Lyhyesti: olen ollut aina sinkku ja harrastanut seksiä vain kerran yhden miespuolisen kaverin kanssa. Homma oli aika mitäänsanomatonta eikä jatkoa seurannut. Kerran olen rakastunut mieheen, joka ei jostain syystä koskaan seksiä kanssani harrastanut, vaikka sanoikin sitä haluavansa. Sen jälkeen mennyt jo pari vuotta ilman mitään kosketusta miehiin. Enää ei edes haluta. Miesten (ja naisten) hurjat seksikokemusten määrät ja seikkalut ahdistaa mua ja itken usein sitä, että olen näin vanha ja näin kokematon. Mies jota rakastin, sanoi ettei halua seurustella kokemattoman naisen kanssa ja siis vaihtoi sellaseen kokeneeseen versioon. Kaverini pitävät sinkkuja luusereina, etenkin jos ei harrasta usein seksiä yhenillanjuttuina tai vakipanona. Itse en koe nauttivani mistään yhenillanjutusta, koska ns. väärän miehen suuteleminenkaan ei saa mitään värinöitä aikaan. Lähinnä yököttää. Naiset ei mua kiinnosta.
En usko enää että voin koskaan seurustella, koska kokemattomuuteni ahdistaa niin paljon, että miehen kokeneisuus saisi mut voimaan pahoin. Ja se tieto, että lähes kaikki miehet pettää ja varmaan 60% on käynyt/käy huorissa. Miksi mun pitäs ottaa kaikki naiset kolunnut pukki kun itse olen lähes nunna? Kuitenkin nämä kokemattomat miehet on niitä nörttejä jotka ei viehätä seksuaalisessa mielessä mua millään. Itse panostan pukeutumiseen jne paljon, ja ulkonäössä ei ole erityistä vikaa (normaali paino, iho hyvä, siisti kampaus ja meikki jne).
Tuntuu että kaltaiseni kokematon nainen, joka arvostaa perinteistä miehen ja naisen välistä suhdetta, on tuhoon tuomittu, ellei asenne muutu ja ala pelehtiä vähän jokaisen kanssa. Mutta entäs kun miehet saa tietää että olen kokematon? Panee, ehkä toteaa huonoksi ja alkaa haukkua seläntakana onnettomaksi sängyssä? Maine menee lopullisesti.
Totta puhuen olen ajatellut tehdä itsarin, koska elämässä ei näytä olevan enää mulle mitään, joka ei aiheuttaisi ahdistusta, joka saa mut itkemään joka päivä. Masennuslääkkeistä ei ollut apua, ne vain vei loputkin halut.
En usko enää että voin koskaan seurustella, koska kokemattomuuteni ahdistaa niin paljon, että miehen kokeneisuus saisi mut voimaan pahoin. Ja se tieto, että lähes kaikki miehet pettää ja varmaan 60% on käynyt/käy huorissa. Miksi mun pitäs ottaa kaikki naiset kolunnut pukki kun itse olen lähes nunna? Kuitenkin nämä kokemattomat miehet on niitä nörttejä jotka ei viehätä seksuaalisessa mielessä mua millään. Itse panostan pukeutumiseen jne paljon, ja ulkonäössä ei ole erityistä vikaa (normaali paino, iho hyvä, siisti kampaus ja meikki jne).
Tuntuu että kaltaiseni kokematon nainen, joka arvostaa perinteistä miehen ja naisen välistä suhdetta, on tuhoon tuomittu, ellei asenne muutu ja ala pelehtiä vähän jokaisen kanssa. Mutta entäs kun miehet saa tietää että olen kokematon? Panee, ehkä toteaa huonoksi ja alkaa haukkua seläntakana onnettomaksi sängyssä? Maine menee lopullisesti.
Totta puhuen olen ajatellut tehdä itsarin, koska elämässä ei näytä olevan enää mulle mitään, joka ei aiheuttaisi ahdistusta, joka saa mut itkemään joka päivä. Masennuslääkkeistä ei ollut apua, ne vain vei loputkin halut.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Sellaisen miehen joka vain arvostaa seksi taitoja, eikä ole muusta kiinnostunut, voi jättää aivan omaan arvoonsa. 23v ja kokematon ei tarkoita mitään luuseria. Ole ylpeä siitä, että et saa mitään helpon nakin mainetta ja maltat odottaa sitä oikeaa.
Oikeanlainen kumppani ymmärtää ja osaa arvostaa sinua juuri sellaisena kuin olet.
Olen nörtti, erakko, luuseri yms. Onpahan kuitenkin ulkonäköä ja sitä koko ajan parannan hiljakseen. Olisihan mulla ollut ja melko varmasti tulee olemaankin mahdollisuuksia seurustella tai paneskella yms, mutta kun olen niin yksinviihtyvää sorttia ja epäsosiaalinen niin se rajoittaa todella paljon. Itse en paljon ressaa koska tulen olemaan rikas myöhemmässä elämässäni ja jos en joillekin lutkille tai huorille kelpaa niin aikalailla yhdentekevää, he yleensä ovat huononmista perheistäkin kuin minä. Tosin kyllä harmittaa ettei tasokkaita naisia suomessa paljon ole suurin osa joko lutkia tai horatsuja.
Terve! Ehkä ei kannata kuitenkaan vielä sitä itsaria käydä väsäämään...
Ehkä teet liian ison numeron kokemattomuudestasi?
Oletko ajatellu, että miehet, jotka haluavat kokeneen panopuun ja hylkäävät sinut siitä syystä ettet ole treenannut tarpeeksi vaakamamboa suttuisten yhdenillan toivojen kanssa, eivät ehkä ole kaiken tuon huolehtimisen arvoisia.
"Kuitenkin nämä kokemattomat miehet on niitä nörttejä jotka ei viehätä seksuaalisessa mielessä mua millään."
Aika rankka yleistys? Siis kaikki hyvännäköiset ja mukavat 20 miehet ovat ns. kovia panomiehiä, joille ei kokemattomat naiset kelpaa? :)
Ei pidä paikkaansa...siitä voit olla ihan varma.
