen VAHTIMAAN...millainen on kasvattajan vastuu jos myy kasvattinsa ihimiselle joka sanoo haluavansa koiran koska se on söpö(ja koska ei jaksanut odottaa toista koira rotua, oli kuulemma liian pitkä pentujonotuslista). Vaikkei minulla olekkaan henk.koht kokemusta kyseisestä rodusta(itsellä beusseja) niin sen kuvan olen saanut että pyrri on iso ja itsenäinen vahva luonteinen koira joka EI sovi 19 vuotiaan tytön ensimmäiseksi koiraksi, jolla sitten koitetaan isotella??? kasvattajalta ei ollut muuta ohjetta saanut kuin että: jos et halua että koira haisee pahalle ulkoilun jälkeen niin koita kuivata turkki hyvin...ensimmäisenä iltana oli tytöllä tullut poikaystävän kanssa riita että kumpi saa lähteä baariin ja kumpi JOUTUU jäämään vauvan kanssa kotiin...voi jumankauta...toki se on helppo valehdella kasvattajalle...Melkeempä voin jo laskea päiviä koska tyttö huomaa ettei söpön koiran kanssa voikkaan mennä kaupungille komeilemaan koiransa kanssa ja kuinkahan pian koira raukka on kiertopalkintona perheestä perheeseen!!! Itse jos olisin kasvattaja en myisi koiraani 19wee tytölle joka haluaa pyrrin koska se on SÖPÖ...niin tyttö siis asuu kerrostalossa.
pyreneittenkoira?
28
21193
Vastaukset
- ihmettelen...
Ystäväsi on näillä tiedoilla tehnyt "klassisen" mokan, eli ottanut koiran, jonka kasvatuksesta/hoidosta hänellä ei ole ilmeisesti mitään tietoa?
Mutta minäkin olen jokaisen koirani valinnut silmää miellyttävyydellä, joten en ketään tuomitsisi sillä periaattella, että on söpön koiran valinnut.
Mutta, tätä nimenomaista rotua paremmin tuntematta, en itse myisi kyseistä rotua kerrostaloon.
Esimerkkiä pyrenneiten koirasta" Pyreneittenkoira on edelleen melko alkukantainen ja sillä on voimakas vahtivaisto. Se on terävämpi kuin ulkonäkö antaa olettaa. Se ei välttämättä ole aloittelijan koira, vaan omistajalla olisi hyvä olla kokemusta isoista koirista. Pyreneittenkoira tarvitsee ehdottomasti hyvän peruskasvatuksen ja kasvavalla pennulla on oltava sosiaalisia kontakteja niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin.
"
Minkä ikäinen koira on? Voisiko kyseisen ihmisen ehkä saada tajuamaan, ettei rotu ehkä ole oikea heille?- seemu
Johan on tyttärellä ollut perusteet! Vaikka valitettavan yleistä kai tämmöinen on....
No,osaavat ne aikuisetkin. Olemme olleet erään pyrreihmisen kanssa yhteyksissä kun hänen aikuinen koiransa etsii uutta kotia ja kaikenlaisia katsojia on kuulema ravannut tätä herraa katsomassa.
Osalle oli täysi(ja ikävä) yllätys koiran koko vaikka olivat vakuuttaneet tutustuneensa rotuun,osa taas haki ensimmäistä koiraa ja jotkut allergiaperheeseen ulkokoiraa.
Mutta jos täällä on pyrreihmisiä, kuulisin mielelläni neuvoja jos tämä koiraherra vaikka meille muuttaisikin:)
- tuutelituu
no juu!pyrrekasvattajana kommentoin että en myy kenellekään pyrreä kerrostaloon on 15 tai 60 vuotias...enkä kyllä ekaksi koiraksikaan...kokemusta tarvii olla,mutta kokemuskaan ei aina takaa mitään esim:ihminen jolla on ollut 5 rotikkaa ja 2 kultsia voi olla pyrren kanssa ihmeissään...enkä tarkoita negatiivisella tavalla...pyrre kun ei ole palveluskoira vaan LAUMANVARTIJAKOIRA..ei ole hankalampi kouluttaa kuin joku sakemanni mutta vaatii eri taktiikan EI RAJUMPAA TAKTIIKKAA VAAN ERILAISEN!kasvattajana olen tottunut kummallisiin ihmisiin ja vaikka tenttaan ostajat tarkasti ei sitä lopullista totuutta voi tietää...omakotitalo voi olla rivitalo ja muuta kummallista!kenellekään ei voi syöttää totuusseerumia jotta saa oikean asianlaidan selväksi...täytyy vaan käyttää silmiään korviaan ja ihmistuntemustaan ja päätellä millaiseen paikkaan ja mihin oloihin koira menee.pyrre on haastava kasvatettava sillä sitä ei voi myydä kelle tahansa (kuten esim:berniä tai kultsikkaa)pyrreä kyselevät myös paljon HULLUT jotka hakevat isoa VIHAISTA koiraa ja tietämättömät jotka sanovat tietävänsä rodusta vain söpöliinin lutusen ulkonäon tuntematta sen alkukantaisia juuria.Näille
ei tietenkään voi myydä!Ihmisten pitäisi ottaa paljon selvää rodusta (mistä tahansa rodusta onkin sitten kiinnostunut)ennen kuin edes soittelee kasvattajalle ostoaikeissa...toki kasvattajan tehtävä on kertoa ominaisuuksista mutta on ihmisiä jotka eivät halua kuunnella,perustavat vain kantansa omaan käsitykseensä.Pyrre TARVITSEE PERUSKOULUTUKSEN KUTEN IHAN MIKÄ TAHANSA KOIRA!eikä sen antaminen ole mahdoton tehtävä tai vaadi kolmeakymmentävuotta koirakokemusta.siihen riittää maalaisjärki ja se että osaa lukea OMAA KOIRAANSA sillä myös pyrreissä niinkuin missä tahansa muissakin roduissa on yksilöitä.(toiset villimpiä ja toiset rauhallisempia,toisilla enemmän vahtiviettiä toisilla taas ei ollenkaan..)Mutta rodusta on oltava selvillä ennen
kuin koiran hankkii!kiinnitin huomiota siihen että pyrren kanssa ei voi mennä kaupunkiin TOTTAKAI VOI ja sanompa vielä että JOPA PITÄÄKIN MENNÄ ja vielä useampaan otteeseenkin ja ehdottomasti pentuiässä että koira TOTTUU kaikkeen mahdolliseen...ei pyrre ole hirviökoira minkä kanssa on vaikeaa olla, ihan perusasiat riittää mutta koira on kyllä otettava olojen ja kykyjen mukaan..oudot on kyllä olleet myös kasvattajan ohjeet enkä nyt oikein kyllä usko että noin vähän on ohjeita tullut!Tai sitten on tytöltä mennyt ohi ja pahasti...kyllä kasvattajan vastuulla on miljoona asiaa ja yksi on se että tosiaan tsekkaa kenelle myy!- kaukkari
hei pyrrekasvattaja.pystyisitkö valistaa vähän tota laumanvartijakoiran kasvatusta? me otettiin 2-v sekarotunen, jossa kaukkaria ja nyt pari kertaa hyökänny ihmisen kimppuun ulkona lenkillä vaikka on tosi kiltti sisällä ja tottelevainen.kuulin kyllä jo että nyt ois liian myöhästä saadä tällanen tapa (suojelu) pois kun ei ole pennusta asti opetettu.olen kyllä jonkun verrran lukenut kaukkareista netistä, mutta tosta "erilaisesta" kasvatuksesta en oo löytäny vielä.eli mitä niille pitää tehdä eri lailla? ja jos onkin liian myöhästä saada tapa pois, onko sulla jotain kokemusta/neuvoja asiasta silti.. jan fennelliä olen lukenut ja käyttänyt muuten ja muihin asioihin mun mielestä toiminut.
