Kerron lyhyesti miten sydämeni meni aivan rikki..
luulin meneväni naimisiin onnellisena n.3vee sitten.. muttei se ollutkaan niin onnellista..
okei en uskaltanut erota ajattelin jospa se tästä paranis tai muuttuis johonki suuntaan..
noo eipä se muuttunut ja mieheltäni sain vain töistä tullessa moitteita.. taas oli se ja se tekemättä ja tehtyjä töitä ei nähnyt..
sorruin lopulta chattailee ja löysin aivan ihanan miehen.. tietenkin tyhmänä en hänelle uskaltanut kertoa totuutta elämästäni..
jatkettiin yhteyttä chatti pojan kanssa.. 10kk päästä vasta hän sai tietoon minusta totuuden ja olin sillon jo päättänyt erota..
olin todella typerä tätä henkilöä kohtaan kun en rohjennut sanomaan..
kerettiin hänen kanssa nähdä ja ihastua ja jopa rakastua..
totuuden jälkeen mies päätti, että tämä juttu saa loppua.. silti vielä yritettiin vähän aikaan, kunnes taas hän sanoi että ei jaksa minua eikä olla missään yhteydessä..
nyt olen eronut miehestäni ja muutan pois.
rakastuin tähän chatti poikaan palavasti.. ymmärrän että tein hänelle todella väärin todella todella pirusti..
IHMINEN ON TYHMÄ JA SITÄ SAA MITÄ TILAA..
Mutta nyt kun kaikki olisi mahdollista uusi suhe ja kaikki tuntuu niin tuskaiselta ettei sen chatti pojan kanssa voi tulla enään mitään.. ei vaikka tiedän että hänelläkin on vaikeaa unhoittaa minut..
mutta ymmärrän myös, että on vaikeaa aloittaa suhde kun yhtäkkiä saa totuuden tietoon..
oma vikani on tähän särkyneen sydämeeni..
mutta miten pääsen tästä pois.. miten pääsen jatkamaan elämää.
tuntuu niin vaikealta saaha rakastumisen tunne pois.. hän oli se ketä luulin elämäni mieheksi..
itseä saan syyttää omaa typeryyttäni..
En voisi kuvitella ikinä valehtelevani mutta kuinka se oli vaikeaa jossain chatissa alkaa kertomaan totuuksia.. itse olen sydämellinen ja tunteikas, nätti tyttö.. ihmettelen miten pystyin salamaan nuin kauan ja tekemään typerästi toiselle osapuolelle..
Tuntuu voiko mikään enään muuttaa..
mun tunteet häntä kohtaan on niin vahvat olleet jo kauan..
ajattelen häntä kun herään, ajattelen häntä joka hetki.. hän on aamu johon herään,päivä mitä elän ja yö johon nukahdan..
Kaverit yrittivät järkätä minulle uudet treffit uuden tyypin kanssa, mutta eihän siitä mitään tullu.. en pystynyt.. niin vahvasti toinen on mielessä..
se on vielä hassuinta etten mitään suruu tunne vaikka liitto meni katki mutta siitä on suru kun tämän chatti pojan kanssa meni kaikki nurin..
PÄÄSEEKÖ TÄSTÄ IKINÄ YLI!! En haluaisi häntä ahdistaa, en soitella hänelle.. mutta kun tuntuu niin julmalta että kaikki on aivan yhtä-äkkiä ohi,.
mietin aina mitä hänen kanssaan oon tehnyt ja kuinka ihanaa oli sen syliin mennä.. kuinka mielettömän rakasta aikaa 10kk oli..
ELÄMÄ ON..
Jospa se tästä..
luulin meneväni naimisiin onnellisena n.3vee sitten.. muttei se ollutkaan niin onnellista..
okei en uskaltanut erota ajattelin jospa se tästä paranis tai muuttuis johonki suuntaan..
noo eipä se muuttunut ja mieheltäni sain vain töistä tullessa moitteita.. taas oli se ja se tekemättä ja tehtyjä töitä ei nähnyt..
sorruin lopulta chattailee ja löysin aivan ihanan miehen.. tietenkin tyhmänä en hänelle uskaltanut kertoa totuutta elämästäni..
jatkettiin yhteyttä chatti pojan kanssa.. 10kk päästä vasta hän sai tietoon minusta totuuden ja olin sillon jo päättänyt erota..
olin todella typerä tätä henkilöä kohtaan kun en rohjennut sanomaan..
kerettiin hänen kanssa nähdä ja ihastua ja jopa rakastua..
totuuden jälkeen mies päätti, että tämä juttu saa loppua.. silti vielä yritettiin vähän aikaan, kunnes taas hän sanoi että ei jaksa minua eikä olla missään yhteydessä..
nyt olen eronut miehestäni ja muutan pois.
rakastuin tähän chatti poikaan palavasti.. ymmärrän että tein hänelle todella väärin todella todella pirusti..
IHMINEN ON TYHMÄ JA SITÄ SAA MITÄ TILAA..
Mutta nyt kun kaikki olisi mahdollista uusi suhe ja kaikki tuntuu niin tuskaiselta ettei sen chatti pojan kanssa voi tulla enään mitään.. ei vaikka tiedän että hänelläkin on vaikeaa unhoittaa minut..
mutta ymmärrän myös, että on vaikeaa aloittaa suhde kun yhtäkkiä saa totuuden tietoon..
oma vikani on tähän särkyneen sydämeeni..
mutta miten pääsen tästä pois.. miten pääsen jatkamaan elämää.
tuntuu niin vaikealta saaha rakastumisen tunne pois.. hän oli se ketä luulin elämäni mieheksi..
itseä saan syyttää omaa typeryyttäni..
En voisi kuvitella ikinä valehtelevani mutta kuinka se oli vaikeaa jossain chatissa alkaa kertomaan totuuksia.. itse olen sydämellinen ja tunteikas, nätti tyttö.. ihmettelen miten pystyin salamaan nuin kauan ja tekemään typerästi toiselle osapuolelle..
Tuntuu voiko mikään enään muuttaa..
mun tunteet häntä kohtaan on niin vahvat olleet jo kauan..
ajattelen häntä kun herään, ajattelen häntä joka hetki.. hän on aamu johon herään,päivä mitä elän ja yö johon nukahdan..
Kaverit yrittivät järkätä minulle uudet treffit uuden tyypin kanssa, mutta eihän siitä mitään tullu.. en pystynyt.. niin vahvasti toinen on mielessä..
se on vielä hassuinta etten mitään suruu tunne vaikka liitto meni katki mutta siitä on suru kun tämän chatti pojan kanssa meni kaikki nurin..
PÄÄSEEKÖ TÄSTÄ IKINÄ YLI!! En haluaisi häntä ahdistaa, en soitella hänelle.. mutta kun tuntuu niin julmalta että kaikki on aivan yhtä-äkkiä ohi,.
mietin aina mitä hänen kanssaan oon tehnyt ja kuinka ihanaa oli sen syliin mennä.. kuinka mielettömän rakasta aikaa 10kk oli..
ELÄMÄ ON..
Jospa se tästä..
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.