Ei se seksi ole kaikki kaikessa.
Ehkä sinulla(kin) on vaan ollut turhan paljon huonoa säkää viime aikoina?
Joten älä nyt vielä heitä kirvestä kaivoon...
Kyllä se siitä, ainakin toivossa on hyvä elää!
=D
"Siis kaikki hyvännäköiset ja mukavat 20 miehet ovat ns. kovia panomiehiä, joille ei kokemattomat naiset kelpaa? :)
Ei pidä paikkaansa...siitä voit olla ihan varma."
Mun mielestä hyvännäköiset on olleet aina naissankareita. Kyllähän panomiehelle kokematon kelpaa: pääsee leuhkimaan kavereille kaadosta! Seurusteluun taas ei.
Jos tarkoitit viestilläsi itseäsi, eli kivannäköinen 20v mies, niin valitettavasti mun täytyy sanoa, että näytät itse hyvin lapselta ja jopa tyttömäiseltä. Mulle on ihan sama mitä sun näköset "pojat" seksistä ja seurustelusta ajattelee, koska en kiinnostu tytön näköisistä pojista.
Mulla ei ole yhtään ainoaa positiivista kokemusta miehistä tähän päivään mennessä, joten "toivossa on hyvä elää" sanonta on todella syvältä!
ilkeästi sanottu! Kirjoittaja yritti tsempata ja lohduttaakin ja sä alat arvostelemaan hänen ulkonäköään!! Tuolla menolla et todellakaan taida miestä löytää.
Sulla tosiaan on pahimmanlaatuinen asennevamma ja käsittämättömiä ennakkoluuloja. Et uskalla ottaa kontaktia mieleiseesi mieheen (jos nyt sellaista on olemassakaan), joten jatkat itsesäälissä kieriskelyä kenties loppuikäsi.
"Mun mielestä hyvännäköiset on olleet aina naissankareita." Käsittämätön perustelu :D Jatka samaa rataa, on niille katkerille ja maailmaa vihaaville vanhoille piioillekin paikka tässä maailmassa....
En halua olla ilkeä vaan realisti. Miten joku poikanen voi sanoa että maailmasta löytyy komeita ja kunnollisia miehiä joille kelpaa kokematon nainen? Miksi minä en ole yhteenkään sellaiseen koskaan törmännyt? Miksi kavereiden poikaystävät ovat käyneet mulle seksiä ehdotteleen? Ja monet muut ennen hyvinä tyyppeinä pitämäni miehet...
Katkera vanhapiika. Ehkä olen, ehkä en. Mielestäni olen vain realistinen. Mahtaakohan monikaan nainen tietää, mitä mies siellä seläntakana oikeasti touhuaa? Jos niin harvan mies mukamas pettää, niin miksi mulle tulee aina eteen miehiä, jotka on naimisissa, kihloissa tai vaimo synnytysosastolla jne??? Keitä ne miehet on? Luusereita joo mut niitä on aivan vitun paljon!
En voi ottaa kontaktia mieleiseeni mieheen, koska sellaista ei ole enää aikoihin ollut olemassa. Yhtä olen rakastanut, mutta hänpä päätti nöyrryyttää mua oikein kunnolla! Yksityiskohdista viis, mutta narsisti osaa todella satuttaa!
Kuulehan nyt pikkutyttö, olen millin kanssa täysin samaa mieltä. Kitiset jostain nöyryyttämisestä, mutta samalla tunnut itse olevan aikamoinen nöyryyttäjä. Realistisuuskäsitteesi taitaa olla todella vääristynyt, johtuen asennevammastasi. Mitä tekemistä kokemattomuudella on koko asian kanssa? Mitä edes haet? Mitä sulla on annettavana miehille, muuta kuin normaali paino, hyvä iho, siisti kampaus ja meikki? Jos 23-vuotias nainen on törmännyt vain tuollaisiin miehiin mitä kerroit, niin se kertoo enemmän siitä naisesta kuin miehistä.
Mitä se kertoo minusta, että olen tavannut miehiä, jotka ovat minua loukanneet?
Jos luulet että maailma on täynnä mukavia miehiä, taidat itse elää melkoisissa pumpulikuvitelmissa!
Ehkä olisi tosiaan parempi etten olisi edes olemassa!
"Mitä edes haet? Mitä sulla on annettavana miehille, muuta kuin normaali paino, hyvä iho, siisti kampaus ja meikki?"
Rakkautta haen. Niinpä, mitä mulla on annettavana kenellekään? Miksi minä edes kelpaisin kenellekään jos joku minut tuntisi?
Ei sinun kannata noista asioista ottaa paineta/ahdistusta osaksesi ollenkaan.
Kokemusta tulee ajanmyötä, ja kuten esim. minä tykkään opettaa naiselle kaikennäköisiä temppuja. Omakin rakkaani oli "kokematon" sangyssä ja seksuaalisuudestaan. Leikimme paljon sormileikkejä ja suuleikkejä ennenkuin elimme yhdynnässä. Tällä tavoin hänkin löysi halunsa vähän paremmin. Nyt tulee vähän ontuva vertaus mutta halu onkuin kännykkä. Kun niitä ei ollut ei niitä osannut juuri kaivata. Mutta nytkun se on niin siitä on todella hankala luopua.
Meillä seksin opettelu vain kiihtyi hänen syntymäpäiviensä jälkeen kun ostin hänelle hänen ensimmäisen vibraattorin ja sain hänet houkuteltua käyttämään sitä omassa rauhassa minun poissa ollessa. Tästä hän rupesi rentoutumaan enemmän ja olemaan aktiivisempi. Sen jälkeen hän onkin sanonut että jokaiselle tytölle pitäisi ostaa vibraattori kun täyttää 15v. Oppisi tuntemaan itsensä ja nauttimaan itsestään ennenkuin menee poikien/miesten kanssa peuhaamaan.
Rentaudu siis ja ole oma itsesi. Pidä silmät auki mukavien ja ihanien miesten varalta. Niitä saattaa löytyä mitä ihmeellisimmistä paikosta. Ja kannattaa herätellä omaa seksinnälkää omin neuvoin turvallisesti kotona unelmoimalla siitä ihanasta miehestä ja jostain sytyttävästä tilanteesta.