- tuutelituu
kaukkari kirjoitti:
hei pyrrekasvattaja.pystyisitkö valistaa vähän tota laumanvartijakoiran kasvatusta? me otettiin 2-v sekarotunen, jossa kaukkaria ja nyt pari kertaa hyökänny ihmisen kimppuun ulkona lenkillä vaikka on tosi kiltti sisällä ja tottelevainen.kuulin kyllä jo että nyt ois liian myöhästä saadä tällanen tapa (suojelu) pois kun ei ole pennusta asti opetettu.olen kyllä jonkun verrran lukenut kaukkareista netistä, mutta tosta "erilaisesta" kasvatuksesta en oo löytäny vielä.eli mitä niille pitää tehdä eri lailla? ja jos onkin liian myöhästä saada tapa pois, onko sulla jotain kokemusta/neuvoja asiasta silti.. jan fennelliä olen lukenut ja käyttänyt muuten ja muihin asioihin mun mielestä toiminut.
aluksi suosittelisin lukemaan KAISA KOLJOSEN kirjan:LAUMANVARTIJAKOIRAT (kirjastosta)
siitä käy hyvin ilmi monta asiaa ja ratkaisua niihin...vähän on vaikeaa ottaa kantaa näkemättä koiraa näin netitse...
muutamaa asiaa kuitenkin painottaisin:laumanvartijakoirille on erittäin tärkeää sosiaalistuminen mitä enemmän sen parempi...
ja mitä erinlaissa tilanteissa sen parempi.
mutta ei siitä sen enempää..
yks saattaa olla että koiralla on vielä "murkkuikää" joillakin lauvart.roduilla aika voimakas ja sisältää just hyökkäilyä..
epäilen kuitenkin että koira kokeilee asemiaan,vaikka on sisällä kiltti.kannattaa nyt tehdä kaikki mahd.jotta koiralle tulee TODELLA oma asema selväksi.ei missään nimessä väkivaltaa vaan
pehmeätä käsittelyä(perhe syö ennen koiraa,menee ovesta ennen koiraa,ei huomaa koiraa kun tulee kotiin,ei koskaan rapsuta kun koira pyytää,ym:
eli näyttää koiralle kuka määrää..mutta arkisin keinoin,ei alistamalla ja komentamalla.lukekaa se kirja se opettaa aika paljon ja onnea!siitä voi tulla vielä ihan hyvä koira! - ...
kaukkari kirjoitti:
hei pyrrekasvattaja.pystyisitkö valistaa vähän tota laumanvartijakoiran kasvatusta? me otettiin 2-v sekarotunen, jossa kaukkaria ja nyt pari kertaa hyökänny ihmisen kimppuun ulkona lenkillä vaikka on tosi kiltti sisällä ja tottelevainen.kuulin kyllä jo että nyt ois liian myöhästä saadä tällanen tapa (suojelu) pois kun ei ole pennusta asti opetettu.olen kyllä jonkun verrran lukenut kaukkareista netistä, mutta tosta "erilaisesta" kasvatuksesta en oo löytäny vielä.eli mitä niille pitää tehdä eri lailla? ja jos onkin liian myöhästä saada tapa pois, onko sulla jotain kokemusta/neuvoja asiasta silti.. jan fennelliä olen lukenut ja käyttänyt muuten ja muihin asioihin mun mielestä toiminut.
Ensimmäiseksi todellakin kannattaa lukea tuo kirja.
Omasta kokemuksesta voisin sanoa, ettei siinä paljoakaan uutta ollut, mutta olin tarpeeksi(?) perehtynyt laumanvartioihin muutenkin.
Mutta kirjassa on paljonkin hyödyllistä tietoa, jos ei ole muutoin asiaan perehtynyt.
Mutta näin enempiä asiata tietämättä, onko koiralla oma reviiri? Lenkkeiletkö aina samaa reittiä ja koira on alkanut pitää myös sitä reviirinään? Laumanvartijahan on kyllä kiltti omalle laumalleen ja vartioi omaa laumaansa, mutta jos lenkkeilet usein/aina samaa reittiä hän voi pitää "tuttua lenkkipolkua" omana reviirinään, jolloin vierailla ei ole sinne asiaa!
Hyvään alkuun pääset netinkin kautta lukemalla laumanvartijakoirista noin yleensäkin, tiibetinmastiffi, owczarek podhalanski, pyrenneittein mastiffi, kuvasz, maremmano-abruzzese... ja muutama muu...
Ja pitää nyt tiedustella, missä päin Suomea asustelet? Minulla kun on eräs erittäin lempeä koira, joten voisi ehkä yrittää tapaamista? - kaukkari
tuutelituu kirjoitti:
aluksi suosittelisin lukemaan KAISA KOLJOSEN kirjan:LAUMANVARTIJAKOIRAT (kirjastosta)
siitä käy hyvin ilmi monta asiaa ja ratkaisua niihin...vähän on vaikeaa ottaa kantaa näkemättä koiraa näin netitse...
muutamaa asiaa kuitenkin painottaisin:laumanvartijakoirille on erittäin tärkeää sosiaalistuminen mitä enemmän sen parempi...
ja mitä erinlaissa tilanteissa sen parempi.
mutta ei siitä sen enempää..
yks saattaa olla että koiralla on vielä "murkkuikää" joillakin lauvart.roduilla aika voimakas ja sisältää just hyökkäilyä..
epäilen kuitenkin että koira kokeilee asemiaan,vaikka on sisällä kiltti.kannattaa nyt tehdä kaikki mahd.jotta koiralle tulee TODELLA oma asema selväksi.ei missään nimessä väkivaltaa vaan
pehmeätä käsittelyä(perhe syö ennen koiraa,menee ovesta ennen koiraa,ei huomaa koiraa kun tulee kotiin,ei koskaan rapsuta kun koira pyytää,ym:
eli näyttää koiralle kuka määrää..mutta arkisin keinoin,ei alistamalla ja komentamalla.lukekaa se kirja se opettaa aika paljon ja onnea!siitä voi tulla vielä ihan hyvä koira!kiitos paljon!!
oli paljon apua ja ihana helpotus ,kun toiselta tyypiltä sain vastauksen, että liian myöhäistä saada tollasta tapaa pois. noita allaolevia juttuja olenkin jo käyttänyt eli näytetään kuka määrää, mitkä oon oppinu noista jan fennellin kirjoista. suosittelen todella kaikille koiranomistajille, lyhyestihän ne tuli tossa alhaalla.mutta se laumanvartijakoirat pitää äkkiä käydä lainaamassa :)
ihmisiä se näkee kyllä paljon, meillä välillä niitä tulee monta uutta päivässä,kun teen välillä asiakastyötä kotona ja sisällä ei vieraista välitä yhtään mitään, ei tule edes aina ovelle makaa vaan lattialla ja vähän nostaa kulmiaan että sisälle ja ulos meidän asuntoon oli päästänyt kaksi vierasta (huolto)miestä kun ei oltu kotona. mikä aika paljon ihmetyttää..
käykö siitä kirjasta jotenkin ilmi, että miten esim opetetaan ulkona tota sosiaalistumista, kun en viitti ainakaan vieraita ihmisiä hihnassa ulkona päästää sen lähelle..enää, kun on tolleen hyökkäillyt.sisällä kyllä sitten kaikkien kaveri ja kaikki sanoo ettei oo noin kilttiä ja rauhallista koiraa ikinä nähnykään. - kaukkari
... kirjoitti:
Ensimmäiseksi todellakin kannattaa lukea tuo kirja.
Omasta kokemuksesta voisin sanoa, ettei siinä paljoakaan uutta ollut, mutta olin tarpeeksi(?) perehtynyt laumanvartioihin muutenkin.
Mutta kirjassa on paljonkin hyödyllistä tietoa, jos ei ole muutoin asiaan perehtynyt.
Mutta näin enempiä asiata tietämättä, onko koiralla oma reviiri? Lenkkeiletkö aina samaa reittiä ja koira on alkanut pitää myös sitä reviirinään? Laumanvartijahan on kyllä kiltti omalle laumalleen ja vartioi omaa laumaansa, mutta jos lenkkeilet usein/aina samaa reittiä hän voi pitää "tuttua lenkkipolkua" omana reviirinään, jolloin vierailla ei ole sinne asiaa!
Hyvään alkuun pääset netinkin kautta lukemalla laumanvartijakoirista noin yleensäkin, tiibetinmastiffi, owczarek podhalanski, pyrenneittein mastiffi, kuvasz, maremmano-abruzzese... ja muutama muu...
Ja pitää nyt tiedustella, missä päin Suomea asustelet? Minulla kun on eräs erittäin lempeä koira, joten voisi ehkä yrittää tapaamista?kyllä me käydään eri lenkkejä, mutta jonkun verran kuitenkin samoja mut n.4-5 eri lenkkiä
aamusin ja iltasin tollanen lyhyempi, mikä on suht sama aina mut päivisin vähän pidempi ja käydään välillä ihan juoksemassakin. käydään myös toisessa kaupungissa vanhempien luona ja sielläkin kerran hyökännyt ja se oli ihan alussa.siellä käydään paljon eri lenkkejä.
turussa päin asustellaan.
noista owczarekeista olen vähän lukenut ja yrittänyt ettiä jotain keskustelupalstaa pelkästään laumanvartijakoirista mut ei oo oikeen kunnollista löytyny, mut kiva huomata et täältäkin apua löytyy :)
vielä sellanen kysymys et kun sanotaan et pitää näyttää kuka on johtaja jne. noilla ei rapsuttelua ja muita, niin meillä on sellanen ongelma et poikakaveri aika harvoin tekee sitä, vaikka vieressä istun ja sanon et älä rapsuta, mut kun ei voi kuulema vastustaa.. :( sen oon (kai) saanu opetettua et ei huomioida kun tullaan kotiin ja et ite ensin ovesta ulos, mut muuten ei taida pahemmin noudattaa näitä juttuja, ni miten se vaikuttaa tohon ulkona käyttäytymiseen? ja sellanen myös et, kun mennään kaikki yhdessä ulos aika harvoin kylläkin, niin sillon koira yrittää vetää kokoajan hihnassa, mun kanssa ei tee niin
kun menen sen kanssa yksin. - vartija
kaukkari kirjoitti:
kyllä me käydään eri lenkkejä, mutta jonkun verran kuitenkin samoja mut n.4-5 eri lenkkiä
aamusin ja iltasin tollanen lyhyempi, mikä on suht sama aina mut päivisin vähän pidempi ja käydään välillä ihan juoksemassakin. käydään myös toisessa kaupungissa vanhempien luona ja sielläkin kerran hyökännyt ja se oli ihan alussa.siellä käydään paljon eri lenkkejä.