Nälkäkasvaa syödessä...
Toivottavasti tuosta saa jotain selvää. Ei ole ajatukset kaikkein kirkkaimmillaan juuri nyt.
"Kaverini pitävät sinkkuja luusereina, etenkin jos ei harrasta usein seksiä yhenillanjuttuina tai vakipanona."
Jopas jotakin. Jos mun kaverit ajattelis noin vaihtaisin kaveripiiriä ja vähän äkäiseen. Usein tulee onniteltua itseään siitä että on tullut eksyttyä kunnon ihmisten seuraan kun täällä tämmöisiä lueskelee. Maailmassa on paljon paskaa eikä sille mitään voi. Ystävänsä voi kuitenkin valita.
Pidä linjasi. Siinä ei ole mitään vikaa. Kaveriesi asenteissa on.
Ensinnäkin olet aivan liian nuori ikisinkuksi... Et ole ollenkaan vanha, vaikka ehkä vähän kokematon. Ja usein on niin, että kanssaihmisten hurjat seksikokemusten määrät ovat vahvasti liioiteltuja :) ..
Ensimmäiset seksikokemukset nyt tuppaavat olemaan aika mitäänsanomattomia, johtuen jännittämisestä ja muusta asiaan liittyvästä. Hyvän seksin oppii pikkuhiljaa, mutta asialla ei todellakaan sun iässä ole mitään kiirettä.
Ymmärrän kyllä tunteesi. Jokainen vertaa itseään muihin, ja jos ei mielestään ole samalla viivalla heidän kanssaan jossain asiassa, voi alkaa tuntea huonommuutta.
Seksuaalisuus on ihmiselle todella tärkeä asia, mutta ei suinkaan ainoa. Nyt saan sen vaikutelman, että vatvot itseksesi vain tuota yhtä elämän osa-aluetta ja siitä on vaarassa kasvaa varsinainen noidankehä, eli tuosta asiasta on tulossa sulle elämää suurempi juttu.
En usko, että kokemattomuutesi on ollenkaan haitaksi seurustelusuhteessa, kunhan et pitä kiirettä sänkyyn menemisellä ja pystyt keskustelemaan kaikista asioista tulevan kumppanisi kanssa avoimesti, niinkuin parisuhteessa kuuluukin tehdä.
Mitä tulee siihen, että kokemattomat miehet eivät tunnu kiinnostavilta niin siinä taitaa olla kysymys valintatilanteesta. Jos haluat kokeneen, jännän miehen niin mitalin toinen puoli on se, että hän on jo monia naisia kolunnut. Minkäs teet. Parasta olisi, jos suhteen vois aloittaa molemmin puolin puhtaalta pöydältä ja antaa kummallekin mahdollisuus olla siinä omana itsenään omine puutteineen ja vahvuuksineen.
Usko kun sanon, että rakastuneelle miehelle on aivan yhdentekevää onko hänen tunteittensa kohde kokenut vai ei. Tärkeintä on antaa tunteille aikaa kasvaa vahvoiksi ennen seksielämän aloittamista.
Mun mielestä seksielämää seurustelusuhteessa ei kannata aloittaa liian aikaisin. Satunnainen seksi ja yhden illan suhteet ovat asia erikseen. Ne eivät kuitenkaan kaikille sovi, niinkuin itsestäsi olet huomannut. Jotkut lähtevät sille tielle saadakseen edes vähän läheisyyttä, mutta seurauksena on vain entistä huonommat fiilikset.
Miesten seksitavoista esittämäsi luvut eivät kyllä pidä paikkaansa. En halua alkaa kinastella siitä, miten iso osa miehistä pettää, mutta kaikki eivät kuitenkaan niin tee. Eivätkä ollenkaan kaikki käy huorissa, kyseessä on vähemmistö. Toimivasta ja tasapainoisesta suhteesta ei sen enempää miehellä kuin naisellakaan ole tarvetta lähteä pettämään.
Koeta jaksaa keskittyä elämässäsi olennaiseen, joka sun iässä ei ole seksielämä, vaan oman elämänuran löytäminen ja kasvaminen tasapainoiseksi aikuiseksi. Apua masennukseen saa lievemmissä tapauksissa jo harrastuksista ja erilaisista tukiverkostoista, kavereilta ja läheisiltä.
Vaikeammat masennukset vaativat sitten jo ammattiapua. Valitettavasti olen kuullut, että ilmeisesti resurssien puutteen takia masennuslääkkeitä määrätään nykyisin liian löysin perustein, kun parempaan lopputulokseen päästäisiin muilla keinoin. Ja niistä tosiaan voi olla erilaisia haittavaikutuksia, joista sitten pitäisi keskustella hoitavan lääkärin kanssa.
Tsemppiä sulle, usko pois, että elämällä on sulle vielä todella paljon upeita kokemuksia annettavana. En itsekään ollut kovin kokenut nuorempana, mutta tällä perspekstiivillä voin sanoa, että eipä sillä ollut mitään väliä vaikka kokemattomuus nuorta miestä aikoinaan pahasti painoikin :)
Miespuolinen 23wee ja ihan sama juttu, yksi kerta ja siinä se, mutta älä tosiaan menetä toivoasi enhän minäkään ole tehnyt niin:)
Kuules, olin itse 25v kun pääsin poikuudesta. Vain sen takia että halusin mukana olevan rakkautta. En kuitenkaan siihen pisteeseen päässyt ja nyt jälkeenpäin harmittaakin että piti mennä paineesta johtuen lankeamaan. Voisin olla vieläkin kokematon ihan yhtä hyvin. Olet niitä tuntevia ihmisiä. Tarvitset rakkautta, et pelkästään seksiä. Älä usko paskapuhetta ympärilläsi. Niissä ihmisissä vallitsee hurja tyhjyys, vaikka vakuuttelevatkin onneansa. Seksi ilman rakkautta on periaatteessa masturbointia toisen ruumiilla.