turussa päin asustellaan.
noista owczarekeista olen vähän lukenut ja yrittänyt ettiä jotain keskustelupalstaa pelkästään laumanvartijakoirista mut ei oo oikeen kunnollista löytyny, mut kiva huomata et täältäkin apua löytyy :)
vielä sellanen kysymys et kun sanotaan et pitää näyttää kuka on johtaja jne. noilla ei rapsuttelua ja muita, niin meillä on sellanen ongelma et poikakaveri aika harvoin tekee sitä, vaikka vieressä istun ja sanon et älä rapsuta, mut kun ei voi kuulema vastustaa.. :( sen oon (kai) saanu opetettua et ei huomioida kun tullaan kotiin ja et ite ensin ovesta ulos, mut muuten ei taida pahemmin noudattaa näitä juttuja, ni miten se vaikuttaa tohon ulkona käyttäytymiseen? ja sellanen myös et, kun mennään kaikki yhdessä ulos aika harvoin kylläkin, niin sillon koira yrittää vetää kokoajan hihnassa, mun kanssa ei tee niin
kun menen sen kanssa yksin.Ihanteellisinta pyreneittenkoiralle on elää laajemmalla reviirillä ja ympäristössä jossa ei ole liikaa virikkeitä. Rotu on työkoira,jonka elämän tehtävänäon huolehtia reviiristään ja pitää vaaralliset tunkeilijat pois. Haukkuminen riittää ja tarkistuskäynnit, joissa koira käy tutkimassa mikä äänen tai hajun alkuperä on. Kun asia on selvä, voi taas rentoutua torkahtelemalla koiran unta.
Mikäli elinalue on pieni rivarin takapiha tai omakotitalon tontti ja hajuja ym. "virikkeitä" tulvii eikä koira pääse varmistamaan ja siten "hoitamaan työtään" syntyy vartioviettiselle koiralle stressitila. Jatkuvasti stressaantunut koira voi laihtua ja muuttua ylireagoivaksi.
Pyreneittenkoira kuten muutkin laumanvartijat ovat työkoiria, joiden luonne on jalostunut omanlaisekseen. En ole koskaan kouluttanut koiriani - ainoastaan elänyt heidän kanssaan ja he ovat oppineet miten toimia ihmisen kanssa. Ihmiskuva on laumanvartija koirillani (yksi pyrri) ollut aina niin hyvä ettei ole tarvinnnut varoa ja varoitella vieraita koirista. Varmistavt vieraan asettumalla poikittain eteen "rapsuteltavaksi". Jos hyväksyvät ihmisen, lähtevät omille teilleen. Mikäli ovat varuillaan niin pysyvät kuin tatit välissä. Ovat ilmeettömiä eivätkä murise tai uhkaile.
Ainoa ongelma työorientoituneella pyrrillä on näyttelyissä käynti. Työtä tekevä reviirikoira ei nauti näyttelyistä.Tietää, että on pois alueltaan. On järkyttävän paljon merkkejä eri uroksilta, hajuja...Itsevarma urokseni kutistaa itsensä pienemmäksi, laskee häntänsä ja tekee tarpeensa vain pakosta reviirinsä ulkopuolelle. Ei silloinkaan nosta jalkaa vaan pissaa kuin pikkupojat. Koirani muuttui henkisesti kypsyttyään näyttelypaikkoja inhoavaksi. Tätä eivät tuomarit näy ymmärtävän. "Sairaaloisen flegmaattinen, puuttuu elämän ilo.."
Kun vartiovietti kypsyi oli meillä stressiongelma liiallisesta vartioimisesta. Ruoka ei masistunut ja vatsahaavaa pukasi.Asuimme silloin maalla, jossa oli mahdollisuus vain puolen hehtaarin alueen vartiointiin. Koira laihtui ja lopetin näyttelyissä käynnin, vaikka alkuperämaan tuomari sanoikin, että on juuri oikeassa työkunnossa.Välillä oli kyllä turhan kuiva minunkin mielestäni.
Tilanne tasaantui kun jaksotin vahtivuorot sopivan mittaisiksi ja reviiri laajeni: käytiin töissä maatilalla.
Laumanvartijat eivät ole koiria vaan ihmisen vaistojen jatke ja erottamaton ystävä. Koira, joka ymmärtää katseesta, eleestä, sanasta...vain koska on tarkkaillut ja opiskellut ihmistä tutnteakseen hänet paremmin. Laumanvartijoita et voi kouluuttaa. Sosiaalistaa niitä ei tarvitse, sillä kun olemme pois kotoa käyttäydymme hillitysti ja arvokkaasti molemmat.Elämän mittaisella oppitaipaleella kerron mitä toivon ja mitä taas en toivo hänen käyttäytymiseltään. Annan myös itse esimerkkiä käyttäytymisestä hänelle.On oltava sinut itsensä ja muiden kanssa jos ottaa älykkään ja ihmisiä lukevan laumanvartijan.Omat vartijani eivät leiki pentumaisesti kenenkään muun kuin "mamin" kanssa vaikka kohtelevatkin ihmisiä ystävällisesti.Alkukantainen koira on viehättävä sekoitus tosikkoa ja ilmeen pehmettyä se muuttuu lutuiseksi muodoksi itseään.
Samoin kun mietimme mikä on lapsen paras ,meidän on mietittävä rotua ottaessamme voimmeko tarjota laumanvartija koiralle hänelle sopivan ympäristön ja siten hyvän elämän.
Kasvattajan vastuusta puhutaan paljon, mutta vastuuta on oltava myös koiran ottajalla. Rotumääritelmää luetaan kuin piru Raamattua silloin kun HALUTAAN tietty rotu. Kasvattaja, joka haluaa myydä laumanvartijan, ottaa aina riskin. Ostajan pään sisään on aivan mahdotonta mennä. Itsevarman oloinen ostaja voi pilata koiran kun taas tumpelolta vaikuttava voi luoda hyvän suhteen koiraansa. Kriteeri, että ostaa koiran koska se on söpö pätee kaikkiin rotuihin. - Van Aries
vartija kirjoitti:
Ihanteellisinta pyreneittenkoiralle on elää laajemmalla reviirillä ja ympäristössä jossa ei ole liikaa virikkeitä. Rotu on työkoira,jonka elämän tehtävänäon huolehtia reviiristään ja pitää vaaralliset tunkeilijat pois. Haukkuminen riittää ja tarkistuskäynnit, joissa koira käy tutkimassa mikä äänen tai hajun alkuperä on. Kun asia on selvä, voi taas rentoutua torkahtelemalla koiran unta.
Mikäli elinalue on pieni rivarin takapiha tai omakotitalon tontti ja hajuja ym. "virikkeitä" tulvii eikä koira pääse varmistamaan ja siten "hoitamaan työtään" syntyy vartioviettiselle koiralle stressitila. Jatkuvasti stressaantunut koira voi laihtua ja muuttua ylireagoivaksi.
Pyreneittenkoira kuten muutkin laumanvartijat ovat työkoiria, joiden luonne on jalostunut omanlaisekseen. En ole koskaan kouluttanut koiriani - ainoastaan elänyt heidän kanssaan ja he ovat oppineet miten toimia ihmisen kanssa. Ihmiskuva on laumanvartija koirillani (yksi pyrri) ollut aina niin hyvä ettei ole tarvinnnut varoa ja varoitella vieraita koirista. Varmistavt vieraan asettumalla poikittain eteen "rapsuteltavaksi". Jos hyväksyvät ihmisen, lähtevät omille teilleen. Mikäli ovat varuillaan niin pysyvät kuin tatit välissä. Ovat ilmeettömiä eivätkä murise tai uhkaile.
Ainoa ongelma työorientoituneella pyrrillä on näyttelyissä käynti. Työtä tekevä reviirikoira ei nauti näyttelyistä.Tietää, että on pois alueltaan. On järkyttävän paljon merkkejä eri uroksilta, hajuja...Itsevarma urokseni kutistaa itsensä pienemmäksi, laskee häntänsä ja tekee tarpeensa vain pakosta reviirinsä ulkopuolelle. Ei silloinkaan nosta jalkaa vaan pissaa kuin pikkupojat. Koirani muuttui henkisesti kypsyttyään näyttelypaikkoja inhoavaksi. Tätä eivät tuomarit näy ymmärtävän. "Sairaaloisen flegmaattinen, puuttuu elämän ilo.."
Kun vartiovietti kypsyi oli meillä stressiongelma liiallisesta vartioimisesta. Ruoka ei masistunut ja vatsahaavaa pukasi.Asuimme silloin maalla, jossa oli mahdollisuus vain puolen hehtaarin alueen vartiointiin. Koira laihtui ja lopetin näyttelyissä käynnin, vaikka alkuperämaan tuomari sanoikin, että on juuri oikeassa työkunnossa.Välillä oli kyllä turhan kuiva minunkin mielestäni.
Tilanne tasaantui kun jaksotin vahtivuorot sopivan mittaisiksi ja reviiri laajeni: käytiin töissä maatilalla.
Laumanvartijat eivät ole koiria vaan ihmisen vaistojen jatke ja erottamaton ystävä. Koira, joka ymmärtää katseesta, eleestä, sanasta...vain koska on tarkkaillut ja opiskellut ihmistä tutnteakseen hänet paremmin. Laumanvartijoita et voi kouluuttaa. Sosiaalistaa niitä ei tarvitse, sillä kun olemme pois kotoa käyttäydymme hillitysti ja arvokkaasti molemmat.Elämän mittaisella oppitaipaleella kerron mitä toivon ja mitä taas en toivo hänen käyttäytymiseltään. Annan myös itse esimerkkiä käyttäytymisestä hänelle.On oltava sinut itsensä ja muiden kanssa jos ottaa älykkään ja ihmisiä lukevan laumanvartijan.Omat vartijani eivät leiki pentumaisesti kenenkään muun kuin "mamin" kanssa vaikka kohtelevatkin ihmisiä ystävällisesti.Alkukantainen koira on viehättävä sekoitus tosikkoa ja ilmeen pehmettyä se muuttuu lutuiseksi muodoksi itseään.
Samoin kun mietimme mikä on lapsen paras ,meidän on mietittävä rotua ottaessamme voimmeko tarjota laumanvartija koiralle hänelle sopivan ympäristön ja siten hyvän elämän.
Kasvattajan vastuusta puhutaan paljon, mutta vastuuta on oltava myös koiran ottajalla. Rotumääritelmää luetaan kuin piru Raamattua silloin kun HALUTAAN tietty rotu. Kasvattaja, joka haluaa myydä laumanvartijan, ottaa aina riskin. Ostajan pään sisään on aivan mahdotonta mennä. Itsevarman oloinen ostaja voi pilata koiran kun taas tumpelolta vaikuttava voi luoda hyvän suhteen koiraansa. Kriteeri, että ostaa koiran koska se on söpö pätee kaikkiin rotuihin.Kuvailit justiin minun Moki vainajan.Itselläni oli pyrre 12 vuotta.Asun lapissa,ja oli muuten mahtava vahti hillasoilla ja tammukkapuroilla. Ei tarvinnu pelätä karhuja, eikä muita hiippareita kyllä ilmoitti ja hääsi pois.
- vartija
Van Aries kirjoitti:
Kuvailit justiin minun Moki vainajan.Itselläni oli pyrre 12 vuotta.Asun lapissa,ja oli muuten mahtava vahti hillasoilla ja tammukkapuroilla. Ei tarvinnu pelätä karhuja, eikä muita hiippareita kyllä ilmoitti ja hääsi pois.
Oli varmasti raskasta menettää koira, josta oli tullut osa Sinua.Teit hänestä onnellisen pyrrin tarjoamalla hänelle työtä. Siitä se saumaton yhteistyö kehkeytyikin. Kaikki koirat kulkevat aina mukana, vaikkakin toisessa ulottuvuudessa.