Ja en ole mikään hurja nörtti. 190 cm ja sata kiloinen "antiikin jumala", jos nyt oikein haluan itseäni mainostaa. On sitä ihmetelty ja homoksi jo ajat sitten leimattu kun ei ole ollut seuraa. Minkä sitä mahtaa että on tunteva ihminen. Keksi jotain muuta tekemistä kuin seksin miettiminen, niin saatat löytääkin itsellesi kunnon miehen.
ajatella jokaisesta tapaamasta ihmisestä pahaa, ainaki jos se on kiinnostunut sinusta.
Mitä väliä ihmisten historialla on? EIkö se tunne ja välittäminen merkitse mitään. Jokainen elää tavallaan ja on vastuussa lähinnä itselleen... niin ja äitille tietysti.
Mitä merkitystä sitä on mitä muut ajattelee? Minä vaan kysyn.... EIks se ole tärkeämpää mitä itse ajattelee omasta elämästään ja toiminnasta. On muuten jännä huomata etenkin naisten keskuudessa, kuinka kova paine siellä aiheutetaan sinkkuna oleville kavereille. Ei miesten puolella sellaista ole. Sinkun pitäis naisten mielestä etsiä koko ajan sitä lupaavaa sulhasta. Minä olen päässy seuraamaan sitä liianki läheltä sivusta. Mieletöntä meininkiä. Ei vaan jätkä porukassa. Siellä riemuitaan kaverin onnesta kun on löytäny niinkin hyvän tyttökaverin tai sit sinkkuudesta kun saa mennä ja tehdä niinku lystää.
Huomaatko tekeväsi itsellesi siitä kokemattomuudesta ongelman. Pidät kaikkia komeita miehiä playereina ja sit muut ovat auttamattomia nössöjä. Ota joku sellainen onneton sit opeta se pukeutumaan urheilemaan ja siinä sivussa jumaloimaan sinua. Ei se sen vaikeampaa ole. Eikun nykäiset kivan näköistä miestä hihasta ja pyydä sitä treffeille. Kun olet deittaillut 10 jätkän kaa niin olet törmännyt jo neljään kunnolliseen mieheen. Ja sit vielä varoituksen sana vaikka mies on kokenut ja pitänyt hauskaa. Se ei tarkoita suinkaan sitä että hän pettäisi ja juoksisi huorissa.
Älä turhaan sure kokemattomuuttasi. Kuulostat fiksulta ja hienolta nuorelta naiselta! Jos kaverisi pitävät sinua luuserina siksi ettet hiero joka puuta ympäri kyliä, eivät he oikeita kavereitasi ole. Itse olen miettinyt yön unettomina tunteina usein mistä kaltaisiasi tyttöjä löytyy. Kaikki miehet eivät ole uskottomia taikka huorissa käyviä, minä ainakaan en ole harrastanut kumpaakaan. Pyyhi kyyneleesi ja katso eteenpäin, kyllä sinullekin löytyy vielä hyvä ihminen kumppaniksesi.
Mua on lohduteltu ennenkin samoin sanoin jo aikoja sitten, eikä asiat ole miksikään muuttuneet. Kaverit on alottanut seurustelun jo teininä eikä mulla ollut koskaan ketään. 19v tajusin että olen pahasti pihalla nykymaailman menosta. Ajattelin silti että ehkä pian tapaan jonkun kun kerran kaikki muutkin. Siitä on kulunut nyt 4 vuotta, enkä ole löytänyt ketään. Asiat menee päivä päivältä vain pahemmaksi eikä asiaa auta se, että opiskelut on opiskeltu ja työpaikkani on pikkukaupungissa eikä mulla siis ole sitä kautta mahdollista ketään tavata. Harrastan yksilöliikuntaa enkä sielläkään ketään tapaa. Baareissa en ole koskaan nähnyt ketään kiinnostavaa miestä (paitsi joskus aikoinaan jos oli jotain kiinnostusta jo esim koulun kautta).
En koe itseäni mitenkään hienoksi tytöksi, koska paskaa sataa niskaan kaiken aikaa. En tiedä ketään, joka haluaisi tällaisen friikin itselleen. Jotain vikaa TÄYTYY olla, jos ei pysty minkäänlaista seurustelusuhdetta löytämään: löytäähän moni uuden jo kuukauden parin sisällä erostakin ja taas ollaan niin rakastuneita!
Kaikille ei ole olemassa sitä oikeaa eikä edes lähelle sitä. Miksi mulle olis? Ymmärtäisin tilanteeni jos olisin todella ruma ja epäsosiaalinen mutta siitä se ei ole kiinni. Tuttuja on paljon ja käyn ulkona ja ulkonäöstäni on pidetty. Kukaan vähääkään itseäni kiinnostanut ei ole halunnut seurustella kanssani, aina vain pientä leikkimistä tunteilla ja sitten ne hakee jonkun jolla on jo seurustelukokemusta.
Kavereita on vaikea vaihtaa, koska ei niitä joka oksalla istu. Ja vaikka oliskin, niin en taatusti kenellekään asioistani enää kertoisi, koska kukaan ei ole tähän mennessä ymmärtänyt! Käsketään vain heittää moraalit menemään ja ilottelemaan miesten kanssa. Pitäisi käydä vain bongailemassa panoja eikä miettiä mitään tunteita. Mulla vaan ei ole halujakaan jos ei ole tunteita ja sitä ei kukaan tajua.
Toisekseen ne jotka ei mua tunne, luulee että olen kovakin miestennielijä. Niille ei tule edes mieleen, etteikö mulla olisi koko ajan miehiä kierroksessa. Mahtaisi olla järkytys jos saisi tietää millainen elämäni tosiasiassa on.
En vain jaksa enää olla tällainen friikki!!!
Muutama lainaus viesteistäsi :
"Baareissa en ole koskaan nähnyt ketään kiinnostavaa miestä"
"Kukaan vähääkään itseäni kiinnostanut ei ole halunnut seurustella kanssani"
"Kuitenkin nämä kokemattomat miehet on niitä nörttejä jotka ei viehätä seksuaalisessa mielessä mua millään."