Omani on 9 vuotias ja vauhti alkaa hieman hiljentyä.Hyvässä kunnossa on ,joten jospa yhteistä aikaa olisi viellä jokunen vuosi.
Tulimme juuri hevosia hoitamasta ja poika odottaa , että menen suhkuun. Saattelee kodinhoitohuoneeseen ja odottaa, että pääsen turvallisesti pois suihkusta :-) ja sitten nukkumaan. Että on sitten työpäivä täynnä.
Jonkinlainen järjestys se elämässä olla pitää.
Tästä hän on hyvin tarkka. - rontinotin
juu. voihan sitä ison koiran ottaa ensikoiraksi, jos on rehellinen itselleen että riittääkö tieto ja taito! aika ja kunto! talous asiat kunnossa! itselläni on pyreneittenmastiffin ja sakemannin sekotus! luonnetta riittäis muillekin!!! olen aina ulkoiluttanut kaikki naapurin koirat lapsena ja meillä kotona 3sakua. viimeinen koira oli leonberki kuoli kun minä olin 17v. nyt olen 26v. ja halusin ihan oman koiran, en "perhe koiraa". ni kyllä huomaa mikä ero on koirissa, kun itse kasvattaa eikä vain taluta, kun huvittaa. koirista ei tiedä mitään ennen kun on 3koiraa kasvattanut. sanon minä! nyt omakoirani,1,5v. antaa uusia näkökulmia. piti muuttaa pois kaupungista, että rauhottus. kyllä pitsalähetit sai kyytiä rappukäytävässä! tuli niin äkäseksi, että juoduin muuttamaan pienelle paikkakunnalle, koiraa" uudelleen" kouluttamaan! tiesin kyllä mitä otin ja olin valmis tekemään mitä tahansa, että koirani oppii hyväksymään ohikulkiat ja naapurit, linnut! nyt on koira rauhoittunut 3kuukaudessa ja uskallan, taas pitää sitä irti:) ollaan liikuttu pentuaikana kaikkialla kierretty mailmaa. koira tulee mihin tahansa mihin mami menee. juna, bussi, pakettiauto, taksi, pulka. muut pelkäävät koiraani, mutta itse aloittavat haasteen. katsomalla koiraa silmiin. haastetta tästä koirasta riittää vielä vuosia, ennen kun rauhoittuu kunnolla. koira osaa kyllä 15käskyä mutta ulkona keskittyminen herpaanpuu heti ihmisten ilmoilla. pelkää ihmisiä ja ärisee ja haukkuu akressiivisesti! minä uskallan kyllä pyytää apua ammattilaisilta, kun tarvitsen. ei ole häpeän asia. sen pitää hävetä joka ei apua pyydä vaan yrittää pärjätä omillaan eikä pysty....! minä teen kaikkeni koiran eteen. ennen kun siitä luopuisin!!! moni oikea koira ihminen on kehunut ja kannustanut jatkamaan kuolutusta! alotin opettamaan heti koska koira oli koko ajan metrin päässä, eikä välitä muista ihmisistä.
- pyreneittenkoiralla
saattaa olla niin kova vahtivietti että todella vaatii todella taitavan omistajan..pelottavaa suoraan sanottuna ja edesvastuutonta myydä tuollainen koira aloittelijalle. Toivottavasti ei käy kuten bullmastiffitapauksessa.. :(
- Pyrrefani<3
Moro,
Mites Pyrret, onks ne vaikeita kouluttaa? Ollaan harkittu perheeni kanssa Pyrreä (urosta, kun on kiva tarjous urospyrrestä) ja tahdottaisiin tietää tuo asia... Mites ekaks koiraks pyrreuros?
Mutta kiitokset vastanneille!- jjjcdjzhfa
Kuten jo edellä on mainittu, niin pyrre ei sovi ensimmäiseksi koiraksi!
- kohta myös pyrren omistaja
jjjcdjzhfa kirjoitti:
Kuten jo edellä on mainittu, niin pyrre ei sovi ensimmäiseksi koiraksi!
Otin ensimmäiseksi koirakseni leonbergin ja hyvin on mennyt.Leothan ovat myös laumanvartioita sekä itsepäisiä.Rajojaan kokeilee vähän väliä ja joka päivä opitaan toisistamme taas jotain uutta.Kasvattajalta emme ole apua pyytäneet vaan maalaisjärkeä käyttäneet kasvatuksessa.Koira on hyvinhoidettu ja perheemme jäsen.Pyrren ostamme ihanalta kasvattajalta joka meille koiraa suositteli.En epäröinyt hetkeäkään.En tietenkään voi kasvattaa pyrreä samalla tavalla kuin leijonaamme.Ensiksi tutustutaan ja ihmetellään toisiamme ja vähitellen aloitetaan perusasioiden opettelu.Toisaalta onhan jokaiselle joku koira aina ollut se ensimmäinen..enkä ikinä aatellut et ostaisin jonkun toisen rodun ensiksi ja sillä harjoittelisin sitten leoa varten.
- Gooli
kohta myös pyrren omistaja kirjoitti:
Otin ensimmäiseksi koirakseni leonbergin ja hyvin on mennyt.Leothan ovat myös laumanvartioita sekä itsepäisiä.Rajojaan kokeilee vähän väliä ja joka päivä opitaan toisistamme taas jotain uutta.Kasvattajalta emme ole apua pyytäneet vaan maalaisjärkeä käyttäneet kasvatuksessa.Koira on hyvinhoidettu ja perheemme jäsen.Pyrren ostamme ihanalta kasvattajalta joka meille koiraa suositteli.En epäröinyt hetkeäkään.En tietenkään voi kasvattaa pyrreä samalla tavalla kuin leijonaamme.Ensiksi tutustutaan ja ihmetellään toisiamme ja vähitellen aloitetaan perusasioiden opettelu.Toisaalta onhan jokaiselle joku koira aina ollut se ensimmäinen..enkä ikinä aatellut et ostaisin jonkun toisen rodun ensiksi ja sillä harjoittelisin sitten leoa varten.
"Otin ensimmäiseksi koirakseni leonbergin ja hyvin on mennyt.Leothan ovat myös laumanvartioita sekä itsepäisiä."
Leonbergi ei ole laumanvartija. Se on jalostettu maatilan pihavahdiksi. Se ilmoittaa, kun joku tulee, mutta ei kyllä juurikaan suojele ketään eikä muutenkaan ole missään mielessä samalla tavalla alkukantainen työkoira kuin pyrre. Pyrre on paljon, paljon vaativampi ja vaatii kunnollista työtä sekä monen kilometrin mittaisen reviirin. Jos ei piha ole tarpeeksi iso, niin pyreneittenkoira menee vaikka 2,5-metrisestä aidasta päästäkseen juoksemaan sen kolmen kilsan lenkkinsä. - meidän pyrre asuu rivarissa
Gooli kirjoitti:
"Otin ensimmäiseksi koirakseni leonbergin ja hyvin on mennyt.Leothan ovat myös laumanvartioita sekä itsepäisiä."
Leonbergi ei ole laumanvartija. Se on jalostettu maatilan pihavahdiksi. Se ilmoittaa, kun joku tulee, mutta ei kyllä juurikaan suojele ketään eikä muutenkaan ole missään mielessä samalla tavalla alkukantainen työkoira kuin pyrre. Pyrre on paljon, paljon vaativampi ja vaatii kunnollista työtä sekä monen kilometrin mittaisen reviirin. Jos ei piha ole tarpeeksi iso, niin pyreneittenkoira menee vaikka 2,5-metrisestä aidasta päästäkseen juoksemaan sen kolmen kilsan lenkkinsä.totta tuo on että pyrre tarvitsee liikuntaa.meidän pyrre käy kolme kertaa päivässä lenkillä joko pyörällä tai kävellen.käymme metsässä ja kaupungissa.vahtivietti on hyvin voimakas.mutta voin ulkoilutta vaikka ilman narua pyöräillen ei lähde kuljailee ilman lupaa.ja hyvin on menny rivarissa.joten ei tarvitse omakotitaloa ja suunnatonta pihaa.
- Jozzuli72
kohta myös pyrren omistaja kirjoitti:
Otin ensimmäiseksi koirakseni leonbergin ja hyvin on mennyt.Leothan ovat myös laumanvartioita sekä itsepäisiä.Rajojaan kokeilee vähän väliä ja joka päivä opitaan toisistamme taas jotain uutta.Kasvattajalta emme ole apua pyytäneet vaan maalaisjärkeä käyttäneet kasvatuksessa.Koira on hyvinhoidettu ja perheemme jäsen.Pyrren ostamme ihanalta kasvattajalta joka meille koiraa suositteli.En epäröinyt hetkeäkään.En tietenkään voi kasvattaa pyrreä samalla tavalla kuin leijonaamme.Ensiksi tutustutaan ja ihmetellään toisiamme ja vähitellen aloitetaan perusasioiden opettelu.Toisaalta onhan jokaiselle joku koira aina ollut se ensimmäinen..enkä ikinä aatellut et ostaisin jonkun toisen rodun ensiksi ja sillä harjoittelisin sitten leoa varten.
Ensiksikin Leo ei ole Laumanvartijakoira.Minulla oli ekana koirana Kaukkari,ja huonosti kävi....
Nyt on Leo,ja hyvin menee:-)
Seuraavaksi toivottavasti enemmän Leoja ja kun muutan syrjempään,niin Pyrre tai Pystiffi!
Muuten,eräällä kaverillani oli Pystiffi ja asusteli rivitalossa;ei ongelmia.Sitte toinen kaverini otti aikuisen Pyrren kerrostaloon asumaan.Aian mahtavan ystävällinen tapaus,ei ongelmia,tosin joutui lopettamaan koiran pahan lonkkavian vuoksi!
- Avill
täällä myös kaipailisin kasvattajien vastuuta siitä kenelle he koiria myyvät.Kävin juuri toissa päivänä hakemassa yhdeltä pariskunnalta( n. 20-vuotiaita) vuoden ikäisen pyreneitten koiran pois. Koira oli hirvittävässä kunnossa. Pitkäkarvaisesta rodusta kun puhutaan niin kyseisellä koiralla oli valehtelematta kaikki karvat niin takussa ettei minulla ollut muuta vaihtoehtoa kuin ajella kaikki karvat pois, ja alta paljastui lihakseton ja laiha kroppa jossa lonkkaluutkin törrötti. Eikö kasvattajilla tosiaankaanole mitään vastuuta. Soitin kyseisen koiran kasvattajalle ja hän ei muista myyneensä koko koiraa. Ottakaa kasvattajatkin kantaa teidän vastuusta koiran luovutuksessa ja eikö teitä kiinnosta semiten niillä pennuilla menee myöhemmin...
- Van Aries
Niin tuttua.Kuin toisto minun elämästäni! Tyttöystäväni halusi myös pyrren.(Oltiin n.20v molemmat). Minulla oli kokemusta saksanpaimenkoirista lapsesta asti,sillä pentukasvatimme useita koiria veljemme kanssa eri kenneleille.(Olimme pois pahan teosta).Mikä tahansa koira tarvitsee auktoriteetin,oli se perhoskoira tai rottweiler. Koiran kasvettua (Säkä 90cm,paino 90kg)se teki mitä halusi tyttöystävän käsissä,mutta kun minä olin läsnä,koira oli kuin enkeli.Noh,meillä meni bänks (tyttöystävän kanssa) ja hän luovutti Mokin minulle, jonka jälkeen ostin omakotitalon, jossa on iso piha. Vietimme Mokin kanssa 12 vuotta tapahtumarikasta elämää,kunnes eräänä aamuna kopissa ei ollut kuin vanha teltannahka. EHDOTTOMASTI ei sovellu nuorelle parille! Kerro heille,että nuorena pitää elää,ilman suurempia velvollisuuksia.