Tuli vain mieleen noista kommenteista että minkähänlaista miestä sinä sitten etsit? Taitaa olla melko tiukat kriteerit jos omien sanojesi mukaan et baareissa ole yhtäkään kiinnostavaa miestä nähnyt.. huh huh. Pelkkä ulkonäkö ratkaisee siis, vai oletko jokaisen miehen kanssa jutellut ja selvittänyt millainen persoona hän on??
"Pelkkä ulkonäkö ratkaisee siis, vai oletko jokaisen miehen kanssa jutellut ja selvittänyt millainen persoona hän on??"
Tottakai ensivaikutelma tulee ulkonäöstä. Seuraava käytöksestä. Jos nämä ei miellytä, en näe järkeä mennä juttelemaankaan. Onko siinä jotain ihmeellistä?
Kun sanoin etten baareissa näe hyvännäköisiä miehiä, tarkoitin sitä että kukaan ei mun mielestä ole hyvännäköinen ensisilmäyksellä. Jos olen ihastunut johonkin jo esim. koulussa, harrastuksessa, töissä tms ja tapaan tyypin baarissa, niin hän on hyvännäköinen. Mutta siis jos näen jonkun ekaa kertaa, ei se herätä mitään mielenkiintoa, toisin kuin useilla kavereillani. Siksi olen mielestäni outo, koska en ihastu juuri mitenkään kehenkään. Miehen ulkonäkö ei saa mun hormoneja hyrräämään jos en tunne yhtään etukäteen.
En etsi mitään tietyn tyyppistä miestä. Koulutuksella itsellään ei ole väliä, mutta en innostu ns. amistyylistä (olkoon mikä koulu takana hyvänsä). En myöskään innostu itseni mittaisista miehistä (olen itse pätkä) enkä sairaalloisen lihavista (olen itse urheilullinen). Ongelma on osin myös se, että olen itse korkeakoulutettu ja moni ihastukseni kohde aikoinaan on ottanut pultit siitä, että olen käynyt enemmän kouluja kuin he. Osa jopa vaati lopettamaan koulut ja menemään töihin!!! En brassaile omalla koulutuksella joten mikä ongelma se on miehelle jos nainen tienaa hyvin?
Teini-iässä sentään vielä katselin useitakin miehiä sillä silmällä, mutta sillon olin niin ujo, ettei mulla ollut mitään mahiksia miesmarkkinoille. Nykyään ihastumista vähentää se, että tiedän nykymaailman moraalin rappion, ja en edes tapaa miehiä juuri missään, ehkä kerran kuussa. Vuodessa se tekee 12 kertaa ja siinä onkin sit heikko homma lähteä tutustumaan.
"Tottakai ensivaikutelma tulee ulkonäöstä. Seuraava käytöksestä. Jos nämä ei miellytä, en näe järkeä mennä juttelemaankaan. Onko siinä jotain ihmeellistä?"
Ei.
"Kun sanoin etten baareissa näe hyvännäköisiä miehiä, tarkoitin sitä että kukaan ei mun mielestä ole hyvännäköinen ensisilmäyksellä."
Äsken juuri sanoit että ensivaikutelma tulee ulkonäöstä. Nyt sanot että yksikään mies ei kiinnosta sinua ensivaikutelmallaan, eli kaikki miehet ovat sittenkin samalla linjalla ulkonäöltään? Omituista ja sekavaa logiikkaa.
"Miehen ulkonäkö ei saa mun hormoneja hyrräämään jos en tunne yhtään etukäteen. "
Miksi et sitten vain tutustu miehiin pikkuhiljaa ja katso ihastutko heihin? Sanoit olevasi kaunis ja kehuttukin niin luulisi miesten lähestyvän sinua ja tämän tutustumisen olevan helppoa.
"Ongelma on osin myös se, että olen itse korkeakoulutettu ja moni ihastukseni kohde aikoinaan on ottanut pultit siitä, että olen käynyt enemmän kouluja kuin he. Osa jopa vaati lopettamaan koulut ja menemään töihin!!!"
Ehkä sinun pitäisi hetki miettiä millaisiin miehiin oikein ihastut jos vain tuollaisia on vastaan tullut... ihan vinkkinä.
"ja en edes tapaa miehiä juuri missään, ehkä kerran kuussa. Vuodessa se tekee 12 kertaa ja siinä onkin sit heikko homma lähteä tutustumaan."
Niin, kotoahan sinua ei prinssi valkealla ratsullaan nouda. Liiku enemmän ulkosalla ja hakeudu ihmisten seuraan.
"Nykyään ihastumista vähentää se, että tiedän nykymaailman moraalin rappion"
Edelleen, mieti hetki millaisia miehiä oikein tapaat ja millaisiin ihastut, kovin mustana ja pahana paikkana maailman tunnut näkevän. Moraalin rappio? aika painavaa tekstiä..
Joo oli sekavaa logiikkaa. En tiedä itsekään mikä oikein saa mut kiinnostumaan...
Missä tutustuisin miehiin pikkuhiljaa kun en tunne koko kaupungista yhtään ainoaa miestä, tai no yhden kaverini miehen. Tämä kaveri ei kulje baareissa joten mulla on harvoin mahdollisuus lähteä viihteelle kun en halua mennä yksin! Eikä mua yleensä kukaan baarissa yms lähesty, jollei nyt sit ne kaikista eniten kännissä olevat jotka eivät saa sanaa suustaan enää tai muuten yrittävät kaikkia. Ei mua ole haettu edes hitaille aikoihin...
Mielelläni tutustuisin vaikkapa oman koulutukseni saaneisiin miehiin, mutta niitä ei tässä pikkukaupungissa asu (paitsi keski-ikäisiä).
Kerro mulle missä ulkosalla mun pitäis liikkua että ihmisiin tutustuisin. Olen vuoden verran täällä asunut enkä ole tutustunut kuin yhteen ihmiseen ja siihenkin netin kautta. Työkaverit erikseen ja nekin on keski-ikäisiä ja perheellisiä. Kaupassa ja kirjastossa ja lenkillä aika huonosti kehenkään tutustuu...
"Joo oli sekavaa logiikkaa. En tiedä itsekään mikä oikein saa mut kiinnostumaan..."