- Haks
No.. en nyt ala väittään ittiäni miksikään koira asian tuntijaksi. Siis se tyttö asu kerrostalossa.. KUKKUU! Koirat viihtyy enemmän ulkona ja kerrostaloissa se ei oikeen oo mahdollista, ei oo isoa pihaa jossa se vois juoksennella jne. Siis jos sillä tytöllä ois mahdollisuutta mennä vaikka sukulaisille alivuokralaiseksi maalle ( jos joku sen sukulainen asuu maalla) sinä tyttönä ainakin minä tekisin niin. koira parka lojuu kerrostalon olohuoneessa, ja pääsee vain pari kertaa lenkille päivässä. Ja kun mulla on sekarotuinen koira jossa ei niin ole suuria rotuja, käy yli 4 kertaa päivässä pitkällä kävelyllä ja minulla on kans tuossa pihalla naru jossa se on kiinni ulkona melkein koko päivän ja jos vertaa vähän tuollaiseen suureen koiran rotuun... Voi että.
- PYREZ
luovutetaan 1,5v pyrre ainoastaan asiantuntevaan hyvään ja isoon kotiin. Ottakaa yhteyttä ja kysykää enemmän jos kiinostaa maililla.
- Murre 2010
Meillä pyrrenarttu sekä vanhempi kovaluonteinen narttu. Eivät sovi yhtään yhteen ja tappelu samantien jos yhteen pääsevät. Tästä ei varmaan enää ulospääsyä? Onko kellään vinkkejä?
- larivi
Meillä pyreneittenkoira ensimmäinen koira (miehelläni ei mitään kokemusta koirista ja minulla sen verran, että perheessämme on ollut yksi seropi, westie ja dalmatialainen) ja hyvin on mennyt ainakin tähän asti. Koiramme on uros ja painaa nyt, n. vuoden iässä 50kg. Asumme tällä hetkellä rivitalossa, mutta muutamme maalle heti, kun saamme talomme siellä remontoitua. Ainut ongelma koiramme kanssa on se, että sitä ei voi jättää sisälle yksin, koska se kokee kovaa eroahdistusta. Tämän olemme ratkaisseet sillä, että otan sen aina autoon mukaan, sillä autossa se voisi olla vaikka koko päivän.
- maikkispaikkis
hhahah, eikä, meillä pyrressä sama juttu, se on oikea autokoira.
- Laumanvartijat
PYRENEITTENKOIRA
Omia kokemuksiani. Toisin kuin jopa useissa koirakirjoissa rotukuvauksessa painottaen väitetään Pyreneittenkoira ei tarvitse aitausta mitenkään välttämättä, yhtään sen enempää kuin keskimäärin mikään muukaan rotu. Jos asut vaikka omakotitalossa ja sinulla on esim. parin tuhannen neliön tontti, missä on muutakin virikettä kuin nurmikkoa, voi pyrren ihan hyvin saada pysymään ja viihtymään ilman mitään aitausta. Pyreneittenkoiran kanssa voi myös harrastaa yhtä jos toista. Oma pyrreni on pitänyt kovasti mm. vetokoira tehtävistä sekä etsintä ja pelastus harjoituksista. Myös uiminen ollut mieluisaa. Pidän koiraa mahdollisimman paljon vapaana.. Liikumme paljon hiljaisilla pikkuteillä, metsäautoteillä, metsäalueilla ja jopa erämaissa ja koira on aina vapaana. Pyrremme on ollut hyvää seuraa esimerkkinä vaikka marja-metsällä, valvoo ja vartioi vaikka vähän isompaakin porukkaa, eikä taatusti päästä ketään eksymään. Pitää myös karhut poissa ja karkoittaa ne hillasoilta, (kokemusta tästä on). Pyreneittenkoirat pitävät kovasti kaikenlaisesta kiipeilystä luonnossa, ovathan vuoristokoiria. Kiipeilevät mielellään korkeimmille paikoille tai kivien päälle/kallioille tähystelemään. Oma leikkaamaton uros pyrre on jo yli 7-vuotias mutta terve ja hyvin aktiivinen ja laumanvartija sekä vahti-vietti on ainakin meillä hyvin voimakas. Pyrremme saa olla sisällä tai ulkona niin paljon kuin haluaa. Tontillamme ei ole minkäänlaista aitausta tai häkkiä. Pyreneittenkoiramme on alle kaksivuotiaasta asti pysynyt täysin valvomatta sille opetetulla alueella, koira ei poistu omatoimisesti alueelta. Koiran täytyy toki tietää alueensa rajat, ihan kuin ihmisenkin ja on oltava edellytykset viihtymiseen. Asumme alueella, jossa lähistöllä on myös muita naapureita ja naapureissa muita koiria, myös narttuja ja aluella on myös erinäistä liikennettä ja liikkujaa, silti koira pysyy alueellaan.
Toki koira vahtii ja ilmoittaa kaiken liikkuvan ja epäilyttävän niin kaukaa kuin silmä kantaa, mutta rauhoittuu, kun uhkaava tilanne menee ohi. Oma koiramme tekee säännöllisiä vartiointi kierroksia ja sillä on eri tähystys ja vartiointipaikkoja. Pyreneitten koiran haukku on myös kumea ja varsin matala ja ainakin itse olen saanut vain palautetta että käy harvinaisen vähän korviin. Omia korvianikaan ei ajoittainen matala haukku juuri häiritse. Pyreneittenkoirahan on laumanvartija sekä vahtikoira ja omaa isäntä-perhettään se pitää omana laumanaan, ei sillä näin ollen ole minkään laista tarvetta poistua vahtimaltansa omalta reviiriltään tai halua poistua vertioimansa lauman luota. Nämä ovat sille luontaisia piirteitä ja haluja ja ainakin omien kokemuksieni mukaan pyreneittenkoirilla varsin hallitsevassa osassa vielä nykyäänkin, kuten myös pelottomuus ja ystävällisyys. Ehdottomasti myös säilytettäviä piirteitä kaikki.
Yksi parhaista, terveimmistä ja monipuolisimmista roduista.
Erittäin lapsirakas. Turkki on itsepuhdistuvaa sorttia.
Ei kuitenkaan betoni/asfaltti viidakkoihin, ja sisätiloissa ollessaan vaatii "väljyyttä" sisätiloihin.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta791820Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt181699- 161524
En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee12120450+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin191203Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv61192hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo121146Annetaanko olla vaan
Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N291131Miten joku voi käyttää koko elämänsä
siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää81129Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata
Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot71114