Ah, naiset.. Ota niistä sitten selvää kun eivät itsekkään ole selvillä :D Koita selvittää tuo asia niin ehkä hieman helpottuisi..
"Kerro mulle missä ulkosalla mun pitäis liikkua että ihmisiin tutustuisin."
Kieltämättä tuo pikkukaupunki on melkoinen ongelma parinetsinnässä kun ei juuri ole paikkoja missä aikaa viettää eikä pahemmin potentiaalisia kumppaneitakaan. Itse ratkaisin ongelman muuttamalla suurempaan kaupunkiin, mutta voin sanoa että on se työn ja tuskan takana löytää kiinnostavia naisia isommassakin kaupungissa.
"Mielelläni tutustuisin vaikkapa oman koulutukseni saaneisiin miehiin, mutta niitä ei tässä pikkukaupungissa asu (paitsi keski-ikäisiä)."
Eipä tuohon ongelmaan auta muu kuin menemällä sinne missä moisia miehiä on, eri kaupunkiin siis. Tai sen mahdollisuuden puuttuessa netin välityksellä yrittää..
Mutta yritä päästä tuosta negatiivisuudesta ja masennuksestasi eroon, sillä se näkyy myös ulospäin eikä varmasti yhtään auta sinua.
Olen aikonut muuttaa täältä pois mutta vielä en erään projektin vuoksi voi muuttaa. Toisekseen mun pitäisi löytää myös töitä jos meinaan muuttaa. Työttömänä sinkkuna esim. Helsingissä ei ole mitään hohdokasta. Kolmanneksi vihaan muuttamista kun olen niin usein työn vuoksi joutunut muuttamaan...joka kerta joutuu etsimään uudet kaverit eikä se ole helppoa. Siihenkin menee yleensä aika pitkään ennen kuin ensimmäistäkään tuttavaa uudelta paikkakunnalta saa. Yritä siinä sitten miehiinkään tutustua kun olet alien koko kaupungissa!
Tiedän että masentuneisuus pitäisi saada pois, mutta ei se itsestään katoa. Eikä niillä vitun pillereillä! Psykiatrille tms olen valitettavasti aivan liian terve eikä mulla ole varaa alkaa ravata yksityisellä lääkärillä.
Ei tuolle viestillesi voi muuta tehdä kun nauraa. Miksi otat stressiä siitä mitä muut tekee? Itse olen kokematon ja samoin moni kaverini, eikä siinä ole mielestäni mitään ihmeellistä. On totta, että nykyisin tietyt ihmiset on seksuaalisesti hyvin aktiivisia, mutta ei läheskään kaikki. Suurimmalla osalla kumppaneiden määrä on kohtuullisen pieni ja sitten pienellä osalla niitä ei ole ollenkaan.
Mistä muuten olet saanut päähäsi, että lähes kaikki miehet pettää ja käy huorissa? Täysin naurettavaa. Huorissa käy _todella_ harva mies, koska se on 100% luuseritouhua jokaisen fiksun miehen mielestä. Lisäksi ajatuskin siitä, että harrastaa seksiä ihmisen kanssa joka ei sitä oikeasti halua, on kuvottava. Cosmopolitanin yms. roskalehtien juttuihin ei kannata uskoa. Samoin nämä netin keskustelupalstat luo usein täysin vääristyneen kuvan maailmasta.
Mainitsit että itket asian takia ja olet syönyt masennuslääkkeitä. Ymmärrät varmaan, että tuo ei ole normaalia. Itse en ole ollut sekuntiakaan masentunut kokemattomuuteni tai minkään muunkaan asian takia. En myöskään koe minkäänlaista tarvetta olla ikinä naisten kanssa tekemisissä, ellei sitten joskus todella tunnu siltä, että olen itse siihen valmis. Pariutuminen sinänsä ei mielestäni ole mikään tavoittelemisen arvoinen asia, ihan hyvin voin kuvitella eläväni ilman naiskontakteja koko elämäni.
Mielestäni sun pitää hankkiutua eroon tuollaisesta luuseriasenteesta. Oleellista on uskaltaa elää omilla ehdoilla ja unohtaa idioottien mielipiteet. Jos kaveripiirisi tosiaan on sitä mieltä, että sinkut on luusereita, niin neuvoisin hankkimaan älykkäitä kavereita tai vähintäänkin sanomaan ihan suoraan mitä ajattelet em. mielipiteistä. Tietysti tuo vaatii sen, että et _itse_ pidä sinkkuja luusereina, edes kokemattomia sellaisia.
Lisäksi jos haluat tietynlaisia miehiä, niin sun täytyy yksinkertaisesti hyväksyä se, että niillä on naiskokemuksia enemmän tai vähemmän. Mielestäni on suorastaan typerä ajattelutapa, että pidät meistä "pukkina", jos miehellä on ollut aiempia kokemuksia. Ymmärrät varmaan, että on _normaalia_, että ihmiset harrastaa seksiä ja se taas on poikkeavaa, että 23v naisella on ollut vain yksi seksikumppani. Suurinta osaa miehistä ei haittaa sinun kokemattomuutesi, mutta se kyllä varmasti haittaa, jos suhtaudut kokeneisiin miehiin noin negatiivisesti.
Entä jos haluan perheen? Yksin se on aika hankalaa vaikkakin noita hedelmöityshoitoja kai sinkutkin jo saa. Se ei kuitenkaan ole se pointti.
Ja kun olen joskus saanut olla yhdessä hetken aikaa sellaisen miehen kanssa josta itse välitän ja jonka kanssa on oikeasti hyvä olla, niin se kaipuu siihen tilanteeseen on hirveä!
En pidä kaikkia miehiä pukkeina, joilla on aiempaa kokemusta. Kyse on enemmänkin siitä, että jos mies panee jokaista naista johon on pienikin tilaisuus niin se ei ole musta kovin arvostettavaa. Siis jos mennään meiningillä "silmät kiinni ja kuvitellaan et se nainen on nätti".
Toinen juttu kokeneissa on se, että mua inhottaa ajatus kuvitella omaa rakasta toisen kanssa. Mies jota sillon joskus rakastin, otti toisen ja olosuhteiden pakosta jouduin seuraamaan heidän kuherteluaan ja se otti koville. Me ei seurusteltu joten asia on täysin hyväksyttävää mutta se tunnepuoli siinä rassaakin.
Masennuslääkkeiden syönnille oli aiemmin ihan muu syy, ei tämä, mutta kokemuksesta tiedän, ettei ne auta tähänkään. Ne vain turruttaa oman mielen.
Huorissa käynnistä: tuntemistani miehistä useat on käyneet huorissa. Myös ne joita olen ennen pitänyt hyvinä tyyppeinä. Maksullinen seksi on lähes kaikkien tuntemieni miesten mielestä hyvä juttu!
Niin, no perheen perustaminen on tietysti ihan validi syy parisuhteelle. Itsellä ei vaan tullut tuollainen edes mieleen. :P
Ymmärrän kyllä, että jos on kerran kokenut läheisyyttä, niin siitä voi tulla tavallaan riippuvaiseksi. Vaikea sanoa tuohon sen enempää, mutta uskon kyllä että tuo voi olla ongelma ainakin osalle ihmisistä.
Mitä seksiin tulee, niin kyllä suurimmalla osalla miehistä on ihan samanlaisia vaatimuksia naiselle seksikumppanina, kun naisilla on miehille. Muistutan vielä, että kokemattomuus on harvoin yksi vaatimuksista, mutta aito kiinnostus seksiin sitäkin useammin. Äkkiähän se erektiokin laskee, jos näkee kilometrin päähän, että naista ei hirveästi seksi/mies kiinnosta. Samoin aika outo mies pitää mielestäni olla, jos panee naista jota ei itse aidosti halua. Masturbointi on kuitenkin aina hyvä vaihtoehto ja varmasti parempi, kuin huono seksi.
Itse en tunne ainuttakaan miestä joka olisi edes harkinnut maksullista seksiä. Mielestäni tuttavapiirisi on kyllä hiukan erikoinen.
Olin aikoinani paikkakunnan kaunotar ja seksisymboli eli jatkuvan lääppimisen kohde vastoin omaa tahtoani. Sillä minut vieroitettiin ajattelemasta seksiä miellyttävänä asiana ja olin jo täysi aikuinen ennen kuin menin edes ensimmäisille treffeilleni! Olin itse 23 ekalla kerralla. Ei ollut hyvä homma ja nyt en puhu muka liian korkeasta iästä. Jutussa meni pieleen se, että suostuin lähinnä painostuksen alla, kun ajattelin olevani jo niiiin vanha. En tuntenut yhtikäs mitään ja tästä viisastuneena palasin omaan linjaani: ensin kiva mies ja vahva tunneside, sitten seksiä kun on oikeat olosuhteet. Meni 4 vuotta lisää ennen kuin sellainen tuli kohdalle, mutta sitten kun tuli, oli ollutkin odottamisen arvoista. Sopivaa ei vain tullut kohdalle sitä ennen, joillakin siihen menee kauemmin kuin toisilta. Kaikki aikanaan.
Kiitos lohduttavasta viestistä. Onhan se niin ettei asioille aina voi mitään. Kaikki aikanaan jne. Mutta tuskalliselta tuntuu ajatella että eläisin vielä vuosia ilman rakkautta, haleja ja läheisyyttä. Enkä haluaisi olla 40v ensisynnyttäjäkään...
En vain ymmärrä miksi juuri minä en pysty viettämään normaalia elämää niinkuin muut...pitää hauskaa miesten kanssa ja harrastaa seksiä ilman syvempiä tunteita. Eihän se elämän kannalta ole tärkeää mutta vituttaa olla ulkopuolinen. Kun kaverit keskustelee seksikokemuksistaan tai parisuhteesta, pitää mun olla hiljaa, koska mulla ei ole mitään sanottavaa. Tai jos miehet kyselee seksiin liittyviä asioita niin aina saa kierrellä ja kaarrella vastauksensa ettei paljasta omaa kokemattomuuttaan.
Jos kertoisin yleisesti olevani näin kokematon, pidettäisiin sitä kai samana, kun aikoinaan väitettä "Britney Spears on neitsyt".
Älähän nyt vielä periksi anna. Minä ainakin arvostan perinteistä parisuhdetta, enkä todellakaan ajattele naisen kokemattomuutta huonona juttuna. Se on itseasiassa iso plussa, ettei nainen ole harrastat yhdenillan juttuja, eikä ole kevytkenkäinen. Sinunlaistasi naista olen etsiskellyt, mutta turhaan...
No kun kerran kaikki on sitä mieltä että mun pitäs muuttaa suhtautumistani asiaan niin miksei kukaan neuvo, miten se tapahtuu?
Otsikkokin oli "asenteen muutos" eli miten muuttaa asennetta niin ettei muiden rietastelut haittaa ja pystyisin luottamaan myös naissankareihin. Fakta on edelleen että 99% miehistä ei ole mun mielestä lainkaan kiinnostavia, ehkä 70% on jopa vastenmielisiä. Jäljelle jää nämä miehet, joilla on naisia joka sormelle ja vähän ylikin, kärjistäen. Ja kun tiedän etten pidä siitä että mies on juoksennellut kukasta kukkaan (seurustelu eriasia) niin mun on mahdotonta näin löytää koskaan ketään. Miten siis saisin aivoni ajattelemaan että ihan ok että itse olen lähes neitsyt vaikka mahdollinen mieheni olisikin käynyt noin 100 naista läpi? Neuvoja kiitos.
No mikä tuossa nyt on vaikeaa? Sun tarvitsee vaan muuttaa ajattelutapasi päinvastaiseksi, jolloin se vastaa aika hyvin naisten yleistä ajattelutapaa. Eli: kokenut mies on suurehkolla tod.näköisyydellä hyvä sängyssä tai ainakin jollain tasolla alfauros, koska saa helposti seksiseuraa. Ei omaa ajattelua voi muuttaa sormia napsauttumalla, mutta kyllä sen muuttaminen on ajan kanssa mahdollista.
Tosin en ihan ymmärrä miksi 99% miehistä on sun mielestä vastenmielisiä? Tarkoitatko pelkästään ulkonäköä, vai kokonaisuutta? Eli että esim. 20% on ulkonäön puolesta ok, mutta niistä vain murto-osa muuten kiinnostavia? Tuossa jälkimmäisessä olisi jo jotain järkeä. :P
Ylipäätänsä voisi sanoa, että sun ongelmasi on täysin keinotekoinen. Mieti nyt itsekin: ainut este pariutumisellesi on tuo naurettava ja outo suhtautuminen miehiin. En tietysti sano, että pitäisi kiinnostua nörteistä tai miehistä joilla on ollut 500 naista, mutta ei ole järkevää rajata lähes kaikkia miehiä pois potentiaalisten kumppaneiden joukosta. Asennemuutoksen lisäksi suosittelen että läpsäiset itseäsi naamaan, jolloin toivottavasti heräät todellisuuteen. :D
"Eli: kokenut mies on suurehkolla tod.näköisyydellä hyvä sängyssä tai ainakin jollain tasolla alfauros, koska saa helposti seksiseuraa."
Hän saa seksiseuraa myös muilta, ja todennäköisesti sitä hakeekin. Miksi minä riittäisin miehelle, joka saa kaiken minkä haluaa?
"Tosin en ihan ymmärrä miksi 99% miehistä on sun mielestä vastenmielisiä? Tarkoitatko pelkästään ulkonäköä, vai kokonaisuutta? Eli että esim. 20% on ulkonäön puolesta ok, mutta niistä vain murto-osa muuten kiinnostavia? Tuossa jälkimmäisessä olisi jo jotain järkeä. :P "
No ei ulkonäön puolesta kaikki ole tietenkään vastenmielisiä!!! Käytös sen ratkaisee. Komeakin mies on täyttä sontaa, jos on esim. varattu ja käy mua iskemään! Ymmärrän että kaikki on tehnyt elämässään virheitä, mutta jos niistä ei opi ja jatkaa sikailua, komea mies on edelleen täysin paska muutoin.
"mutta ei ole järkevää rajata lähes kaikkia miehiä pois potentiaalisten kumppaneiden joukosta."
En haluaisikaan rajata! Ongelma on siinä että en vain enää TUNNE ketään miestä kohtaan MITÄÄN vetoa. En edes sellaista mukavan näköistä. Olen täysin kylmä ja frigidi enkä pysty sitä itse muuttamaan. Kiitos siitä traumoille! :(
Ei tuossa ajattelumallissasi ole mitään järkeä. Saahan kaikki hyvännäköiset naisetkin seksiseuraa sormia napsauttamalla, mutta pettääkö ne kaikki? No ei todellakaan. Ihan samalla tavalla mies voi olla vaikka maailman uskomattomin superadonis, mutta silti yhden naisen mies (kerrallaan). Vaikutat muutenkin vähän siltä, kun sulla olisi huono itsetunto.
Jos et kerta tunne mitään käytännössä yhtäkään miestä kohtaan, niin eikös loogista ole unohtaa ne miehet toistaiseksi? Jos sulla on kerta jotain traumoja, niin on syytä päästä niistä eroon, ennen minkäänlaisen parisuhteen aloittamista. Mun mielestä ratkaisevaa parisuhteen onnistumiselle on se, että kummallakaan ei ole mitään merkittäviä henkisiä ongelmia, jotka sitten kostautuu ennemmin tai myöhemmin jollain tavalla suhteessa.
Itse olen ajatellut, että ehkä vuoden, parin päästä voisi alkaa katselemaan jotain suhdetta, mutta tarvittaessa kasvatan tuotakin aika-arviota. Toisinsanoen, haluan parisuhteen vasta sitten kun tunnen olevani siihen valmis. Itsellä tuo, "valmistuminen" on kestänyt keskimääräistä kauemmin, mutta ihmisethän on yksilöitä. Suosittelen omaksumaan vastaavan suhtautumisen pariutumiseen, niin takaan että et stressaa enään ikinä koko asiaa. :P
Joo en tiedä mistä vika on lähtöisin. Masennus mua on vaivannut enemmän tai vähemmän vuosia. Ehkä se on syy miksi en tunne mitään enää. En mä tiedä kaipaanko edes parisuhdetta vaiko vain rakkautta ja huolenpitoa. Mua on aina pidetty (ulkopuoliset) hyvin reippaana ja vahvana ihmisenä eikä kukaan ehkä siksi osaa ajatella että sisältä olenkin niin herkkä ja heikko.
Olen ehkä joutunut kuulemaan liikaa ns miesten juttuja, koska olen ollut osittain ns hyvä jätkä. Mulle miehet kertoo kaunistelematta tekojaan ja ajatuksiaan, eikä niitä aina haluaisi kuulla. Ehkä ne vaan aattelee, että kyllä toi tyttö kestää, vaikka tosiasiassa tulee vaan paha mieli.
Enkä ole kai vieläkään päässyt yli entisestä rakkaudesta. Täydellinen kusettaminen vie kyllä luottamuksen kaikkeen sekä sen itsetunnon. Miksi ei voi lakata tykkäämästä sellaisesta, joka aina vaan satuttaa uudelleen? En vain pääse yli! :(
Näytät saaneen jo monenlaisia neuvoja, joten en jatka enää sitä... eipä ole yhtäkkiä mitään lisättävää noihin.
Mutta mielenkiintoni sinua kohtaan heräsi. Haluaisin jutella kanssasi enemmän, mutta en tällä palstalla. Luulisin, että sinullakin voisi olla jotain sanottavaa minulle. Haluatko tutustua?
Kyllä mutta vain jos homma on asiallista :) Mitään vittuilua en kaipaa. Tiedän että postini tänne ovat useimmille ehkä "järkyttäviä" mut jos koittaisin asioita kaunistella niin kukaan ei vastaisi mihinkään mitään :)
Onko sulla meiliosotetta?
Ei ole tarkoitus vittuilla.. =) Jatketaan meilillä.
[email protected]